Elina Seikku ja Jan-Erik Chydeniuksen oma Hangon talo on entinen kalastajanmökki ja sijaitsee aivan meren rannalla.
Elina Seikku ja Jan-Erik Chydeniuksen oma Hangon talo on entinen kalastajanmökki ja sijaitsee aivan meren rannalla.

Jan-Erik Chydenius ja Elina Seikku ostavat asuntoja ja ajattelevat ne uusiksi. Silloin ei mietitä rahaa, vaan mennään tunteella. Tavoitteena on taikoa esiin kunkin talon henki.

– Ei kiinnosta pätkän vertaa!

Näin Elina Seikku ensin ajatteli puolisonsa Jan-Erik "Chyde" Chydeniuksen intohimosta, vanhojen talojen ostamisesta, remontoinnista ja jälleenmyynnistä. Chyde oli loikannut lähes kaksikymmentä vuotta sitten ruotsalaisen yrityksen maajohtajan pallilta hengittelemään ja miettimään, "mitä tahtoisi tehdä isona". Rahoitusala vaihtui kiinteistöbisnekseen, vanhojen asuntojen ja tonttien ostamiseen. Lopulta Elinankin oli pakko myöntää, että ala kiinnosti puolivahingossa sittenkin. Chyde nimittäin toteutti sitä ihan omalla tvistillään.

Tvistin nimi on täydellinen omistautuminen. Se tarkoittaa, että Chyde ja Elina ovat mukana kohteidensa jokaisessa työmaapalaverissa ja kaikissa käytännön päätöksissä. Saumausaineen väri? Tämä. Keittiön hanojen materiaali? Tämä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Paneudumme jokaiseen asuntoon niin, että voisimme muuttaa siihen itse. Aukeaako kaapin ovi oikeinpäin? Saisiko tuohon naulakon? Rakennusliikkeet nauraisivat varmasti partaansa, jos kuuntelisivat meitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka sekä Chydellä että Elinalla on ekonomin koulutus, talot ovatkin heille muutakin kuin tulonlähde: melkein persoonia.

– Meidän tehtävämme on kaivaa esiin rakennuksen henki, Elina tiivistää.

– Se voi tarkoittaa vaikkapa vanhojen hirsien tai kaakeliuunien paljastamista ja kunnostamista. Bulkin tekeminen olisi halvempaa tai helpompaa, mutta se ei ole koskaan meidän juttumme.

Pikemminkin kyse on välillä lähes henkimaailman hommista ja luovista visioista.

– Minulle on suotu sellainen lahja, että taloon astuessani näen pohjapiirustuksen saman tien kolmiulotteisena ja hahmotan ideaalit huonejaot, Chyde kertoo.

– Työnjako toimii niin, että minä saan olla hullu, kun ammattitaitoiset arkkitehdit tekevät järjestelmällisen työn. He osaavat säännöt ja hallitsevat suunnittelun työkalut, kun minä sohellan ruutupaperille. Useimmiten näkemyksemme ovat kuitenkin samansuuntaiset.

Gamla Unkanin yläkertaan tulvii valoa isoista ikkunoista. Taloa ympäröi suojaisa pihapiiri käkkärämäntyineen ja omenapuineen.

Ympäristön ehdoilla

Työnjako pelaa myös perheen sisällä: Chyde innostuu, Elina toppuuttelee. Chyde pitää huolta suurista linjoista, Elina hallitsee erityisesti värit, materiaalit ja viheralueet. Elina päätyi mukaan bisnekseen juuri ympäristövinkkelistä. Hän oli tutkinut ja paasannut kestävästä kehityksestä työssään jo 90-luvulla, jolloin termiä tunnettiin Suomessa huonosti. Se, mikä tuntui aikanaan utopialta, on nyt jo valtavirtaa - melkein.

– On totta, että ympäristökriisistä puhutaan viimein. Saavutettuihin etuihin, kuten lentämiseen tai ylikuluttamiseen, ei silti tahdottaisi koskea. Se turhauttaa. Minusta koronakin koettaa opettaa meille jotakin ja lyödä halolla päähän, että herätkää.

Myös työkonfliktit puolison kanssa liittyvät usein juuri ekoteemoihin.

– Isoimmat erimielisyytemme liittyvät tontteihin. Jos niillä on puutarhaa tai puustoa, olen saman tien niissä kettingillä kiinni. Näitä ei kaadeta! Elina nauraa.

– Kaiken kaikkiaan salaisuuteni on "pick your battles", eli valitse taistelusi. Annan Chyden päättää asioista, jotka ovat minulle yhdentekeviä.

Sitä paitsi nykyään Chydekin ymmärtää vihreän säästämisen päälle. Jos taloyhtiön rehevään pihaan on pitänyt piirtää seitsemän parkkipaikkaa, pari on kaivanut syreenit maasta turvaan talvehtimaan. Seuraavana keväänä ne on istutettu uusille paikoille. Vähän hullua, mutta aika liikuttavaa. Kummankin mielestä nykyrakentamisessa voitaisiin ottaa oppia heidän periaatteistaan.

– Se, että tontit pitää parturoida putipuhtaiksi raivostuttaa minua! Uusilla asuinalueilla ei välttämättä ole puun puuta. Sellainen pitäisi estää jo rakennuslupavaiheessa. Meidän pitäisi istuttaa puita eikä kaataa niitä, Elina sanoo.

– Jokainen voi osaltaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen: jätä edes nurkka nurmikosta ajamatta ja houkuttele paikalle kedon kukkia, perhosia ja pölyttäjiä.

Armeijan patteristoksi 50-luvulla rakennetun Maumau-talon tilalle nousi uusi Hangon Majakka. Kuvan asunto rakennettiin vanhan pääportaikon paikalle.

Arjen juhlaa lintukodossa

Kun asiakkaat astuvat Chyden ja Elinan omaan kotiin, vuonna 1930 rakennettuun kalastajataloon, he yllättyvät. Täällä ei olekaan hillittyä ja klassisen tyylikästä! Vaikka pariskunta pitää tavaramäärän kurissa, tyylillisesti he rakastavat rönsyilyä. Makuukammareilla on omat teemavärinsä, ja keittiön koristeellisessa tapetissa kosijapoika näppäilee luutulla serenadia. Tapettien lisäksi talon katseenvangitsijoita ovat kirppareilta ja parin kunnostamista talovanhuksista pelastetut vanhat huonekalut. Olohuoneen telkkaritasona ja "teknologiakeskuksena" toimii Singerin vanha ompelupöytä.

– Tämä on lintukoto junaradan pohjoispuolella, veden äärellä. Vaikka monelle tuttuun Regatta-hulinaan on vain neljä kilometriä, meiltä se menee ihan ohi, Elina kuvailee.

Mittavat rakennusprojektit määrittävät Chyden ja Elinan kalenteria muutamaksikin vuodeksi eteenpäin, mutta muutoin liika suunnitelmallisuus ei ole heidän juttunsa. Arkikin on juhlaa, ja koronatodellisuudessa Suomikin täynnä kiinnostavia matkakohteita.

– On ollut fantastista seurata, miten ystäväpiiri on tajunnut kotimaan matkailun hienouden poikkeusolosuhteiden johdosta, Chyde iloitsee.

– Oudosta tilanteesta on otettu irti se, minkä voi. Nyt on kiva hehkuttaa, että oltiin viikonloppu Turussa tai Tampereella. Myös Hangossa on ollut vuoden aikana porukkaa niin, ettei sekaan meinaa mahtua.

Hangon Majakassa on 23 loft-henkistä asuntoa. Punatiilipylväs rikkoo valkoisuutta ja tuo tilaan teollista henkeä.

Olet jo perillä

Vannoutuneet hankolaiset korostavatkin kotikuntansa ympärivuotista vetovoimaa.

– Hanko ei elä vain heinäkuussa. Minä pidän eniten ihanasta, aurinkoisesta syksystä, Elina taas keväästä, kun luonto heräilee kukkimaan, Chyde sanoo.

Ja vaikka Regatta-hulina ja tutut turistikorttelit viehättäisivät vuodesta toiseen, kannattaa kuikuilla myös kauemmas. Elinan mukaan fillarin vuokraaminen on oiva tapa laajentaa Hanko-kuvaansa.

Löytyy arkea arvostavalta parilta sentään yksi unelma: yhteinen interrail-reissu. Ilmastokriisi on saanut Chyden ja Elinan puntaroimaan, onko lennot jo lennetty. Onneksi matkustaa voi myös maata pitkin.

– Reilillä emme haaveile tietyistä kaupungeista. Matkan upein hetki on olla perillä koko ajan. Se ajattelumalli on vaatinut opettelemista, mutta nykyään se sujuu kummaltakin, Chyde kertoo.

Elina on yhtä mieltä.

– Emme hoe, että voi kun olisi jo perjantai, tai ensi vuosi, tai nämä talot jo valmiit. Juuri nyt on näin. Mitäs tänään tehdään?

Modernin pikkuvessan juju on marokkolaishenkinen laatoitus.

Chyden ja Elinan suosikkityylit

Jugend: "Jugend saa sydämen läpättämään. Sen muotokieli iskee syvälle. Helsingissä on pakko kulkea niska kenossa, että bongaa kaikki yksityiskohdat."

1800-luvun loppu: "Hangon Appelgrenintien villat ovat huikeita. Hanko-kuvaa kannattaa laajentaa pyöräretkellä!"

60-70-luku: "Tämän aikakauden taloissa on rakennusteknisiä haasteita, kuten homeongelmia, mutta esteettisesti niissä on upeita isoja tiloja ja erityisesti isoja ikkunoita. Samaa fiilistä haetaan nyt uudisrakentamisessa."

 

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 04/2021.

Ketkä?

Jan-Erik Chydenius ja Elina Seikku. Kunnostavat vanhoja rakennuksia ja suunnittelevat uudiskohteita Hangossa, jossa pariskunta myös asuu.

Kummatkin ovat koulutukseltaan ekonomeja.

Rakennuttavat parhaillaan kymmentä uudistaloa entisen Kuningattarenvuoren graniittilouhoksen alueelle.

Lisätietoa: chyde.fi

Vierailija

Kunnostettu vanhaa kunnioittaen? Kaikki pinnat on maalattu valkoisella maalilla. Se ei ole vanhan kunnioittamista!

  • ylös 12
  • alas 0
Sisko

Vierailija kirjoitti:
Kunnostettu vanhaa kunnioittaen? Kaikki pinnat on maalattu valkoisella maalilla. Se ei ole vanhan kunnioittamista!

Niinpä. Ihmettelen myös vimmaa "paljastaa hirsipinnat", miksi? Hirret on pidetty paljaina vain torpissa, koska pinkopahviin ei ole ollut varaa, tai väliaikaisesti sen aikaa, että hirret painuvat, jonka jälkeen seinät on pinnoitettu pinkopahvilla. Se on järkevää myös rakennusfysikaalisesti sekä asumisviihtyvyyden kannalta, koska muutoin hirsien välistä saattaa vuotaa ilmaa, mikä taas voi tuoda mukanaan monenlaisia ongelmia, kuten vedon tuntua ja kosteusvaurioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla