Munalissu auttaa irtautumaan naiseuden ahtaista rooleista.

Lautalattiat, yksinäinen nahkasohva ja paljon tyhjää tilaa studiokuvauksia varten. Sellainen on video- ja valokuvataiteilija Liisa Vääriskosken työhuone vanhassa silkkikutomossa Helsingin Suvilahdessa.

Työhuone itsessään on tabula rasa, tyhjä taulu. Taika tapahtuu editointipöydällä, hän selittää yli sataneliöisessä studiossaan, jonka jakaa kuuden valokuvaajan kanssa.

Liisa tunnetaan erityisesti härskistä virtuaali- ja performanssihahmostaan Munalissusta. Instagramissa jaettavilla videoilla Munalissu on milloin Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lempeä äiti, milloin kiroileva tietovisakilpailija, joka ei suostu vastaamaan kysymyksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Munalissu on feministinen manifesti. Hän ei kumarra ketään, Liisa kuvaa. Liisa esittää videoillaan itse Munalissua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Meissä on aika paljon samaa, hän myöntää.

Vaatteet ovat hahmon rakentamisessa tärkeitä, ja nytkin Liisan työpöydän alta pilkottaa hepeneitä. Liisa lainaa visuaalista kuvastoa queer- ja drag-kulttuurista ja hankkii asuja kirppiksiltä.

– Myös oma tyylini on aika rohkea, lohenväriseen haalariin pukeutunut Liisa sanoo.

Taidetta öisin

Päivätöikseen Liisa tekee valo- ja videokuvausta, leikkausta, castingia ja stailauksia eri mainostoimistoille ja yrityksille. Psykedeelinen musiikkivideo Stig Doggille, visuaaleja kanadalaiselleartistille Tigalle, valokuvanäyttely naiskehon monimuotoisuudesta, Liisa luettelee töitään.

– Taidesuoneni alkaa yleensä pulputtaa öiseen aikaan, hän kertoo.

Munalissun hahmo syntyi kolmisen vuotta sitten, kun Liisa halusi nostaa esiin rohkeampaa naiskuvaa. Hän alkoi emännöidä roolihahmossaan klubeja eri yökerhoissa.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Unique lace body and chaps designed by @mertotsamoofficial 🔥 #flowfestival #flowfestival2018 #flowredgarden

A post shared by MUNALISSU (@munalissu) on

Vuonna 2018 Munalissu nähtiin Flow-festivaalien Red Garden-alueella Mert Otsamon punaisessa pitsibodyssa ja chapseissa.
 

Vaikka Munalissun lähtökohta on viihteellinen, se haastaa ajattelemaan.

– Munalissu muistuttaa naiseuden ahtaista rooleista ja juhlii niistä irtautumista. Se myös kommentoi sosiaalisen median vaatimusta olla jatkuvasti kiinnostava, läsnä ja upea, Liisa sanoo.

Liisa kertoo itsekin oppineensa hahmoltaan uutta.

– Esimerkiksi sen, etten ole riippuvainen kenestäkään. Taide on minulle omanlaistaan terapiaa.

Juttu on lyhennetty versio alun perin syyskuun 2018 Gloriassa ilmestyneestä artikkelista.

Kuka?

▶ Liisa Vääriskoski, video- ja valokuvataiteilija.

▶Asuu Helsingissä kämppik-sen kanssa. Työhuone Suvilahdessa. Kotoisin Itä-Helsingistä.

▶ Opiskellut näyttelijäntyötä, audiovisuaalista viestintää ja painoviestintää.

Satuväreistä

Haluan itsekin taitelijana käyttää rohkeasti värejä. On vapauttavaa pukeutua välillä mustaan ja välillä kirkkaisiin väreihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla