Näillä kalustoilla kelpaa hymyillä. Vasemmalta ylhäältä Nicholas Cage, Catherine Zeta-Jones, Simon Cowell, Demi Moore, Tom Cruise ja George Clooney
Näillä kalustoilla kelpaa hymyillä. Vasemmalta ylhäältä Nicholas Cage, Catherine Zeta-Jones, Simon Cowell, Demi Moore, Tom Cruise ja George Clooney

Yhä useampi meistä haluaa hymyillä kuin Hollywood-tähti. Laminaatit, huomaamattomat oikomishoidot ja valkaisut kasvattavat suosiotaan Suomessa.

 

How are you ja päälle leveä 12 hampaan hymy. New Yorkin Madison Avenuella kävellessä vastaan tulee toinen toistaan kirkkaampia helmihampaita. Helppohan sellaisilla hampailla on hymyillä, tuhisee Suomi-turisti ja ohittaa kysymyksen huulet yhteen puristettuina.

Ei, yhdysvaltalaisilla ei ole geneettisesti sen parempi hammaskalusto kuin suomalaisillakaan, vakuuttaa Jaana Gold, suomalaistaustainen hammaslääketieteen tohtori ja apulaisprofessori Floridan yliopistosta.

”Leveät hymyt ja hymyileminen ylipäätään ovat hyvin tärkeitä amerikkalaisessa kulttuurissa. Valkoisia ja suoria hampaita pidetään kauneuden esikuvana, ja ne edustavat ylellisyyttä ja terveyttä”, Gold kertoo.

Hyvät hampaat, hyvä itsetunto?

Se näkyy myös loputtomina valkaisutuotteiden mainoksina ja ostareilla tehtävinä oikomishoitoina. Samanlaista kehitystä alkaa näkyä myös Suomessa. Etenkin oikomishoitoja mainostetaan netissä suorastaan aggressiivisesti.

”Leveät hymyt ja hymyileminen ylipäätään ovat hyvin tärkeitä amerikkalaisessa kulttuurissa. Valkoisia ja suoria hampaita pidetään kauneuden esikuvana, ja ne edustavat ylellisyyttä ja terveyttä”

Mitä voisimme ottaa opiksi jenkkihymyn kotimaasta?

Ainakin sen, että hampaiden ulkonäöllä on merkitystä ihmisen minäkuvalle, toteaa Reetta Suokas, hammaslääkäri Kaivopuiston hammaslääkäriasemalta. Suokas on arvostetun European Academy of Esthetic Dentistry -akatemian ainoa suomalaisjäsen.

”Esteettinen hammashoito lähtee aina ihmisestä itsestään. Toista ruskeat hampaat eivät haittaa, eikä niille silloin kannata tehdä mitään. Toinen lopettaa niiden takia kokonaan hymyilemisen”, Suokas sanoo.

Valkaisu saattaa kuluttaa

Suomalaisten yleisin hammassävy on luokkaa A3 – kuvittele pieni purkillinen luonnonvalkoista maalia, johon on sekoitettu mukillinen espressoa ja toinen mansikkamehutiivistettä. Valkaisun tavoitteena on usein kaksikymppisen kaluston luonnollinen sävy A1, joka muistuttaa enemmän maalaiskermaa kuin kopiopaperia. Yhdysvalloissakin nousevana trendinä ovat vitivalkoista luonnollisemmat sävyt.

Hammasvalkaisuja on tehty vetyperoksidin avulla 1800-luvun lopulta saakka. Nykyään tehosteena voidaan käyttää myös esimerkiksi laseria tai UV-valoa.

Kotikäyttöön Suomessa myytävät aineet sisältävät yleensä miedompaa vetyperoksidin ja urean yhdistelmää, karbamidiperoksidia. Moni onkin kuskannut vetyperoksidiliuskoja Yhdysvalloista.

Yhdysvalloissakin nousevana trendinä ovat vitivalkoista luonnollisemmat sävyt.

Jos kotivalkaisutuote epäilyttää, Suokas suosittelee testaamaan apteekeissa myytävällä testipaperilla, että sen pH on neutraali. Muuten eroosiovaurioiden riski kasvaa.

”Esimerkiksi valkaisukiskoja ei voi myöskään käyttää jatkuvasti, sillä yli kolmen viikon käytön jälkeen paikka-aineet voivat kulua.”

Vielä ei tiedetä, millaista vihlontaa, kulumaa ja kiillevauriota on edessä niillä, jotka ovat ottaneet kaksikymppisenä valkaisuaineet jatkuvaan käyttöön.

Tähtien hampaat meikataan rumemmiksi

Julianne Moorella on ne. Demi Moorella on ne. Victoria Beckhamilla on ne. Laminaatit. Joissain tapauksissa muutos on ilmeinen; kaikki muistavat Nicholas Cagen kahdeksankymmentäluvun hampaat. Mutta eikö olisi kiva ajatella, että edes George Clooneyn hymy olisi aito?

Laminaatit eli posliinit ovat hampaiden oma julkisivuremontti. Ne tarkoittavat hampaan ulkopinnalle kiinnitettäviä keraamisia hammaspaikkoja.

”Jos joku kommentoi, että sinulla on uudet hampaat, on laminaattien kanssa menty pahasti metsään.”

”Ennen jenkkihymy tarkoitti sitä, että tehdään täydelliset hampaat viivoittimen ja harpin kanssa. Nykyään halutaan ottaa persoonallisuus huomioon, eikä kaikille tehdä samanlaisia kaakeleita”, Reetta Suokas kertoo.

”Jos joku kommentoi, että sinulla on uudet hampaat, on laminaattien kanssa menty pahasti metsään.”

Yhdysvalloissa hymy saattaa tosiaan välillä olla liian täydellinen. Esimerkiksi molemmat vuoden 2016 pääosa-Oscarin voittajat, Brie Larson ja Leonardo DiCaprio, joutuivat maskeeraamaan hampaansa voittoroolejaan varten.

Brien hampaat värjättiin keltaisiksi, ja Leonardolle valmistettiin vinksin vonksin harottavat maskihampaat. Molemmilla on klassiset Hollywood-hymyt: Brien leveä hymy paljastaa kymmenen valkeaa yläetuhammasta, Leonardon legot ovat miehekkäinä pidetyn laatikkomaiset.

Haussa keskivertohymy

Posliinien hinnaksi voi Suomessa tulla kalleimmillaan jopa 1 000–1 200 euroa per hammas. Nyt vaihtoehdoksi tarjotaan kerrostusmuovitekniikkaa, jonka kappalehinta jää 200–400 euroon.

Muovia kerrostamalla luodaan optisesti luonnonhammasta muistuttava rakenne. Valkaisu ei nimittäin auta silloin, kun hampaat ovat moniväriset – ne ovat valkaisun jäljiltä yhtä kirjavat mutta vaaleammat.

Posliinit ovat pitkäaikaisratkaisu, muovilla voi ostaa arviolta viisi vuotta miettimisaikaa, jos kaikkea ei ole mahdollista laittaa kerralla kuntoon.

Esimerkiksi Tom Cruisen vino hymy on tavaramerkki ja Kirsten Dunstin ienhymy on suorastaan suloinen.

Miellyttävin hymy tarkoittaa useimmille meistä edelleen keskivertohymyä: se on symmetrinen, ja ylähampaiden alakaari noudattelee alahuulen linjaa hymyillessä – hampaat eivät siis ole kuin viivoittimella vedetyt. Lisäksi ikenet tai alahampaat eivät näy hymyillessä. Listauksesta ei kannata masentua; esimerkiksi Tom Cruisen vino hymy on tavaramerkki ja Kirsten Dunstin ienhymy on suorastaan suloinen.

”Gummy smilen” eli ienhymyn peittämiseen käytetään esimerkiksi botoxia, muihin isompiin muutoksiin rautaa. Oikomishoidon nimi on sanaleikki, sillä siinä jos missä oikaiseminen ei ole hyväksi. Gaselli Hammaslääkäreissä työskentelevä oikomishoidon erikoishammaslääkäri Virpi Myller painii asian kanssa päivittäin.

Järeitä hoitoja

”Hoidon laajuus voi joskus olla asiakkaille järkytys”, Myller myöntää.

Otetaan esimerkki. Asiakkaan etuhammas on jonkin verran toisen päällä, ja hän haluaa hoitaa ainoastaan kyseisen ongelmayksilön. Suoristamisen jälkeen hampaat vievätkin aiempaa enemmän tilaa. Mahtuakseen kaarelle hampaat alkavat kallistua eteenpäin, ja lopputulos on törröttävät hönöhampaat, jos mukana on myös purentavirhe.

Joskus esteettisistä syistä tehtävä hammashoito vaatii jopa kirurgiaa. Näin esimerkiksi silloin, jos asiakkaan alaleuka on liian takana ja leuka näyttää sen takia suhteettoman pieneltä.

Lähtötilanne on kuin talvimyrskyn runtelema metsä, mutta oikomishoidon avulla rivistö suoristuu nätisti ilman tarvetta poistaa tai kaventaa yhtään hammasta.

Leukakirurgiaa on tehty jo pitkään julkisella puolella silloin, kun purentavirhe täyttää vaaditut kriteerit. Nykyään toimenpide onnistuu Helsingissä myös omakustanteisesti yksityisellä puolella, vaikka kyse olisi puhtaasti esteettisestä haitasta.

Mutta liika pelottelu sikseen. Välillä oikojan ja asiakkaan iloksi käy toisinkin päin: lähtötilanne on kuin talvimyrskyn runtelema metsä, mutta oikomishoidon avulla rivistö suoristuu nätisti ilman tarvetta poistaa tai kaventaa yhtään hammasta.

Raudoista tuli coolit (ja kalliit)

Hammasraudat ovat jenkkileffoissa synonyymi nörtille, luuserille tai molemmille, ja oikomiskojeiden käyttäminen aikuisiällä on monen näkökulmasta yhtä hyvä idea kuin prätkäjengiläisen potkaiseminen.

Siksi liki huomaamattomat oikomismenetelmät, kuten Invisalign, ovat Yhdysvalloissa valtavan suosittuja. Niissä hampaat oiotaan lähes näkymättömillä, irrotettavilla kiskoilla.

Suomessa kiskoihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Ne ovat usein muita oikomishoitoja edullisempia, mutta ne eivät toimi kaikissa tapauksissa.

”Kiskot korjaavat pieniä kiertymiä ja sulkevat pieniä rakoja, mutta lopputulos ei välttämättä ole yhtä viimeistelty eikä purentavirheiden korjautuminen yhtä varmaa kuin kiinteiden oiontakojeiden tapauksessa”, Virpi Myller muotoilee.

Myös perinteisempiä, kiinteitä oikomisrautoja – siis niitä nörttirautoja – on nykyään tarjolla esimerkiksi valkoisina ja kirkkaina. Aiempaa huomaamattomampia tulee markkinoille koko ajan lisää.

Jos oikomiskojeiden ei halua näkyvän ollenkaan, vaihtoehtona on linguaali-tekniikka eli raudat, joiden kiinnikkeet ovat huomaamattomasti hampaiden sisäpuolella. Suomessa käytetty kiinnikemalli on nimeltään Incognito, ja niiden osat valmistetaan yksilöllisesti laboratoriossa.

”Kannattaa aina myös kysyä, millaisia pitkän tähtäimen riskejä tekniikkaan liittyy ja miten se vaikuttaa purentaan – ja pyytää sama myös kirjallisena.”

Suurin miinus on hinta; siinä missä molempien leukojen perinteiset hammaskojeet saa arviolta kuudella–seitsemällä tuhannella eurolla, näkymättömät linguaali-kojeet voivat maksaa kymppitonnin. Kiskojen tyypillisen hinnan kerrotaan olevan kolmen ja kuuden tuhannen välillä.

Myller antaa vinkin mitä tahansa oikomismenetelmää harkitsevalle. ”On hyvä merkki, jos hammaslääkäri osaa antaa useita vaihtoehtoja ja kertoa eri menetelmien hyvät ja huonot puolet. Kannattaa aina myös kysyä, millaisia pitkän tähtäimen riskejä tekniikkaan liittyy ja miten se vaikuttaa purentaan – ja pyytää sama myös kirjallisena.”

Köyhyys näkyy hampaista

Hymyjen kotimaassa Yhdysvalloissa hampaat ovat itse asiassa todellinen eriarvoisuuden kiteytymä. Jaana Goldin mukaan lasten hampaista huolehtiminen on liian kallista jopa monille keskivertoperheille, sillä kaikki hoito tapahtuu yksityisellä sektorilla. Terveysasemilla on tarjolla hammashoitoa, mutta yleensa köyhemälle väestölle.Todellinen köyhyys on luettavissa puuttuvista ja reikiintyneistä hampaista ja vinoista rivistöistä.

”Olen vuosia puhunut täällä suomalaisen, ennaltaehkäisevän hammashoidon puolesta. Amerikkalaisessa hammashoidon koulutuksessa ja tutkimuksessa pidetään suomalaista mallia edistyksellisenä”, Gold kuittaa.

Siinäpä meille aihetta hymyyn.

Juttua muokattu 31.5. klo 10.25: täydennetty Jaana Goldin sitaattia tiedolla, että hammashoitoa on tarjolla myös terveysasemilla.

Iloinen elämä

Näillä keinoilla Hollywood-tähdet saavat upeat hampaansa – ja kyllä, voit saada samanlaiset

Asuin kolme vuotta Yhdysvalloissa, ja vasta sieltä tulleena, en todellakaan nähnyt paljon huonoja hampaita. Ihmiset hymyilivät vapautuneesti vaaleilla hampaillaan. Tietty ne vastaantuleet kadulla asujat eivät hymyilleet, joten hammaskalusto jäi siltä osin näkemättä. Sensijaan lapsilla näkee erittäin paljon hammasrautoja.
Lue kommentti

Aikoinaan misseys nolostutti, mutta sen avulla Susanna Laine sai ensimmäisen tv-työnsä.

Kolmetoista vuotta sitten Miss Suomi -kisan voittajien risteilyllä hämmentynyt Susanna Laine istui hytissään. Toisen perintöprinsessan tittelin voittanut nuori nainen oli aivan varma, että osallistuminen missikisaan oli pilannut hänen tulevaisuutensa.

Teatterista kiinnostunut Susanna oli alkanut tehdä teini-ikäisenä mallintöitä helpon taskurahan toivossa, ja 23-vuotiaana hän päätyi missikisoihin puolivahingossa.

”Isosiskoni Tiina oli ollut kisoissa, mutta itselleni oli selvää, etteivät missitouhut olleet minun juttuni. Marjo Sjöroos sai houkuteltua mukaan osakilpailuun ihan viime hetkellä.”

Isosisko kiikutti kiertueelle luonnonlapsena viihtyneelle Susannalle lämpörullia ja luomiväriä, jotta tämä sai laitettua itsensä lavakuntoon. Sijoittumisen jälkeen tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Nyt tapahtumaa voi jo muistella kiitollisena. Missivuosi toi mukanaan ensimmäisen televisiojuontajan pestin, ja sillä tiellä Susanna on edelleen.

Joka arki-ilta televisiosta tuleva Puoli seitsemän -ohjelma on suora lähetys, mikä tarkoittaa, että työpäivä loppuu aina iltaseitsemältä. Iltavirkuksi tunnustautuva Susanna nukkuukin mieluusti hieman pidempään ja käy ennen töitä salilla treenaamassa.

”Kaikki, mikä tapahtuu ennen aamuyhdeksää, on minulle vähän vaikeaa. Olen tehnyt aamuradiotakin, mutta nykyinen rytmi sopii minulle paremmin.”

Studiossa kasvoilla on joka päivä tuhti kerros meikkiä ja yleensä myös irtoripset. Vapaa-ajalla parasta onkin, että saa olla luonnontilassa.

Ruudussa Susannan hiukset ovat usein muhkeilla laineilla, ja ne näyttävät perinteiseen suomalaiseen tukkaan verrattuna kadehdittavan paksuilta. Susannan mielestä hiukset ovat kuitenkin jatkuvan laittamisen vuoksi vähentyneet.

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti.

”On ihana tunne, kun sunnuntaina ei tarvitse pestä tukkaa tai meikata. Ja hiuksetkin kasvavat onneksi takaisin.”

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti. Nyt Susanna suhtautuu syömisiin rennommin, mutta pitää silti huolen, että lautanen täyttyy enimmäkseen vihanneksista, salaateista ja vaaleasta lihasta.

”Aina ruokavaliosta ei saa pidettyä kiinni, mutta en ole siitä mitenkään hysteerinen, sillä ne ajat ovat onneksi ohitse.”

Kuka?

Susanna Laine, 36, televisiojuontaja, näyttelijä ja Miss Suomen toinen perintöprinsessa 2005.

Lempituotteet: BioEffect EGF -hoitoseerumi: ”Ihoni kuivuu studion valoissa, ja seerumi kosteuttaa sitä tehokkaasti.” Kevin Murphy Bed.Hair -hiuspuuteri: ”Tuuheuttava hiuspuuteri on kestosuosikkini.” Probiootit: ”Syön niitä joka aamu, ne auttavat refluksivaivoihini.”

Onko blondin oltava aina niin ...

Juontaja Susanna Laine meikittömänä: Missiys ei pilannutkaan tulevaisuutta

Susanna Laineella on aina televisiossa aivan järkyttävä meikki,joka saa hänet näyttämään 60-luvun kemikaliomyyjältä. Tököttinä silmämeikkiä,naamameikkiä,poskipunaa ja sitten vielä räikeän punaiset huulet. Lisäksi usein kammottavia tötterönutturoita ja muita hökötyksiä. Eipä ole Ylen takahuoneeseen asti ole vielä ehtinyt sanonta ” yksinkertainen on kaunista”. Tukasta 30 senttiä pois,suora föönaus ja 70% meikistä pois,niin jopa päästään tälle vuosituhannelle..Ja polvet yhteen Laine,kun istua...
Lue kommentti

Plastiikkakirurgian uudet keksinnöt muuttavat tarjontaa nopeasti. Uusissa hoidoissa tarjotaan ultraääntä iholle ja radiofrekvenssiä vaginaan.

Kun kysyy plastiikkakirurgian ammattilaiselta, mikä on tällä hetkellä alan suurin trendi, vastaus tulee heti:

”Veitsettömyys. Se on kasvava trendi niin meillä kuin maailmallakin”, sanoo plastiikkakirurgi Katja Puumanen Sairaala Siluetista Helsingistä.

”Viimeksi kuluneiden kymmenen–viidentoista vuoden aikana pistoshoitojen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Täyteaineiden ja botuliinitoksiinin valmistajilla menee hyvin”, Puumanen jatkaa.

”Tosin suuren kysynnän vuoksi markkinoille tulee joka vuosi uusia tuotteita, jotka joudutaan poistamaan huonon laadun tai niiden aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi. Valitettavasti Suomen lainsäädäntö ei ainakaan toistaiseksi millään lailla rajaa sitä, kuka täyteainetta saa laittaa ja millä koulutuksella.”

 

Suurimpana syynä veitsettömien hoitojen suosioon on Puumasen mukaan asiakkaiden arki. Se on niin kiireistä, ettei pitkiin toipumisaikoihin ole aikaa.

”Veitsettömillä hoidoilla, kuten täyteaineilla ja erilaisilla laitehoidoilla, saadaan tarvittavaa piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan”, Puumanen kertoo.

Toinen syy veitsettömien hoitojen suosiolle on muutos plastiikkakirurgien asiakaskunnassa. Ihmiset hakeutuvat Suomessakin esteettisen plastiikkakirurgian pariin entistä aiemmin.

”Veitsettömillä hoidoilla saadaan piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan."

”Botuliinia käytetään alkavien ilmeryppyjen hoitoon, ja nuorin asiakasryhmämme ovat hieman alle kolmekymppiset. Siinä iässä ihon ikääntymismuutokset ovat useimmilla lieviä, joten pistos- ja laitehoidoilla saadaan hyviä tuloksia. Täyteainehoitoja tehdään tosin myös yli viisikymppisille asiakkaille, hyvin tuloksin”, Puumanen selittää.

Hänen mukaansa isojen kasvojenkohotusleikkausten asiakkaat ovat vanhempia kuin vielä 20 vuotta sitten. Pitkälle kehittynyt ihon roikkuminen on kuitenkin ikääntymismuutos, johon täyteaineista ei saa riittävästi apua.

”Yleensä asiakkaat aloittavat injektiohoidoista, joihin yhdistetään ihon laserhoitoa. Niillä saadaan kiinteytettyä ihoa ja poistettua näkyviä verisuonia. Noin 45-vuotiaana tulee ajankohtaiseksi ensimmäinen leikkaus, joka on yleensä silmien yläluomileikkaus”, Puumanen kertoo.

Hän toteaa, että ulkonäköpaineet ovat koventuneet länsimaisessa työelämässä.

”Vastaanotollani kävi hetki sitten todella kaunis, hyvin hoidettu viisikymppinen naispotilas. Hän vetää töissä tiimiä, jossa kaikki muut ovat parikymppisiä ja tunsi tarvitsevansa pientä freesausta kasvoihinsa sopiakseen paremmin ryhmänsä johtoon. Myös miehet ovat aiempaa kiinnostuneempia plastiikkakirurgiasta mutta toistaiseksi heidän osuutensa asiakkaista on silti huomattavasti vähäisempi kuin naisten”, Puumanen kertoo.

 

Puumanen löytää vielä kolmannenkin syyn veitsettömien hoitojen suosiolle: vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten uudenlaisia täyteaineita, kehitetään koko ajan.

Tätä kehitystyötä tehdään myös Suomessa. Helsingissä, Jyväskylässä ja Fuengirolassa toimivan Sairaala KL:n perustaja, plastiikkakirurgi Asko Salmi on mukana kehitystyössä, jossa luodaan uudenlaista täyteainetta. Siinä yhdistetään hyaluronihappoa potilaan omasta kudoksesta otettuun rasvaan.

”Hyaluronihappo katoaa elimistöstä kokonaan kahdessa vuodessa. Ideana on, että se korvautuisi asiakkaan omalla kudoksella. Täyteaine on tällä hetkellä koekäytössä, ja alustavat tulokset näyttävät todella lupaavilta”, Salmi kertoo.

 

Täyteaineet eivät ole ainoa tapa saada poskiin tai huuliin lisää pulleutta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä. Oman rasvan käyttäminen on luontevaa varsinkin sellaisille potilaille, jotka ovat allergisia täyteaineille. Se ei ole kuitenkaan ainoa rasvansiirron etu.

Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä.

”Täyteaineiden tuoma vaikutus ei ole pysyvä. Huuliin laitettava ohut täyteaine sulaa pois kolmessa, neljässä kuukaudessa. Poskipäille käytettävä paksumpi täyteaine voi pysyä jopa puolitoista vuotta. Rasva taas on luonnollinen aine, osa kehon omaa kudosta, ja sen tuoma lopputulos on täyteaineita pysyvämpi”, Siluetti Sairaalan Katja Puumanen kertoo.

 

Hän tuntee myös rasvansiirron miinuspuolen: siinä lopputulosta ei voida ennustaa yhtä hyvin kuin täyteaineilla tehdyissä hoidoissa.

”Täyteaineiden kanssa tietää täsmälleen, että laitettu aine tarttuu ja pysyy, kunnes elimistö sulattaa sen pois. Rasvansiirrossa on toisin. Kun kasvoihin siirretään rasvaa, siitä jää jäljelle noin kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia. Etukäteen ei kuitenkaan voida tietää, miten hyvin rasva tarttuu kullekin potilaalle. Mutta se rasva, joka tarttuu, pysyy vuosia”, Puumanen summaa.

Rasva irrotetaan pienellä rasvaimulla vatsasta tai reidestä. Se sijoitetaan yleensä poskipäiden, huulien tai silmien ympärille. Useimmat potilaat etsivät rasvansiirrosta apua kasvojen ikääntymiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös vammoista tai leikkauksista johtuviin kasvojen kudoskuoppiin. Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Operaatio kestää suunnilleen tunnin ja se voidaan tehdä joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Kotiin pääsee jo muutaman tunnin jälkeen, eikä sairauslomaa yleensä tarvita.

Hoidon jälkeen ihoon ilmestyy usein verenpurkaumia ja turvotusta, jotka menevät ohi parissa viikossa. Koska rasvansiirtoon tarvitaan vain pieni reikä, siitä ei jää arpia. Rasvansiirron hinta on kahdesta kolmeen tuhanteen euroon.

 

Plastiikkakirurgiset sairaalat tarjoavat paljon erilaisilla laitteilla tehtäviä ihonhoitoja.

Radiofrekvenssihoidoilla huolletaan ihon pintaa: ryppyjä ja aknearpia. Hoidossa stimuloidaan lämpöenergialla ihon dermiksen, eli verinahan, kollageeni- ja elastiinisäikeitä.

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin. Laser vaalentaa ja parhaimmassa tapauksessa hävittää kokonaan iholle ilmestyneet maksaläiskät. Karvojen laserhoidoissa karvat poistetaan sarjahoitona. Laserin aallonpituus kohdistuu parhaiten vaaleassa ihossa oleviin tummiin karvoihin.

Katja Puumasen mukaan ehdottomasti kiinnostavin laitehoidoista on ultraäänihoito, jota markkinoidaan veitsettömänä kasvojenkohotuksena.

”Hoito perustuu kohdennettuun ultraääneen. Laitteella nähdään tarkoin hoidettava kudos. Kun näen laitteella tismalleen, missä kasvojen lihasten pinta, eli kalvo, sijaitsee, pystyn kohdentamaan ultraäänipulssin juuri sinne.”

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin.

Lihaskalvo kuumennetaan seitsemäänkymmeneen asteeseen. Kuumetessaan lihaskalvo kutistuu. Kun lihaskalvo napakoituu, myös kasvojen piirteet napakoituvat.

”Lämpövaikutus saa aikaan myös sen, että ihon oman kollageeni ja elastaanin tuotanto kiihtyy. Tämä vaikutus jatkuu jopa puolen vuoden ajan hoidon jälkeen”, Puumanen kertoo.

 

Hoidon suosiota lisää se, että ultraus toimii kertahoitona. Se voidaan toki uusia puolen vuoden tai vuoden päästä, mutta usein jo yhdellä hoitokerralla saadaan tulos, joka pysyy useita vuosia.

”Ultraäänen ehdoton plussa on lyhyt toipumisaika, joka on noin viisitoista minuuttia. Sen ajan iho saattaa punoittaa. Mikään leikkaus ei ole riskitön, mutta tässä hoidossa ainoa riski on se, ettei tulos ole tarpeeksi näkyvä. Kuten rasvansiirrossa, tässäkin lopputuloksissa on yksilöllistä vaihtelua. Etukäteen ei voida ennakoida, kuinka näkyvä tulos saadaan.”

Puumasen mukaan hoito sopii parhaiten alle 45-vuotiaiden ihoille, joissa ikääntymismuutokset ovat kohtalaisen lievät. Silmien tai suun ympäryksen hoidon saa noin kuudellasadalla eurolla, alakasvojen, kaulan ja dekolteen hoitaminen maksaa nelisen tonnia.

”Suuret plastiikkakirurgisen leikkaukset tehdään periaatteessa niin kuin ennenkin. Perinteisiin rasvaimuihin on kuitenkin tullut uusi vesisuihkutekniikka, jota voidaan hyödyntää myös kasvojenkohotuksessa”, kertoo plastiikkakirurgi Asko Salmi.

”Ennen kuin rasvaa voidaan irrottaa, kudoksiin lisätään keittosuolaa ja puudutusainetta. Aiemmin se tehtiin pienellä paineella tippapullosta. Nyt aineet voidaan ruiskuttaa kudoksiin korkealla paineella. Tämä on aiempaan tekniikkaan verrattuna selvästi hellempää kudoksille”, Salmi selittää.

Sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla.

Hänen mukaansa vesisuihkutekniikka on helpottanut myös rasvansiirtoa.

”Rasvasolut ovat todella herkkiä. Kovalla paineella irrotettu rasva on selvästi parempilaatuista kuin aiemmin. Näin ollen sitä voidaan käyttää rasvansiirroissa, esimerkiksi rintoihin.”

Tehokkaan vesisuihkun ansiosta sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla. Toisin kuin perinteisessä rasvaimussa, syvää nukutusta ei yleensä tarvita.

”Olen tehnyt rasvaimuja kaksikymmentäviisi vuotta. Ennen vesisuihkutekniikan kehittämistä rasvaimut olivat suoraan sanottuna melkoista hinkkaamista. Potilaat olivat toimenpiteen jälkeen todella kipeitä eivätkä voineet kävellä normaalisti. Nostimme hinnat koviksi, jotta rasvaimujen suosio vähenisi. Vesisuihkutekniikan jälkeen hoitojen tekeminen on helpottunut ja hintoja on voitu laskea”, sanoo Salmi.

Uudella tekniikalla rasvaimu reisille maksaa noin neljä ja puoli tonnia ja vatsan ja kylkien rasvaimu vähän alle viisi tonnia.

 

Rintojen suurennusleikkauksissa on otettu isoja edistysaskeleita. Rintaimplanttien yleisimmästä ja suurimmasta ongelmasta, rintojen kovettumisesta, on päästy Sairaala KL:n perustajan Asko Salmen mukaan eroon lähes kokonaan.

”Aiemmin rintaimplanttien kovettuminen oli suuri riski, joka vaihteli muutamasta prosentista jopa kymmeniin prosentteihin. Kovettuminen on bakteerien laukaisema ongelma. Implantti kontaminoituu leikkauksen aikana todennäköisimmin nännipihasta tulevasta eritteestä. Kova sidekudoskapseli muodostuu siis siitä, kun kehon omat bakteerit ovat tekemisissä implantin kanssa”, Salmi selittää.

Salmen klinikalla on seurattu amerikkalaista tutkimusta, joka on osoittanut, että implantin pinta pystytään puhdistamaan tehokkaasti antibiooteilla.

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut.

”Teimme oman tutkimuksen, jossa huuhtelimme 330 implanttia kolmen antibiootin liuoksessa. Implanttien lisäksi huuhtelimme rintojen ontelon, johon implantti siirretään. Ennen tätä testausta kuudella prosentilla potilaista implantista tuli kova kapseli. Huuhtelun jälkeen prosentti on ollut nolla. Implanttien kapseloitumisesta kärsiminen on jäänyt historiaan”, Salmi kertoo.

Hänen mukaansa implanttien puhdistamisesta antibioottiliuoksella on tullut Suomessa jo yleinen käytäntö.

 

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut. Kahdenkymmenen vuoden ajan ne pysyivät miltei samanlaisina. Sitten alettiin kiinnittää huomiota implanttien turvallisuuteen.

”Suurin ongelma on ollut se, että aiemmin luultiin, että pinnaltaan karhea implantti kiinnittyy ja pysyy paikallaan paremmin kuin sileä. Vahva karheus voi kuitenkin aiheuttaa voimakasta ku-dosärsytystä. Karheisiin implantteihin voi lisäksi liittyä riski lymfooman kaltaiseen, pahanlaatuiseen kasvaimeen”, kertoo tamperelaisen KC Clinicin perustaja, plastiikkakirurgi Heikki Kupi.

Riski on todella pieni: Suomessa on löydetty tiettävästi vain yksi tällainen tapaus. Ongelma on kuitenkin vaikuttanut implanttien muotoiluun. Uudet implantit ovat pinnaltaan sileitä, lähes samettisia. Myös implanttien rakenne on muuttunut.

”Ennen ajateltiin, että kovat implantit ovat hyviä, sillä ne pitävät muotonsa. Nyt implanteilta toivotaan kuitenkin ennen kaikkea pehmeyttä. Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa”, Kupi kertoo.

”Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa.”

Hänen toiveensa on, että tulevaisuudessa onnistutaan luomaan rintaimplantteja, joiden materiaali muuttuu lopulta osaksi kehon omaa kudosta.

”Idea on sama kuin uudenlaisissa täyteaineissa: täyteaine häipyy hiljalleen kehosta ja korvautuu luonnollisella kudoksella.”

Sileyden ja pehmeyden lisäksi silikoneilta toivotaan nyt keveyttä.

”Israelissa on kehitetty silikonit, joiden sisällä on ilmaa. Ne ovat normaaleja implantteja kaksikymmentä prosenttia kevyemmät. Isoissa rinnoissa ero tuntuu: rintakehän alueelle tulee vähemmän painoa. Näiden silikonien ongelma on kuitenkin niiden karhea pinta. Silikonit ovat siis sisällöltään uudet, mutta pinnaltaan vanhat. Toivottavasti se muuttuu tulevaisuudessa”, Kupi kertoo.

 

Jos katselee televisiota tai sosiaalista mediaa, ei voi välttyä peppubuumilta. Tosi-tv-tähti Kim Kardashianin leikkauksilla paranneltu takalisto näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Suomalaisilla kuntosaleillakin vedetään pakaroille suunnattuja super booty -tunteja. Instagramissa vilisee belfieitä, eli peppuselfieitä.

Voisi kuvitella, että isojen peppujen trendi näkyisi myös suomalaisten plastiikkakirurgien vastaanotolla. Näin ei kuitenkaan ole.

”Latinotrendin mukaisista isoista pakaroista on puhuttu pohjoismaisissa koulutuksissa ja konferensseissa jo kymmenisen vuotta. Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita. Pakaroiden pyöreyttä arvostetaan kyllä meilläkin. Kevyitä muotoiluja tehdään Suomessa rasvansiirroilla joitakin satoja vuodessa”, kertoo KC Clinicin Heikki Kupi.

”Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita.”

Pakaroiden sijaan suomalaiset asiakkaat ovat kiinnostuneet muotoilemaan häpyhuuliaan.

”Intiimikirurgia kiinnostaa paljon enemmän kuin mitä siitä tällä hetkellä julkisesti puhutaan. Ulkoisten häpyhuulien muotoilu on selvästi kasvava trendi. Markkinoille tulee koko ajan parempia laitejärjestelmiä, joilla voidaan tiivistää vaginan seinämää niin, että vagina ja sen ulkosuu kiristyy”, Kupi selittää.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia. Kupin mukaan vaginan tiivistämishoidoista ovat kiinnostuneet erityisesti yli nelikymppiset ja potilaat, joiden emätin on löystynyt synnytyksessä.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia.

Juuri nyt Kupi odottaa, että vaginan alueelle tarkoitettu radiofrekvenssipohjainen hoitojärjestelmä saapuisi Suomeen. Sen on todettu paksuntavan vaginan seinämän limakalvoa eli palauttavan kosteutta ikääntyvään emättimeen.