Takkatulesta  voi nauttia  monesta eri suunnasta. Schmidin Ekko U55 -kiertoilmatakka maalattiin seinien väriseksi. Alakerran mikrosementtilattia Pandomo floor on luonnonvalkoinen. Isot ikkunapinnat aurinkosuojakäsiteltiin, jolloin auringonvalo ei paista sisään liian kuumasti. Portaiden  lasikaiteet ovat Zeta Designista.
Takkatulesta voi nauttia monesta eri suunnasta. Schmidin Ekko U55 -kiertoilmatakka maalattiin seinien väriseksi. Alakerran mikrosementtilattia Pandomo floor on luonnonvalkoinen. Isot ikkunapinnat aurinkosuojakäsiteltiin, jolloin auringonvalo ei paista sisään liian kuumasti. Portaiden lasikaiteet ovat Zeta Designista.

Kokemus hometalosta sai Anne ja Uki Lammin rakentamaan kivitalon. Sattuman kautta Lammit valitsivat kotinsa rungon Lammi-kivitaloilta.

Asukkaat: Aitudesignin perustaja, sisustussuunnittelija Anne Lammi ja rahoitusalalla toimiva Uki Lammi sekä lapset Tuomo ja Aino.
Koti: Arkkitehti Hannele Haatajan suunnittelema omakotitalo Helsingin Pakilassa. Neliöitä kivitalossa on 185 ja erillisessä saunarakennuksessa 20.

Avaraa ja vaaleaa. Siinä suuntaviivat, kun Anne ja Uki Lammi suunnittelivat tulevaa kotiaan, modernia kivitaloa. Koti nousi metsän reunaan Helsingin Pakilaan vuonna 2015. Pari valitsi kivitalon, koska molempia miellytti sen jykevyys ja yksinkertaisuus. Hauska sattuma oli, että kodin runko valittiin lopulta sukunimikaimalta Lammi-kivitaloilta.


Lammien lasitetulta terassilta pääsee porealtaaseen, joka sijaitsee saunarakennuksen vieressä. Pöydän ääressä Uki, Anne, Tuomo ja Aino.

– Kivitalo tuntui kestävältä ratkaisulta ja kosteusongelmien suhteen varmemmalta valinnalta kuin puutalo. Asuimme puoli vuotta hometalossa. Silloin saimme kaupan purettua, mutta tulimme varovaisiksi, Anne kertoo.

Ennen rakentamista Anne ja Uki tekivät alustavia suunnitelmia kodin huonejaosta ja tilankäytöstä. Ajatuksia jalostettiin yhdessä arkkitehti Hannele Haatajan kanssa. Projektissa oli mukana myös sisustusarkkitehti Tatu Ahlroos, jolta Anne sai paljon hyviä ideoita erityisesti kiintokalusteisiin ja valaistukseen. Lopulliset materiaaliratkaisut ja keittiön, kylpyhuoneiden sekä saunatilojen suunnitelmat sekä kodin sisustus kiteytyivät kuitenkin Annen ajatuksissa.

– Halusimme kotiimme oivaltavia ja uudennäköisiä ratkaisuja. Saunarakennus on esimerkiksi yhdistetty taloon graafisella lasiterassilla. Makuuhuoneen seinään rakennutimme liilakehyksisen sisäikkunan, jossa on kaapisto ympärillä. Halusimme myös, että alakerran isoon avotilaan voi kulkea kolmesta kulkusuunnasta: arkieteisestä, pääsisäänkäynnistä ja takapihan lasiterassilta, Anne sanoo.


Valkoisen kvartsitason materiaali jatkuu keittiön välitilassa ja luo kauniin, yhtenäisen pinnan Opdecon mittatilauksena valmistamaan keittiöön. Katosta roikkuvat Inner Mostin Bubble-valaisimet. Tuolit ovat Ikeasta, Nathalie Lähdenmäen astiat Lokalista.

Koska talo on suoraviivainen, Anne valitsi sisustukseen pehmentävän palloteeman. Se näkyy ympäri kotia valaisimissa, matoissa ja lasiesineissä.

– Pidän pelkistetystä tyylistä, koska silloin koti on helppo pitää arjessa siistinä. Suosikkejani ovat graafiset ja kulmikkaat muodot, mikä näkyy kotimme arkkitehtuurissa. Kulmikkuutta tasaamaan kaipaan pehmeyttä. Ympyrä on myös graafinen muoto, joten se tuli mukaan sisustukseen.


