Villakangashousut ja verkkotoppi ovat omaa Maiham-tuotantoa, kumpikaan ei vaadi edes silittämistä. Valkoinen poolo löytyi Pariisista. Hauskat reikäsukat ovat Stockmannilta ja All Tomorrow Partiesin pörrökökengät ostettu Urban A:sta.
Villakangashousut ja verkkotoppi ovat omaa Maiham-tuotantoa, kumpikaan ei vaadi edes silittämistä. Valkoinen poolo löytyi Pariisista. Hauskat reikäsukat ovat Stockmannilta ja All Tomorrow Partiesin pörrökökengät ostettu Urban A:sta.
”Väljä mekko on omaa Maiham-tuotantoa. Valmistimme niitä viime kesänä rajoitetun erän. Sukat on hankittu Tokiosta, saappaat vintagea 90-luvulta.”
”Väljä mekko on omaa Maiham-tuotantoa. Valmistimme niitä viime kesänä rajoitetun erän. Sukat on hankittu Tokiosta, saappaat vintagea 90-luvulta.”

Vaatesuunnittelija Hammi Mettinen haluaa tyylillään saada ihmiset hymyilemään.

"Suunnittelijalla on lupa olla erikoisen näköinen. Olen aina käyttänyt sitä hyväkseni”, Hammi Mettinen hymyilee ja levittää kirkkaankeltaista ripsi- ja luomiväriä.

Silmämeikin väri vaihtelee kausittain. Nyt on meneillään keltainen kausi.

”Sitä ennen meikkini oli vitivalkoinen. Valkoista taas edelsi monen vuoden kirkkaanpunainen kausi”, hän luettelee.

Hammi kutsuu itseään sekatyöläiseksi, mutta suurelle yleisölle hän on tuttu vaatesuunnittelijana. Yhdessä siskonsa Maikku Mettisen kanssa hän on suunnitellut vaatteita muun muassa omalle Lustwear-merkilleen, kevytuntuvatakkeja suomalaiselle Joutsenelle ja kodin tekstiilejä sekä työvaatteita useille muille brändeille. Lisäksi sisarusten designstudio MAIHAM tekee stailauksia, suunnittelee mattoja erilaisiin tiloihin ja luennoi trendeistä.

Silmämeikin väri vaihtelee kausittain. Nyt on meneillään keltainen kausi.

Hammi ja Maikku ovat tiivis parivaljakko. Aina välillä Hammi kysyy siskonsa mielipidettä asuistaan.

“Elämme aika symbioosissa. Maikku on suurin tyyli-idolini, hänen tyylissään on sopivasti rebeliä, kapinahenkeä.”

Hammin työ näkyy hänen kotonaan Espoossa. Persoonallisen omakotitalon lattioita peittävät itse suunnitellut matot, jotka ovat prototyyppejä. Niiden tarkoituksena on rikkoa eri tilojen välisiä rajoja.

”Matto voi kuljettaa tilasta toiseen. Miksi meidän pitäisi aina elää laatikossa, jonka sisälle tulee laatikko?”

Olohuoneessa katse kiinnittyy taiteilija Jani Leinosen suunnittelemiin muropakkauksiin ja maalaukseen nimeltään Pyhä Sylvi and the followers. Myös taideteokset linkittyvät suunnittelijan työhön, maalauksen ja muropakkausten kuviot nimittäin toistuvat Hammin ja Maikun suunnittelemissa mekoissa.

”Ostimme Janilta ensin oikeuden maalauksen printtiin, ja lopulta ostimme myös maalauksen. Se oli hyvä veto, koska nykyään ne ovat niin arvokkaita, etten voisi ostaa enää mitään”, hän nauraa.

Taiteen lisäksi Hammin tyyliin on vaikuttanut hänen rakkautensa Japaniin.

Taiteen lisäksi Hammin tyyliin on vaikuttanut hänen rakkautensa Japaniin. Japanilaiseen kulttuuriin Hammi tutustui jo lapsena, kun hänen perheensä majoitti luokseen japanilaisen judo-opettaja Kojiron.

”Kojiro tarvitsi aluksi vain väliaikaisen yöpaikan, mutta lopulta hän asui meillä neljä vuotta. Kun hän palasi Japaniin, hänen vaimonsa veli tuli meille asumaan vielä kahdeksi vuodeksi.”

Sittemmin Hammi on matkustanut Japanissa lukuisia kertoja, ja monet hänen lempisuunnittelijoistaan ovat japanilaisia.

“Rakastan esimerkiksi suunnittelija Jun Takahashin Undercover -merkkiä, jolla on aina persoonallisia juttuja. Toinen suosikkimerkeistäni on Zucca. Seuraan myös jatkuvasti, keitä uusia, kiinnostavia nimiä nousee pinnalle.”

Kuvaile tyyliäsi.

Haluan hymyilyttää ihmisiä tyylilläni. Leikkisyys, epäsymmetrisyys ja pienet virheet kuuluvat siihen. Hiukseni saattavat olla ihan pystyssä, vaikka muuten asuni olisi huoliteltu. Juhla- ja arkilookini eivät juuri eroa toisistaan. Jumitun helposti yhteen tyyliin, jota käytän puoli vuotta. Jos ihmiset näkevät minut päivittäin, näytän aina samalta, mutta jos he näkevät minut pari kertaa vuodessa, olen joka kerta ihan erinäköinen.

Mistä kiinnostuksesi vaatteisiin alkoi?

Peltiseppä-isäni teki minulle ja sisaruksilleni vaatteita, kun olimme lapsia. Kun hän nikkaroi vaikka moottoriveneen penkkejä, saimme tehdä ylimääräisistä nahkapaloista mitä halusimme. Perheellämme ei ollut paljon rahaa, eikä Suomesta löytynyt sellaisia vaatteita kuin halusin, joten opin jo nuorena tekemään vaatteita itse. Minulla on aina ollut taito ymmärtää, miten litteästä tehdään kolmiulotteista.

“Peltiseppä-isäni teki minulle ja sisaruksilleni vaatteita, kun olimme lapsia.“

Oletko tehnyt tyylimokia?

Pahin tyylimokani tapahtui cocktail-tapahtumassa, jonka pukukoodia en ollut tarkistanut. Saavuin paikalle aivan alipukeutuneena lenkkareissa ja lapsekkaassa, hassussa mekossa, kun muut olivat pikkumustissa. Varsinainen tyylimoka oli kuitenkin asenteeni. Katselin kengänkärkiäni koko illan ja olin huonolla fiiliksellä, vaikka tilanteeseen olisi pitänyt suhtautua huumorilla ja pää pystyssä.

Mitä haluaisit muuttaa muotimaailmassa?

Haluaisin poistaa turhan ryppyotsaisuuden. Vaikka joutuisi työn puolesta pukeutumaan hillitysti, ei silti tarvitse ottaa itseään liian vakavasti. Nykyään ilmapiiri on onneksi yhä sallivampi, mikä näkyy myös tyylissä.

Miten japanilaiset vaikutteet näkyvät tyylissäsi?

Japanissa nykyaikaiseen pukeutumiseen ei liity samanlaisia sääntöjä kuin meillä. Esimerkiksi feminiinisen ja maskuliinisen välinen raja on häilyvämpi. Vaikka olen itsekin vaimo ja äiti, voin silti hyvin käyttää maskuliinisia elementtejä pukeutumisessani. Japanilaiseen tyyliin liittyy myös tietty selkeys, joka on ominaista myös suomalaisillekin.

Mitä ostosta kadut?

Minun oli aivan pakko saada Dieselin tekoturkis, jossa on upeasti liukuvärjätyt karvat. En kuitenkaan ole käyttänyt sitä kertaakaan. Turkki on muhkea ja näyttää tosi lämpimältä, mutta todellisuudessa siitä tuulee läpi. Lisäksi siitä irtoaa kaikkialle pieniä hiutuvia. Se on hyvä esimerkki vaatteesta, jollaista en itse haluaisi suunnitella. Vaatteen pitää olla ennen kaikkea toimiva.

Millainen on luottoasusi?

Kiireessä pukeudun mustaan ja nappaan mukaan litteän suosikkilaukkuni. Nimitän sitä oopperalaukuksi, koska kerran oopperassa viereeni istunut mies kuiskasi: ”Olet ottanut vahingossa hiirimaton mukaasi”. Laukussa on hauska kuvio, josta ei oikein saa selvää, mitä se esittää.

Ikimuistoisin hetki matkoiltasi?

Olin Kiotossa työmatkalla muutaman suomalaisen muotoilijan kanssa ja pääsimme paikallisen isännän mukana geishataloon. Geishojen esityksen jälkeen kuulutettiin, että seuraavaksi esiintymisvuorossa olisin minä. Olin edellisiltana laulanut sake-baarissa suomalaisen juomalaulun kollegani säestäessä minua hyräillen, ja japanilaiset halusivat, että esitämme sen uudestaan. En ole kummoinen laulaja, mutta tilanteesta oli mahdotonta kieltäytyä. Esiinnyimme tyynyjen päälle polvistuneena ja tärisin jännityksestä.