Tornin ylimmästä kerroksesta avautuu upea näköala järvelle sekä kaupunkiin. Vasemmalla Lidia, oikealla Aleksiina Joki.
Tornin ylimmästä kerroksesta avautuu upea näköala järvelle sekä kaupunkiin. Vasemmalla Lidia, oikealla Aleksiina Joki.
Tornin sisäänkäynnin pronssiovi on Olli Joen itsensä suunnittelema ja valama.  Perhekirjoihin on ikuistettu jokaisen perheenjäseneen elämänvaiheet.
Tornin sisäänkäynnin pronssiovi on Olli Joen itsensä suunnittelema ja valama. Perhekirjoihin on ikuistettu jokaisen perheenjäseneen elämänvaiheet.
Asunnon seinät ovat metrin paksuiset, joten Aleksiinan ei musisoidessaan tarvitse miettiä naapureita.
Asunnon seinät ovat metrin paksuiset, joten Aleksiinan ei musisoidessaan tarvitse miettiä naapureita.
Luonnonvaloa tulvivassa tornissa Lidian kelpaa maalata.
Luonnonvaloa tulvivassa tornissa Lidian kelpaa maalata.
Pyymäen Oma on Joen perheen suosikkikahvila Tampereen ydinkeskustassa. Keskellä perheen äiti Irene Joki.
Pyymäen Oma on Joen perheen suosikkikahvila Tampereen ydinkeskustassa. Keskellä perheen äiti Irene Joki.

Galleristi Aleksiina ja taiteilija Lidia Joki ovat sisaruksia, jotka jakavat rakkauden kauniisiin asioihin ja maailmanmatkailuun. Heidän tukikohtansa on upea Lapinniemen torni, Aleksiinan koti, jonne kaikki Joen suurperheen jäsenet usein kokoontuvat juhlimaan yhdessä.

Tamperelaisen Lapinniemen tornin kuudennessa kerroksessa komeilee valtava, 300-kiloinen pronssiovi. Sen takaa avautuu viisikerroksinen asunto, jossa asuu galleristi Aleksiina Joki.

Torni on Aleksiinan koti, mutta myös hänen työpaikkansa. Pari kerrosta on muutettu näyttelytilaksi, ja Aleksiina työskentelee paikan galleristina. Yhdessä kerroksessa on esillä hänen isänsä, taiteilija Olli Joen teoksia ja toinen kerros on varattu Aleksiinan siskon Lidian taiteelle ja hänen ateljeekseen.

”Kokoonnumme tänne koko perheen kesken aina, kun on jotain syytä juhlaan”, Aleksiina sanoo.

”Esimerkiksi jouluna katamme pöytään mädin ja syömme yhdessä, se on ihanan ylellinen hetki. Illalliselle siirrymme sitten parin kilometrin päässä sijaitsevaan omakotitaloomme, jonne kutsumme myös ystäviä”, perheen äiti Irene Joki lisää.

Huviloita ja suuria koteja

Tämä kirja kertoo perheestä nimeltä Joki. Kaikki lähti siitä, kun Olli tapasi Irenen, kauan kauan sitten. Olli rakastui Ireneen ensisilmäyksellä ja pyysi tätä melkein saman tien vaimokseen.

Näin alkaa yksi perheen teettämistä monista valokuvakirjoista, jotka äiti Irene kantaa pöytään. Kirjat esittelevät kunkin perheenjäsenen vuolain sanankääntein, mikä onkin tarpeen, sillä perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi viisi tytärtä.

”Kokoonnumme koko perheen kesken aina, kun on jotain syytä juhlaan.”

Aleksiinan ja Lidian lisäksi sisarusporukkaan kuuluu Marinka, joka asuu Jokien Espanjan-kodissa Fuengirolassa ja järjestelee diplomi-insinöörin työnsä ohella perheen taidenäyttelyitä paikallisiin gallerioihin. Gospel-musiikkia esittävä Mia-Marianne puolestaan asuu Akaalla kuuden lapsensa ja miehensä kanssa, ja perheen esikoisella Militzalla on oma taidegalleria 4-kuus Helsingin Ullanlinnassa.

”Olemme todella perhekeskeisiä ja juttelemme myös Espanjassa asuvan Marinkan kanssa lähes päivittäin Skypessä. Toki myös käymme Espanjassa monta kertaa vuodessa”, Aleksiina kertoo.

Kesäisin Joet viettävät yhdessä aikaa perheen maalaishuvilalla, joka sijaitsee Kangasalla järven rannalla.

”Monestihan mökit voivat olla sellaisissa metsiköissä, ettei sinne viitsi edes mennä, mutta meidän maapaikalle ajaa Tampereelta 20 minuutissa”, Irene kiittelee.

Joet puhuvat elämäntyylistään avoimesti ja vertailevat luontevasti esimerkiksi asuntojensa pinta-aloja. Omaisuutta tärkeämpää heille on kuitenkin yhteinen arvomaailma, johon kuuluu myös uskonto.

”Se on sellainen yhdessä pitävä voima. Loppujen lopuksi maallisilla asioilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä”, Irene sanoo.

Perhematkoja Pariisiin

Joet ovat aina matkustaneet paljon niin Ollin näyttelyiden perässä kuin vapaa-ajallakin.

”Lapsuutta muistellessa tuntuu, että jokainen syntymäpäivä vietettiin aina eri maassa. Sitä täytti neljä Sveitsissä, viisi Ranskassa, kuusi Italiassa…” Aleksiina kertoo.

Koko perheelle mieleenpainuvimpia ovat olleet Ollin näyttelyt Eiffel-tornissa sekä Louvressa Pariisissa.

Niin äidin kuin tyttärienkin tyyleihin kuuluvat näyttävät, pitkät hiukset, naiselliset mekot ja korkokengät.

”Erään Pariisin-näyttelyn avajaisten jälkeen olimme perheen ja ystävien kanssa juhlimassa Marinkan syntymäpäivää kuuluisassa Train Bleu -ravintolassa. Yhtäkkiä kaikki ravintolan kokit saapuivat pöytämme ääreen ja lauloivat onnittelulaulun moniäänisesti kuorossa. Heidät oli koulutettu kokkaamisen lisäksi myös laulamaan taidokkaasti, se oli ikimuistoista”, siskot muistelevat.

Kaikille Ollin työmatkoille tyttäret eivät päässeet mukaan, mutta silloin isä toi tuliaisiksi esimerkiksi hajuvesiä ja vaatteita.

”Muistan, kun isä nosti jättimäisen kasan Pariisista tuotuja mekkoja pöydälle, ja me kaikki ryntäsimme nopeasti valitsemaan joukosta itsellemme sopivat. Isällä on hyvä maku, ja tuliaisena saadut vaatteet olivat aina kauniita!” Aleksiina ja Lidia kehuvat.

Perheen naisten mieltymykset ovat epäilemättä tulleet Ollille tutuksi – onhan hän elänyt vuosikymmeniä kuuden naisen keskellä. Niin äidin kuin tyttärienkin tyyleihin kuuluvat näyttävät, pitkät hiukset, naiselliset mekot ja korkokengät.

”En ole ikinä edes omistanut lenkkareita!” Irene nauraa.

Kylpylälomalle alakertaan

Paljon matkustavan perheen innokkain reissaaja on Lidia, joka kerää inspiraatiota taiteeseensa ulkomaanmatkoiltaan. Yksi Lidian lempikohteista on Meksikon Cancun, jossa hän on käynyt kolmesti.

”Eksoottinen ympäristö saa mielikuvituksen liikkeelle. Viime matkan jälkeen innostuin esimerkiksi maalaamaan viidakkomaisemia.”

Myös New York ja Miami kuuluvat Lidian ikisuosikkeihin.

”Elämä siellä on aika mieletöntä. New Yorkissa kiertelen taidegalle-rioita ja ihmettelen kaikkea ympärillä olevaa. Miamissa rakastan Wynwood Wallsin taidealuetta, joka on täynnä valtavia ulkoseinämaalauksia.”

Hotellin ravintolasta voi työpäivän päätteeksi tilata ruokaa suoraan pöytään.

Aleksiina ja Lidia työskentelevät yhdessä Lapinniemen tornissa päivittäin, mutta siitä huolimatta he viettävät mielellään yhdessä myös vapaa-aikaa. Siskosten yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin kuuluu muun muassa tennis, jota he käyvät pelaamassa säännöllisesti.

Yksi tornin hyvistä puolista on sen sijainti suoraan kylpylähotellin yhteydessä, joten hotellin ravintolasta voi työpäivän päätteeksi tilata ruokaa suoraan pöytään.

”Joskus myös laitamme kavereiden kanssa tässä kylpytakit päälle ja menemme hissillä alas kylpylään. Se on niin luksusta”, Aleksiina sanoo.

Seesteisiä maalauksia

Haastattelun lomassa Aleksiina istuutuu valkoisen flyygelin ääreen ja alkaa laulaa ikivihreää kappaletta Puhu hiljaa rakkaudesta. Tällä kertaa muu perhe keskittyy kuuntelemaan, mutta usein he myös yhtyvät lauluun.

”Olen ottanut laulutunteja yksityiseltä opettajalta ja opetellut pianonsoittoa korvakuulolta. Esiinnyn itseäni säestäen häissä ja muissa tilaisuuksissa”, Aleksiina kertoo.

Lidia puolestaan on aina tiennyt olevansa kuvataiteilija. Hän on opiskellut alaa Oriveden opistossa, mutta tärkeimmät opit ovat tulleet Ollilta.

”Haluan maalata kauniita aiheita. En oikeastaan tarvitse mitään vahvaa tunnetta, vaan maalaan mieluiten seesteisessä olotilassa.”

”Saan isältä sekä kehuja että kritiikkiä, ja olen lapsesta asti seurannut hänen työskentelyään tarkasti.”

Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta isän ja tyttären tyylit eroavat toisistaan. Sen huomaa, kun nousee Ollin taiteella sisustetusta olohuoneesta kerrosta ylemmäs, jossa seinät valtaavat Lidian luonnonläheiset maalaukset. Töissä toistuvat pehmeällä pensselinjäljellä maalatut eläimet, luonto ja naiset.

”Haluan maalata kauniita aiheita. En oikeastaan tarvitse mitään vahvaa tunnetta, vaan maalaan mieluiten seesteisessä olotilassa. Taiteen tekeminen on terapeuttista, ja maalaamisen jälkeen on aina hyvä olo”, Lidia kuvailee.

Tähänastisen taiteilijauran kohokohta Lidialle on ollut sijoittuminen toiseksi Taidekeskus Salmelan nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailussa vuonna 2013. Kilpailuun osallistui 500 taiteilijaa.

Kaikki alkoi tansseista

Irenen ja Ollin rakkaustarina alkoi ajan hengen mukaisesti tansseista Irenen ollessa vasta 19-vuotias. Romanssin eteneminen ei kuitenkaan noudattanut aivan perinteistä kaavaa.

”Joki haki minut tanssimaan ja saattoi kotiin. Heti samana iltana hän totesi: sinä olet kyllä sellainen, että tuletko vaimokseni. Vastasin, että anteeksi vain, en tunne sinua yhtään. Ei kuitenkaan mennyt kuin pari, kolme kuukautta, niin olimme kihloissa ja menimme naimisiin. Ensi vuonna juhlimme jo 50-vuotishääpäiväämme”, Irene päivittelee.

”Joki haki minut tanssimaan ja saattoi kotiin. Heti samana iltana hän totesi: sinä olet kyllä sellainen, että tuletko vaimokseni.”

Elämä taiteilijan vaimona ja viiden lapsen äitinä on pitänyt myös Irenen kiireisenä. Hän on matkustanut Ollin mukana näyttelyissä ympäri maailmaa ja pitänyt samalla huolta kodista.

”Minun mielestäni taiteilijan täytyy saada mennä ja matkustaa. Olen antanut Ollille aina ihan täyden vapauden”, hän sanoo.

Ketkä?

* Aleksiina Joki, 32. Galleristi ja kosmetologi. Asuu Lapinniemen tornissa Tampereella. Lidia Joki, 34. Kuvataiteilija.

* Asuvat Tampereella. Aleksiinan kotitalossa toimi 1980-luvulle saakka Lapinniemen puuvillatehdas.

* Vanha vesitorni muutettiin asunnoksi vuoden 1990 asuntomessuille. Parasta kodissa: Näköalat ja valoisuus. Korkeat huoneet ja isot ikkunat.

Kun unelmat ovat hukassa, kaikki stressaa tai lupaavatkin elämänmuutokset jäävät kesken, saatat itse olla paras ammattiauttajasi.

 

Näköala hukassa? Opettele unelmoimaan

Jos tuntee jo saavuttaneensa kaikki työ- ja yksityiselämänsä tavoitteet, elämä alkaa usein tuntua laimealta. Tai jos kohtalo on aiemmin kolhinut, unelmoiminen voi tuntua suorastaan vaaralliselta.

Amerikkalaisella self-help-tähdellä ja Passion Test -menetelmän kehittäjällä Janet Bray Attwoodilla on ratkaisu näihin arkisiin ongelmiin. Attwood on varma siitä, että kaikilla ihmisillä on unelmia, ja hänen mukaansa intohimojen seuraaminen on paras tie aitoon onneen ja omannäköiseen elämään. Joskus unelmat täytyy vain kaivaa esiin syvältä.

Attwoodin menetelmässä täydennetään viisi lausetta, jotka alkavat sanoilla: ”Kun elämäni on ihanteellista...”.

”Kysyn ihmisiltä, mitä asiaa elämässäsi et halua enää koskaan tapahtuvan. Sen asian vastakohta on intohimosi.”

”Kysyn ihmisiltä, mitä asiaa elämässäsi et halua enää koskaan tapahtuvan. Sen asian vastakohta on intohimosi. Eräs tapaamani nainen, jolla oli todella kova tausta, sanoi, ettei hän halua enää koskaan asua kadulla. Haimme kodittomuuden vastakohdan. Hänen unelmansa oli saada elää kauniissa kodissa, ja sitä kohti hän lähti”, Suomessa vieraillut Attwood kertoo.

”Kun intohimon kohteet ovat kirkastuneet, koko tahdonvoima on niiden takana. Kaikki turha katoaa elämästä, ja ihmisen koko energia on näiden tavoitteiden saavuttamisessa.”

Menetelmään voi tutustua lukemalla Janet Bray Attwoodin ja Chris Attwoodin Passion Test -teoksen. Attwoodin oppien mukaan universumi järjestää toiveet todeksi. Passion Testin taustalla on ajatus niin sanotusta manifestoinnista. Se on monissa self help -opeissa vaalittu idea anteliaasta universumista, joka järjestää iloja ja suruja sen mukaan, mitä ihminen itse – tahallaan tai epähuomiossa – toivoo. Onni ja epäonni ovat tämän ajattelumallin mukaan kiinni omasta tsempistä.

Kuulostaako liian hörhöltä? Skeptinen kuulija voi selittää Passion Testin tulokset niin, että äänen lausutut ja pohditut intohimot auttavat havaitsemaan eteen sattuvia mahdollisuuksia ja antavat rohkeutta tarttua tilanteisiin. Haaveiden listaaminen selventää oman elämän tärkeysjärjestystä ja auttaa tekemään tietoisia valintoja. Jos esimerkiksi haluat siirtyä kasvispainotteiseen ruokavalioon, kirjattu tavoite muistuu mieleen, kun jälleen löydät itsesi kaupasta jauhelihapaketti kädessä.

Haaveiden listaaminen selventää oman elämän tärkeysjärjestystä ja auttaa tekemään tietoisia valintoja.

Attwood kirjoittaa intohimolauseensa uudestaan muutaman kuukauden välein.

”Ihminen muuttuu, tilanteet muuttuvat ja usein kuljemme kohti entistä tärkeämpiä toiveita. Aluksi ihminen saattaa haluta hienon auton, mutta vähitellen alkaa ymmärtää, mikä on todella tärkeää. Ehkä auto onkin vain jonkin syvemmän tarpeen ulkoinen ilmentymä.”

Kaikki stressaa? Ryhdy meditoimaan

”Meditoi kaksikymmentä minuuttia päivässä – paitsi, jos olet kiireinen. Siinä tapauksessa meditoi tunti päivässä”, sanotaan kuuluisassa zen-mietelmässä.

Stressi voi kasautua, vaikka samaan aikaan joka päivä olisi tuntikausia aikaa lorvia somessa tai ahmia tv-sarjoja. Kiireen tuntu voi nimittäin olla alitajuinen tapa väistellä vaikeita tunteita tai epämiellyttäviä tehtäviä. Meditointia kannattaa kokeilla, koska se katkaisee ärsykkeiden tulvan ja puhdistaa mieltä. Sen jälkeen on helppo tarttua levollisena ja tehokkaana päivän tehtäviin.

Stressi voi kasautua, vaikka samaan aikaan joka päivä olisi tuntikausia aikaa lorvia somessa tai ahmia tv-sarjoja.

Mainitun zen-mietelmän laatija tuskin tunsi suomalaisen naisen ruuhkavuosia – helppohan hiljaisesta luostarista on huudella. Meditoinnille kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus: jos se on maallista stressinhallintaa eikä hengellistä harjoitusta, siihen ei tarvitse suhtautua dogmaattisesti. Meditointia ei muutenkaan pidä lähestyä suorituskeskeisesti. Viisi minuuttia tai vaikka vain yksi minuutti voi olla jonakin päivänä juuri sopiva määrä.

