Vaaliyönä Helsingissä oli pakkasta.
Kun Osmo Soininvaara aamulla heräsi, hän huomasi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa käyneen juuri niin kuin hän oli uumoillutkin.
”Harmi, että en lyönyt vetoa sen puolesta, että Donald Trump valitaan. Olisi harmittanut vähän vähemmän, jos olisin voittanut siitä pari tonnia”, Soininvaara sanoo.
Häntä naurattaa, vaikka vakavista asioista puhutaankin. Populismi repii Eurooppaa, Venäjä uhittelee, ja Trump käyttäytyy kuin räjähdysherkkä koulukiusaaja.
”Perinteisillä puolueilla ei ole enää suurta visiota tulevaisuudesta, mikä on jättänyt tilaa populismille.”
Populismin nousuun on monia syitä, ja Soininvaaran mielestä myös poliitikot saavat syyttää itseään.
”Suuret unelmat ovat kadonneet. Perinteisillä puolueilla ei ole enää suurta visiota tulevaisuudesta, mikä on jättänyt tilaa populismille.”
Historia toistaa itseään
Soininvaara, 65, on vihreä politiikan konkari, tietokirjailija ja luennoitsija. Hänet tunnetaan terävänä yhteiskunnallisena kommentoijana ja itsenäisenä ajattelijana, joka ei pokkuroi omassakaan puolueessa. Hän on argumentoinut vihreiden valtavirtaa vastaan muun muassa ydinvoiman turvallisuudesta tai Helsingin Vartiosaaren rakentamisesta.
Soininvaara on myös tavattoman tuottelias kirjoittaja. Parhaillaan hän on tekemässä kirjaa hyvinvointivaltion uudistamisesta aikana, jolloin automaatio ja robotit syövät työpaikkoja. Kirjan työnimeä hän ei vielä tohdi kertoa, sillä ”se on niin pompöösi”.
Monia populistisia liikkeitä yhdistävät muukalaisvihamielisyys, herraviha ja konservatiivisten arvojen kaipuu. Liikkeiden kannattajissa on menneeseen takertujia. He uskovat Trumpin kaltaisiin johtajiin, jotka lupaavat palauttaa työpaikat ja teollisuuden kulta-ajat.
”Elämä on kivempaa, kun on enemmän vapaa-aikaa.”
”Historia on osoittanut, että aina kun alempi keskiluokka tuntee syrjäytyvänsä, se alkaa käyttäytyä jotenkin ikävästi. On hieman epäurheilijamaista vetää rinnastuksia 1930-luvulle, mutta tässä ajassa on samankaltaisia sosiologisia piirteitä”, Soininvaara sanoo.
Sitten hän palaa vielä kauemmas historiaan, antiikin Kreikkaan.
”Siellähän orjat tekivät vapaiden kreikkalaisten työt. Sen on täytynyt olla vapaille kreikkalaisille aivan hirveää”, hän vitsailee.
Soininvaara haluaa kysyä, onko oikeastaan niin kauhea asia, että länsimaalaisten töitä tekevät yhä enemmän sinnikkäät aasialaiset ja ruostumattomat robotit. Täytyy olla mahdollista muuttaa automaatio rikastuttamaan kaikkien elämää.
”Varsin hyvää elämää pystyy elämään aika pienellä työpanoksella, jos itsetunto vain kestää sen, että kulutustaso on alhaisempi kuin naapurilla. Tulevaisuudessa tätä kautta voi avautua kokonaan uusia, ekologisempia ja vähemmän kuluttavia elämänmuotoja. Elämä on kivempaa, kun on enemmän vapaa-aikaa.”
Puhetta perustulosta
Vapaa-ajan laadukkuudesta ja kiireettömän elämän ihanuudesta Soininvaara on puhunut ennenkin. Vauraus ja aika -tietokirjassaan (Teos 2007) hän oudoksui ihmisten kiihtyvää työtahtia ja vaurauden tavoittelua, joka hyödyttää eniten jo ennestään varakkaita. Soininvaara viittasi tutkimuksiin, joiden mukaan ihmisen onnellisuus ei lisäänny merkittävästi tietyn ansiotason saavuttamisen jälkeen.
