Trendikkäin kosmetiikka on nyt pientä, luomua ja pohjoista. Sellaista tekevät Mia Höytö, Jonna Jalkanen ja Anne Kukkohovi. Heidän yritystensä matka maailmalle on alkanut hyvin.

Mia tässä moi, mulla olisi tällaisia Mia-rasvoja”

Melkein noin se meni. Mia Höytö kertoo vitsaillen puheluista, joita hän soitteli viisi vuotta sitten. Hän oli juuri perustanut omaa nimeään kantavan luonnonkosmetiikkamerkin ja saanut ensimmäiset tuotteet kehitettyä. Niille oli löydettävä jälleenmyyjiä, jostain oli aloitettava.

Mia Höytö on juuri sellainen sarja, joka on kosmetiikassa kuuminta juuri nyt: pieni, tekijän omasta intohimosta syntynyt, luomu ja puhtaasta pohjoisesta kotoisin.

Merkkejä yhdistää se, että ne kaikki haluavat olla isoja maailmalla.

 

Samaa trendiä Suomessa edustavat myös Anne Kukkohovin Supermood, jonka raaka-aine-erikoisuus on pakurikääpä, ja Jonna Jalkasen ranskalaiselle Sophie la girafe -merkille lisenssillä valmistama lastenkosmetiikka.

Näitä kolmea merkkiä yhdistää myös se, että ne kaikki haluavat olla isoja maailmalla.

”Supermoodista tulee kansainvälinen, hyvin menestynyt premiumbrändi, luonnonkosmetiikan Chanel”, Anne Kukkohovi visioi.

”Uskon, että kymmenen vuoden päästä me olemme lasten luonnonkosmetiikan myydyin sarja maailmalla”, Jonna Jalkanen sanoo.

”Kasvamme maailmalla tunnetuksi ja arvostetuksi luonnonkosmetiikan edelläkävijäksi”, Mia Höytö uskoo.

Suuria tavoitteita, niin kuin pitääkin.

 

Mia Höytö lähti kosmetiikkamarkkinoille oma tarve edellä: hän ei löytänyt itselleen sopivaa, tarpeeksi tehokasta ja toimivaa luomukosmetiikkaa.

Mia on kosmetologi ja viittä vaille valmis yhteiskuntatieteiden maisteri, jolla oli koulutuksensa vuoksi tuntemusta kosmetiikan raaka-aineista ja markkinoinnista, joten pystymetsästä hän ei alalle tupsahtanut.

”Jo paljon ennen kuin perustin yrityksen, aloin pohtia, minkälaisia raaka-aineita kosmetiikkaan haluaisin.”

Höytö tutkiskeli INCI-listoja, joissa on kosmetiikan raaka-aineita ja niiden tunnettuja vaikutuksia. INCI, International Nomenclature Cosmetic Ingredient, on kansainvälinen tapa merkitä kosmetiikan ainesosat pakkauksiin, yleensä niiden kemiallisilla tai englanninkielisillä nimillä.

”Jo paljon ennen kuin perustin yrityksen, aloin pohtia, minkälaisia raaka-aineita kosmetiikkaan haluaisin.”

INCI-listat ovat viime vuosina nousseet jokaisen valveutuneen kosmetiikkakuluttajan tietoisuuteen, sillä niitä tulkitsemalla voi vältellä itselleen epämieluisia tai allergiaa aiheuttavia raaka-aineita.

Kun Mia oli aikansa jahkaillut unelmavoidettaan ja puhunut haaveestaan kotona, aviomies tokaisi, että lopeta puhuminen ja rupea hommiin. Mia tapasi ja kilpailutti alan tekijöitä, löysi Suomesta hyvän valmistajan ja ryhtyi kemistin avulla testaamaan erilaisia tuotekoostumuksia.

”Halusin voiteen, joka on mahdollisimman kosteuttava ja ravitseva, muttei jätä iholle rasvaista tunnetta.”

 

Kun näytti siltä, että jotakin tuotteesta voisi tulla, hän perusti yrityksen. Sitä varten hän sai pienen naisyrittäjälainan. Muut rahat firmaan ovat tulleet yhtiön osakkailta eli Mialta ja hänen aviomieheltään. Pitkän, lähes pari vuotta kestäneen tuotekehityksen jälkeen syntyi Unelma-voide.

Mia Höytö -merkki lanseerattiin Kauneus ja terveys -messuilla vuonna 2012 ja siinä oli viisi tuotetta: kaksi kasvovoidetta, ihon puhdistustuote, silmänympärysvoide ja vartalovoide.

Kosmetiikan suunnittelussa ja kehittämisessä vähintään yhtä tärkeää kuin vaikuttavat aineet on se, miltä tuote näyttää, miltä se tuoksuu ja miltä se iholla tuntuu.

Kosmetiikan suunnittelussa ja kehittämisessä vähintään yhtä tärkeää kuin vaikuttavat aineet on se, miltä tuote näyttää, miltä se tuoksuu ja miltä se iholla tuntuu. Eniten työtä vaatii se, että vaikka paperilla jotkut aineet näyttäisivät kehittäjän visiossa täydelliseltä kombolta, ne eivät välttämättä muodosta yhdessä ihanaa luksusvoidetta vaan pahanhajuisen tökötin.

 

Jonna Jalkanen pääsi tuotekehitysvaiheesta helpommalla. Latvian tehtaalla luonnonmukaisen vauvoille ja lapsille suunnatun Sophie la girafe Baby -tuotesarjan koostumukset loksahtivat heti kohdilleen juuri niin kuin ne Jonnan suunnitelmissa olivat.

”Meille sanottiin, että harvoin tuotteet onnistuvat heti näin täydellisesti.”

Sarjassa on nyt kuusi tuotetta, ja seitsemäs, lasten geelihammastahna, on juuri tulossa kauppoihin. Tällä hetkellä kehitysvaiheessa ovat aurinkovoiteet.

Vauvoille ja lapsille suunnatun Sophie la girafe Baby -tuotesarjan koostumukset loksahtivat heti kohdilleen.

”Ne ovat luonnonkosmetiikassa aina vaikeita tehdä niin, että koostumus on miellyttävä.”

Jonnallakin oli ollut kauneustoimittajataustan peruina ideoita kosmetiikkabisnekseen, mutta hän oli kuitenkin miehensä kanssa alkanut tuoda maahan kuuluisaa ranskalaista vauvojen purulelua Sophie la girafea. Luonnonkuminen kirahvi on yksi Ranskan epävirallisista kansallisaarteista: sitä myydään vuosittain 800 000 kappaletta eli käytännössä jokaiselle Ranskassa syntyneelle vauvalle ostetaan sellainen.

Joitakin vuosia sitten 55 vuotta vanhaa perheyritystä alettiin nykyaikaistaa. Toimitusjohtaja pyysi yhteistyöyrityksiä visioimaan, mitä kaikkea vauvojen kirahvibrändin alla voisi tehdä.

”Mieheni sanoi, että olisiko tässä se sinun ihonhoitobisneksesi paikka”, Jonna kertoo.

 

Jalkaset tekivät huolellisen presentaation herkkäihoisille sopivasta vauvojen kosmetiikkatuotelinjasta. Siinä oli mietitty niin markkinointi, myyntitavoitteet kuin muun muassa paperikassien ulkoasu ja kotisivutkin. Kosmetiikkalisenssiä haki myös kaksi ranskalaisfirmaa, mutta Jalkaset saivat sen. Vuonna 2013 he toivat markkinoille Sophie la girafe -luonnonkosmetiikkasarjan, jonka tuotteet valmistetaan Latviassa.

”Meidän raaka-ainelistalla ei esimerkiksi ole yhtäkään tuoksuallergeenia, minkä takia niitä käyttävät myös herkkäihoiset ja allergiset aikuiset sekä atoopikot.”

Kirahvilelua myydään Ranskassa ruokakaupoissa, mutta kirahvibrändin kosmetiikkasarja on astetta premiumimpi.

”Ranskalaiset ovat kokeneet, että kosmetiikkasarja nostaa brändiä. Jopa Louis Vuittonin suunnittelija kommentoi näin.”

 

”Tiedän taustani takia todella paljon kosmetiikkamerkeistä ja rakastan pakkausdesignia”, Anne Kukkohovi pohjustaa.

”Olin menossa juontamaan erästä tilaisuutta vähän huonolla tuulella ja olin jo jonkin aikaa miettinyt, mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Työurani on mennyt perioideissa. Ensin oli mallinura, sitten ura AD:na mainostoimistossa ja sitten tv-työt. Yhtäkkiä puuskahdin ystävälleni, että haluan oman kosmetiikkabrändin, mutta kuka hullu sellaista tekee."

Ystävä Rita Nordin sanoi, että höpö höpö, se on hyvä idea.

”Yhtäkkiä puuskahdin ystävälleni, että haluan oman kosmetiikkabrändin, mutta kuka hullu sellaista tekee."

Anne meni kotiin ja kirjoitti Supermoodin idean ylös. Rita Nordinista tuli vähän myöhemmin firman osakas.

”Tiesin heti, miltä tuotteiden pitää näyttää ja tuoksua, ja minulla oli myös raaka-aineista ideoita, kuten että veden tilalla haluan aina käyttää koivunmahlaa.”

Ideasta tuotteeksi -prosessia nopeutti se, että Annella on paljon suhteita ja tuttavia kosmetiikkabisneksessä ja markkinoinnissa, eikä hän ole koskaan epäillyt puhua ideoistaan ja kysyä neuvoa.

”Taisin jossain vaiheessa soittaa Anne Bernerille, ja Bruce Oreckin kanssa olen myös puhunut Supermoodista”, hän nauraa.

Annen tarkkaan visioon kuului myös se, että tuotteiden piti olla luonnonmukaisia mutta tehokkaita, eivätkä pakkaukset ja imago saaneet henkiä mitään perinteistä, meikitöntä ituhippimeininkiä.

”Kilpailutin tehtaat Italiassa, Tanskassa ja Suomessa, ja suomalainen tehdas oli selvästi paras. Tuotekehitys maksaa ihan hulluna, mutta tällä hetkellä meillä on vähäksi aikaa tarpeeksi tuotteita.” Supermoodilla on kolme eri tuotelinjaa

 

Annelle tuotteissa kaikkein tärkeintä on läpinäkyvyys eli se, että raaka-ainelistat ovat selkeitä eikä tuotteiden sanota tekevän jotakin sellaista, mitä ne eivät tee.

”Asiakas tietää nykyään todella paljon, joten on ihan turha väittää tuotteista jotakin sellaista, mikä ei ole totta.”

Merkin logon ja visuaalisen ilmeen on suunnitellut Annen mies Joni Kukkohovi, joka on yrityksen creative director. Hyvännäköiset pakkaukset huomattiin nopeasti Cool Hunting -sivustolla, jonka jälkeen muun muassa brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti yhteyttä.

”Olemme kasvaneet ulkomaille hyvin orgaanisesti.”

Tällä hetkellä Supermoodilla on Yhdysvalloissa agentti, joka hankkii merkille siellä uusia jälleenmyyjiä. Supermoodia saa Yhdysvalloissa noin 60 paikasta, samoin Britanniasta, ja myös Hong Kongissa on jälleenmyyjiä.

”Asiakas tietää nykyään todella paljon, joten on ihan turha väittää tuotteista jotakin sellaista, mikä ei ole totta.”

”Hyvä jakeluketju on meille tosi tärkeä, marketeissa Supermoodia ei myydä tulevaisuudessakaan.”

 

Suomi ei ole pienellekään kosmetiikkabrändille riittävä markkina, ja kansainvälistyminen on bisneksessä itsestäänselvyys. Mutta kenelle oman tuotteen voi antaa myyntiin ja kuka sen haluaa myyntiin, on melko monimutkainen yhtälö. Jälleenmyyjän on oltava brändin arvon mukainen ja maailmalta ottavat yhteyttä monenlaiset jobbarit, joiden taustat on selvitettävä.

Eniten työtunteja kuuluu juuri tähän.

Kosmetiikkamarkkina on erittäin kilpailtu, mutta niin on moni muukin ala. Mia, Jonna ja Anne ovat saaneet vientiin apua muun muassa Finnveralta ja Tekesiltä, jotka antavat niin lainoja, takauksia kuin suoraa rahoitustakin kasvu- ja vientiyrityksille. Hakemusten laatimisen työläys ja yllättävät takapakit ovat kaikille kolmelle tuttuja.

”Suomesta puuttuu immateriaalinen taju. Kaikki asiat pitää joka paikassa selittää niin, että insinöörikin sen ymmärtää”, Anne Kukkohovi sanoo.

Viralliset instanssit eivät ihan aina ymmärrä, mitä se tällainen kauneusbisnes oikein on.

”Suomesta puuttuu immateriaalinen taju. Kaikki asiat pitää joka paikassa selittää niin, että insinöörikin sen ymmärtää”, Anne sanoo.

Annea kehotettiin ensin hakemaan Tekesiltä lähes puolen miljoonan lainaa tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Valtavasti työtä vaatinut hakemus kaatui terminologisiin muotoseikkohin eikä yritys saanut senttiäkään.

”Nämä ovat monesti ihan henkilökemia-asioita”, Anne kuittaa. Supermoodiin ovat sijoittaneet omia rahojaan niin kaksi yhtiökumppania kuin Anne ja hänen miehensä. Bisnestä on rahoitettu myös lainalla, ja sittemmin ovat Tekesinkin avustushakemukset onnistuneet.

 

Jonnaa ”kannustettiin” muistuttamalla, että kansainvälistymisestä ei kannata haaveilla, koska Coca-Colallakin se kesti 50 vuotta.

”Meidän tuotteita myydään nyt 30 maassa”, Jonna sanoo ilahtuneena.

Mia Höytö aikoo kasvattaa bisnestään maailmalle rauhassa. Höytö-kosmetiikkaa on saatavilla tällä hetkellä kymmenessä maassa, ja hän on juuri saanut viennin kehittämiseen rahaa Tekesiltä.

Suomalaisuus on kosmetiikassa jokaisen mielestä asia, josta on selvästi etua.

Suomalaisuus on kosmetiikassa jokaisen mielestä asia, josta on selvästi etua. Se tarkoittaa yhä edelleen luotettavuutta ja puhtautta.

”Me ollaan vähän outoja, sellaisia totisia ja rehellisiä”, Anne Kukkohovi kuvailee suomalaisuutta, jota ei Supermood-tuotteiden yhteydessä kovin näyttävästi erikseen mainosteta.

”Jenkkiagenttimme sanoi, että se on ehdottomasti positiivista, vähän niin kuin uusi Ruotsi, että pitäkää tuo!”