Avaran olohuoneen katto kohoaa seitsemän metrin korkeuteen, ja sitä koristavat pyöreät akustiikkalevyt. Metallirungosta ja kankaasta valmistetut, valkeat Block-valaisimet ovat Ole! by FM:n. Sohva on Adean Camp. Eamesin LTR Occasional -sivupöytä hankittiin Finnish Design Shopista.

Taloprojektin myötä Anne päätyi vaihtamaan alaa ja opiskelemaan sisustussuunnittelua. Henkilöstön kehitystyö vaihtui yrittäjyyteen omassa sisustussuunnittelutoimistossa. Anne kokee, että hänellä on paljon annettavaa varsinkin uudisrakentamisessa.

– Talonrakentamisprojekti lähtee hyvästä alkusuunnitelmasta, jossa sisustus on mukana jo alkumetreillä. Myös valaistuksen ja akustiikan suunnittelulle tulisi varata aikaa, Anne sanoo.


Kaunis metsänäkymä tervehtii kylpijää. Harmaat Imolan laatat ovat Laattapisteestä.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 8/2017 ilmestyneestä jutusta Kotina kaima.

Mikään huonekalu ei herätä perheessä yhtä paljon tunteita kuin sohva. Meillä se herätti niin paljon tunteita, että olimme jonkin aikaa ilman.

Vanha sohva sai lähteä, koska siihen painautui istuessa jättimäinen kuoppa. Painaumat saivat minut hulluuden partaalle. Jos olisin tiennyt, että netissä on sohvien viharyhmä, olisin liittynyt siihen. Mutta en ehtinyt, koska piti pöyhiä sohvasta kuoppia pois.

Uuden sohvan tärkein kriteeri oli se, että sohvalla piti pystyä makaamaan. Tällä kriteerillä valikoimasta rajautuivat pois 1920–50-lukuja henkivät sohvat, koska silloin ei rötkötetty.

Sitten piti valita kangas. Opin, että kankaan hankauskestävyys mitataan Martindale-luvulla, jonka pitäisi olla vähintään 25 000. Martindale kuulosti uudelta drinkiltä.

Sohvan anatomian seuraava vääntö koski väriä. Turkoosi tai sammaleenvihreä aiheutti huutoreaktion yhdessä perheenjäsenessä, joten hylkäsin toiveeni. Mielestäni sohvan tuli miellyttää kaikkia, ja sen ostoprosessin tuli olla demokraattinen ja ruotsalaisen diskuteeraava.

Ilmoitin kuitenkin, että en halunnut kompromissisohvaa. En esimerkiksi Ikean Ektorpia. Pelkäsin, että se kuluisi käytössä liian nopeasti eikä jousitus kestäisi.

Mutta Ektorp tuli mökille. Jälkipolven mielestä se on sohvien sohva, täydellinen unelma, jonka voisi päihittää vain amerikkalaistyylinen 30 hengen sohvaryhmä jättimäisen television edessä.

Lopulta meksikolaishenkinen sohva löytyi pienestä sisustusliikkeestä. Sen kangas on laadukasta pellavaa, jousitus maailmanluokkaa ja päädyt makuunkestävät. Se ei ole liian matala, ja väriltään se on beige.

Sohva ei herättänyt kenessäkään valtavia tuntemuksia. Se ei ollut ”wow”. Mutta siinä on maattu, nukuttu, syöty, eikä siihen tule painaumia.

Voiko tätä kutsua onnistumiseksi?

Sohvamme on myös haluttu sairaspeti.
Sohvamme on myös haluttu sairaspeti.


Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.
Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 12/2017.

Ei vaaleaa skandityyliä, eikä pröystäilevää designia, päätti sisustussuunnittelija Mikko Toppala. Uudesta ullakkokodista tuli tummasävyinen ja elegantti.

Asukkaat: sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi.
Koti: 86-neliöinen ullakkohuoneisto vuonna 1929 rakennetussa kerrostalossa Etu-Töölössä Helsingissä.

Sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi ehtivät asua edellisessä kodissaan Helsingin Punavuoressa neljä vuotta, kun molemmista alkoi tuntua, että oli aika vaihtaa asuntoa. Ensin pari etsi kotia läheltä, mutta vasta kun hakualuetta laajennettiin, löytyi toiveiden täyttymys: ullakkohuoneisto saunalla ja näköalalla. Lisäksi asunnossa oli kaivattu vierashuone.

Mikko, uusi koti löytyi Etu-Töölöstä. Mitä ajattelit tästä asunnosta ensi alkuun?

Etsimme remontoitavaa kohdetta, mutta tämä asunto vastasi pitkälti niitä suunnitelmia, joita olin uuden kodin varalle tehnyt. Pintamateriaalit, kuten vaalea puulattia ja isot, hiekanväriset laatat kylpyhuoneessa, viehättivät. Upeat kattoikkunat ja koko olohuoneen levyinen ikkunaseinä veivät sydämemme. Ullakkoasuminen on tuttua meille kummallekin. Tämä on molempien kolmas ullakkokoti, ja niistä ehdottomasti toimivin ja valoisin.


Sisustussuunnittelija Mikko Toppala rakastaa kauniita esineitä ja asetelmia, mutta niitä ei saa olla liikaa. Kodin suunnittelussa haastoi vino katto ja sen tuomat hukkaneliöt.


Mikä tässä kodissa on kaikkein parasta?

Minusta täällä on hyvä tunnelma, helppo olla ja viettää aikaa ystävien kanssa. Näkymät yli kattojen ovat huikeat ja sijainti erinomainen. Sisustustyylini on eurooppalainen, laadukas, ylellinen ja tyylikäs. Pidän kalusteista, valaisimista ja esineistä, jotka eivät ole heti tunnistettavissa eivätkä huuda mitään brändiä. Tämä näkyy meillä niin, että valitsen kalusteita mittojen ja värityksen mukaan sellaisista liikkeistä, joista ne saa järkevään hintaan. Esimerkiksi trendikkäät mustat marmorikantiset sohvapöytämme ovat Trademaxista.


Musta, komea keittiö näkyy heti ovelta kotiin tullessa. Keittiö on arkkitehdin suunnittelema ja puusepän tekemä. Sen huikea korkeus korostuu luonnonvaloa antavien kattoikkunoiden ansiosta. Vaaleat tasot ja puulattia raikastavat tilaa.


Kuka on sisustajaidolisi ja millaisia sisustuksia ihailet?

Ihailen hollantilaista sisustussuunnittelijaa Marcel Wolterinckiä. Hänen sisustuksensa ovat maanläheisiä, näyttäviä ja viimeisen päälle tyylikkäitä ja niissä on ripaus eksotiikkaa. Toinen suosikkini on New Yorkista käsin työskentelevä Lori Margolis. Hän yhdistelee taitavasti ylellisiä huonekaluja rouheiden ja maanläheisten elementtien kanssa. Kolmas on lontoolainen Martyn Bullard, joka on taas ylellisyyden ja runsaiden sisustusten mestari. Voisi sanoa, että hänellä on yliampuva tyyli, mutta aina ehjästi koottu.

Tykkään todella paljon näyttävistä ja reiluista tiloista, joissa on kuitenkin maanläheinen ja seesteinen tunnelma. Sellainen on Hotel One Miamissa, jossa on raikas beach house -tyylinen sisustus. Paikka on ylellinen ja rento samaan aikaan. Madridilainen Hotel Principal taas on ihanan tumma ja intensiivinen hotelli, jossa on käytetty hienosti myös värejä. Hotellin aulassa tuoksuu siltä, miltä sisustus näyttää: täyteläiseltä ja tummalta.


Tunnelmallinen makuuhuone on viiston katon alla. Sängyn ympärillä on hyvin maastoutuvat kaapit. Yöpöytänä on Vitran LTR-pöytä. Sänkyvaatteet ovat Nordic Swan Livingin.

 


Oleskelutilat ovat yhtä huonetta, olohuone on rajattu erilleen sohvalla. Takka on kerrostaloasunnon luksusta ja antaa tunnelmaa kylmiin iltoihin. Tunnelmallisen sävyiset tekstiilit ja kauniisti asetellut sisustusesineet luovat ylellisen tyylin. Asunnon kaikki seinät ja katto on maalattu Tikkurilan Laasti-sävyllä (X487).

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 12/2017 ilmestyneestä jutusta Komesti korkealla.