Helppohan hänen on puhua, jotkut ajattelivat.
Soininvaara on työskennellyt kansanedustajana viisi kautta, ja hän asuu omistus-asunnossa Katajanokan arvoalueella. Hän ei ole nostanut kansanedustajille kuuluvaa sopeutumiseläkettä, mutta on jo sen ikäinen, että tavallinen kansanedustajan eläke juoksee. (”En ole antanut sen häiritä ajankäyttöäni”, hän toteaa.) Se, mikä voi olla mahdollista hänelle, ei välttämättä ole mahdollista heikommassa asemassa olevalle.
”Mutta pitäisi olla”, Soininvaara sanoo.
”Meidän perustulokeskustelu on mennyt vähän pois raiteiltaan, koska nyt ajatellaan vain sosiaaliturvan korvaamista”
Osmo Soininvaara on sitkeästi ajanut Suomeen perustuloa, joka tekisi pienipalkkaisille mahdolliseksi pysyä työmarkkinoilla ja parantaisi Suomea vaivaavaa rakenteellista työttömyyttä.
”Meidän perustulokeskustelu on mennyt vähän pois raiteiltaan, koska nyt ajatellaan vain sosiaaliturvan korvaamista”, Soininvaara sanoo.
Perustulolla tarkoitetaan nyt lähinnä sosiaaliturvan yksinkertaistamista. Soininvaaran mielestä järkevämpää olisi, jos perustulo olisi automaattinen palkkatuki, jolla tuettaisiin pienipalkkaisia ihmisiä ja uusien työpaikkojen luomista.
“Jos esimerkiksi haluamme huoltoasemilla palvelua, siitä palvelusta ei mitenkään voida maksaa täyttä palkkaa. On voitava yhdistää ansiotulot ja tulonsiirrot niin, että kaikkien työpanos saadaan käyttöön, eikä ketään tuomita köyhyyteen.”
Huonoa käytöstä
Lokakuussa 2014 Soininvaara kertoi blogissaan, että ei aio asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleissa. Hän kirjoitti: ”Mielenkiintoni on siirtynyt vaiheittain puoluepolitiikasta muunlaiseen vaikuttamiseen. Siksi katson, että on hyvä tehdä eduskunnassa tilaa jollekin motivoituneemmalle.”
Nyt hän kertoo kyllästyneensä eduskuntatyöhön jo nopeasti sen jälkeen kun palasi eduskuntaan vuonna 2011.
”Yhtäkkiä oli hyväksytympää käyttäytyä huonosti ja sanoa ääneen asioita, joiden sanomista olisi aiemmin hävetty. Että kun en ole näistä muslimeista koskaan tykännyt, niin nyt saan sanoa sen ääneen.”
”Työ oli neljässä vuodessa muuttunut todella paljon huonompaan suuntaan. En tiedä, johtuuko se sosiaalisesta mediasta vai mistä, mutta poliitikoille alkoi olla tärkeintä tiedotuksellisten pikavoittojen metsästäminen.”
Sillä Soininvaara tarkoittaa esimerkiksi, että poliitikot keskittyivät seuraamaan, menikö heidän kommenttinsa läpi iltapäivälehdissä.
Soininvaara ehti työskennellä jytkyn jälkeisessä parlamentissa yhden vaalikauden ajan. Hänestä perussuomalaisten vaalivoitto muutti monin tavoin suomalaista politiikkaa ja yhteiskuntaa.
”Yksi selvä muutos oli, että yhtäkkiä oli hyväksytympää käyttäytyä huonosti ja sanoa ääneen asioita, joiden sanomista olisi aiemmin hävetty. Että kun en ole näistä muslimeista koskaan tykännyt, niin nyt saan sanoa sen ääneen.”
”Näillä liikkeillä ole tarjota mitään ohjelmaa, eikä vastauksia niihin ihan hyviin kysymyksiin, joita ne esittävät.”
Hallitusvastuu on sittemmin syönyt perussuomalaisten suosiota. Maailmalla on puolestaan havahduttu siihen, etteivät populistiset liikkeet pysty tarjoamaan uskottavia ratkaisuja.
”Syyt populismin nousuun pitää tietysti ottaa vakavasti. Mutta totuus on, ettei näillä liikkeillä ole tarjota mitään ohjelmaa, eikä vastauksia niihin ihan hyviin kysymyksiin, joita ne esittävät.”
Todennäköisesti Yhdysvalloissakin Trumpin kannattajat huomaavat aikanaan, ettei suurisuinen presidentti pystynyt toteuttamaan vaalilupauksia.
”Nykyiset vedonlyönnithän lähtevät siitä, istuuko Trump ylipäänsä kauttaan loppuun. Siinä saattaa olla myös ikään ja terveyteen liittyviä seikkoja, koska kyllähän hän näyttää kävelevältä sydäninfarktilta.”
Kiireistä vapaaherran elämää
Omasta kunnostaan Soininvaara huolehtii pyöräilemällä. Se on pitkäaikainen, rakas harrastus, kuten myös valokuvaus. Viime vuonna hän pyöräili kuusituhatta kilometriä, joista yli tuhat kilometriä taittui Italian mutkittelevilla teillä ja Ranskan Provencessa.
Soininvaara on myöntänyt, että pyöräileminen on myös yritys tappaa oma työriippuvuus.
”Minun luonteelleni ei oikein sovi sellainen, että makaisin palmun alla, lukisin dekkareita ja imisin gin tonicia. Työnarkomania on hauskempaa, kun saa tehdä sitä mikä kiinnostaa, eikä kukaan ole määräilemässä.”
Soininvaara pitää kiireisestä vapaaherran elämästään. Nykyään hänellä on työhuone Aalto-yliopiston tiloissa lähellä eduskuntataloa. Hän nauttii, kun saa viettää aikaa älykkäiden ihmisten seurassa.
”Työnarkomania on hauskempaa, kun saa tehdä sitä mikä kiinnostaa, eikä kukaan ole määräilemässä.”
Soininvaara on naimisissa Helsingin kirjastotoimen apulaisjohtajan ja rakenteilla olevan keskustakirjaston johtajan Anna-Maria Soininvaaran kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta, joista kaksi on jo muuttanut pois kotoa. Nuorimmainen kirjoittaa tänä keväänä ylioppilaaksi.
Ainakaan toistaiseksi lasten kotoa muuttaminen ei ole tuntunut omituiselta.
”Katsotaan sitten kun me yhtäkkiä ollaan täällä kaksistaan, ehkä elämä sitten muuttuu toisenlaiseksi. Mutta lasten aikuistuminen on kuitenkin sellainen prosessi, että ensin ne muuttuu itsenäisemmiksi ja sitten ne muuttavat pois kotoa. Se muutos tapahtuu onneksi sen verran hitaasti, ettei se ehdi järkyttää.”
Ilmastonmuutos kuriin
Soininvaara on viime aikoina kuunnellut lastensa pohdintoja koulutuksesta. Häntä surettaa, että Juha Sipilän hallitus on ajanut korkeakouluja alas.
”En yleensä haluaisi haukkua nykyistä hallitusta, koska eivät ne edellisetkään ole niin kauhean hyviä olleet, mutta tämä korkeakoulujen alasajo aiheuttaa aivovientiä Suomesta. Signaali on, että akateemista uraa ei kannata tehdä Suomessa, ja se on hirvittävän vaarallinen asia.”
Soininvaara ei juurikaan murehdi, millaiseksi maailma saattaa hänen lastensa elinaikana muuttua. Se on selvää, että ilmastonmuutos pitää saada kuriin.
”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti se tulee järkiinsä liian myöhään, jolloin paljon peruuttamatonta on jo tapahtunut.”
”Ilmastonmuutoksessa vapaamatkustajaongelma on ilmeinen. Jokainen valtio toivoo, että muut huolehtivat asiasta, ja siksi päästöistä sopiminen on äärimmäisen hankalaa”, Soininvaara sanoo.
”Voi sanoa, että on myös vapaasukupolviongelma. Minun sukupolveni ei kannata enää tehdä mitään, koska nyt tehtävät ratkaisut eivät ehdi vaikuttaa elinaikanani.”
Soininvaara sanoo kuitenkin olevansa valistusoptimisti myös ilmastonmuutoksessa.
”Maailma tulee järkiinsä, mutta todennäköisesti se tulee järkiinsä liian myöhään, jolloin paljon peruuttamatonta on jo tapahtunut.”
Matkalla valoon
Palataan vielä siihen, mistä aloitimme, Trumpiin ja pettyneisiin työläisiin.
Soininvaara ei tarkoita, että globalisaatio olisi ollut pelkästään menestystarina.
”Talousnobelisti Amartya Sen on sanonut hyvin, ettei hän oikein ymmärrä nykyaikaa: aikaisemmin taloustiede oli markkinavirheiden metsästämistä ja niiden korjaamista, nyt lähtökohtana on, ettei mitään markkinavirheitä ole.”
Monia ihmisiä markkinatalouden kehitys on kohdellut kaltoin.
”Mutta usein unohdetaan, että tosiasiassa duunareilla menee verrattain hyvin. Hintojen lasku on lisännyt yleistä vaurautta, ja teknologia on tehnyt elämästä mukavaa. Ajatelkaa nyt vaikka, kuinka halvaksi valokuvaaminen on muuttunut. Myös työväestön elintaso on noussut Aasiassa tuotettujen tavaroiden ja vaatteiden ansiosta.”
”Usein unohdetaan, että tosiasiassa duunareilla menee verrattain hyvin.”
Kumman maailman sinä ottaisit, Soininvaara kysyy. Maailman, jossa työpaikka on varma mutta elintaso puolet alhaisempi? Vai maailman, jossa työpaikka on uhattuna mutta elintaso paljon parempi?
Soininvaara haluaa muutenkin uskoa, että olemme matkalla valoon.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa ihmiset ovat heränneet puolustamaan suvaitsevaisuutta, yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa.
Muut valtiot ovat ryhtyneet paikkaamaan sitä, mitä Trump on tuhoamassa. Esimerkiksi EU-maat ovat lisänneet rahoitusta naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tukeville kansalaisjärjestöille, joilta Trump veti rahoituksen pois.
”Tässä historia toistaa itseään, sillä 2000-luvun alussa George Bush tyhmempi teki samalla tavalla. Silloinkin eurooppalaiset valtiot lisäsivät rahoitusta”, Soininvaara kertoo.
Sivistynyt vastaisku
Soininvaara pitää Trumpin ratkaisuja siinäkin mielessä typerinä, että Afrikassa jos missä tarvitaan väestöohjelmia ja seksuaalikasvatusta väestöräjähdyksen hillitsemiseksi.
”Afrikan väestöräjähdys on suurimpia haasteita maailmassa. Jos Eurooppa meni pari vuotta sekaisin miljoonasta siirtolaisesta, mitä se tulee ajattelemaan 20 miljoonasta siirtolaisesta.”
Siirtolaismäärien kasvu voisi jälleen ruokkia populismia. Niin maailma toimii: valtiot eivät voi eristäytyä omiin oloihinsa, vaan vastauksia pitää etsiä yhteistyössä.
”Maailma on saanut moukarista kolauksen, mutta se on myös ryhtynyt tekoihin.”
Pitkän linjan vaikuttaja on pannut merkille, että maailmalla etsitään nyt aidosti uusia malleja hyvinvointivaltioksi ja keskustelua käydään myös The Economistin kaltaisissa talouslehdissä. Hän uskoo, että ratkaisu löytyy vasemmistolaisesta markkinaliberalismista. Se tunnustaa markkinoiden voiman mutta antaa valtioille mahdollisuuden pienentää tuloeroja ja vähentää työttömyyttä, vaikka sitten perustulolla.
”On herätty siihen, ettei eriarvoistumiskehitys voi jatkua. Etenkin porvarillisen vasemmiston keskuudessa on alettu kehittää malleja, millä tavalla voitaisiin palata kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa”, Soininvaara sanoo.
”Maailma on saanut moukarista kolauksen, mutta se on myös ryhtynyt tekoihin. Sivistynyt vastaisku on tulossa.” G