Meditoinnissa on monia erilaisia suuntauksia. Aiheeseen voi perehtyä kursseilla, kirjoja lukemalla tai Youtube-videoita seuraamalla. Hyvä alku on ottaa mukava, mutta ryhdikäs asento tuolilla tai lattiatyynyllä, katsoa tyhjyyteen tai vain sulkea silmät ja keskittyä hengittämiseen. Aluksi pää täyttyy ajatuksista ja tunteista, mutta niiden voi rauhassa antaa tulla ja mennä. Kun meditoinnista tulee tapa, pystyy pian rauhoittumaan vaikka työpöydän ääressä tai bussissa.

Kun meditoinnista tulee tapa, pystyy pian rauhoittumaan vaikka työpöydän ääressä tai bussissa.

”Meditoinnin vaikutukset stressin hoidossa ovat kiistämättömät. Se auttaa jopa post-traumaattisen stressin hoidossa sotilailla, saati sitten meillä muilla, joiden ongelmat liittyvät tavalliseen elämään”, sanoo myös Janet Bray Attwood.

Tavoite on liian suuri? piirrä se kuvaksi

Kun uusi tavoite elämässä alkaa kirkastua, se tuntuu usein toivottoman kaukaiselta. Unelmien toteuttamisessa saattaa auttaa Goal mapping, amerikkalaisen Brian Maynen kehittämä menetelmä, jota käytetään sekä yritysmaailmassa että henkilökohtaisen elämän apuna. Goal mappingissa tavoitteet kirjataan ja niistä piirretään kuva.

Maynen mukaan luova mieli ei ymmärrä pelkkiä käskyjä, vaan tarvitsee avukseen visuaalisen esityksen. Eri puolilla Suomeakin järjestetään Goal mapping -kursseja, joilla käytetään tusseja ja puuvärejä ja piirretään kuvia unelmien elämästä. Asiaan voi paneutua myös itsenäisesti kirjaa Goal Mapping -menetelmä lukemalla.

Goal mappingissa tavoitteet kirjataan ja niistä piirretään kuva.

”Goal mapping yhdistää molemmat aivopuoliskot, luovan mielen ja rationaalisen osan. Se valjastaa meidän järkevän mielemme unelmiemme toteuttajaksi”, selittää menestynyt Goal mapping -kouluttaja Sini Ikävalko, joka työskentelee myös pappina ja laulajana. Hän alkoi käyttää menetelmää neljä vuotta sitten.

”Ensimmäinen karttani liittyi painonpudotukseen. Sitten halusin saada rahat kasaan viedäkseni poikani lomalle New Yorkiin, vaikka olin yksinhuoltaja.”

Ikävalko piirsi kuvan itsestään unelmien vartalossaan. New Yorkin matkaa varten hän piirsi kuvan, jossa äiti ja poika katselivat auringonlaskussa kaupungin siluettia.

Tavoitteet toteutuivat: hoikka ja iloinen Ikävalko löysi itsensä ja lapsensa unelmien reissulta. Motivaatio oli kohdallaan, ilo ja rohkeus lisääntyivät.

”Sydämestäni löytyi toive laulaa, niin että muutkin voivat siitä nauttia. Sen tavoitteen olin haudannut jo syvälle, mutta lähdin toteuttamaan sitä nelikymppisenä.”

”Unelmat ovat kuin sipuli, kun niitä kuorii, löytyy alta aina syvempiä ja salatumpia haaveita.”

Ikävalko voitti karaokekilpailuja, pääsi finaaliin Tangomarkkinoilla ja ihastutti kuulijoita Voice of Finland -ohjelmassa. Tätä nykyä hän hoivaa koiranpentua, odottaa toista lastaan ja tuntee elämänsä olevan täynnä rakkautta ja johdatusta.

”Laulamisen tavoitteet ovat edelleen voimassa. Minulla on myös uusia, yhä syvempiä tavoitteita. Unelmat ovat kuin sipuli, kun niitä kuorii, löytyy alta aina syvempiä ja salatumpia haaveita. Goal mapping on muuttanut minua. Olen nykyisin positiivisempi ja näen mahdollisuuksia niin itselleni kuin kaikille muillekin”, Ikävalko kiteyttää.

Rakkaus hukassa? Haasta ajattelumallisi

Haaveiletko rakkaussuhteesta, mutta sopivan kumppanin löytäminen tuntuu vaikealta? Kuivan kauden jälkeen deittailu saattaa vaatia itsevarmuutta. Mistä treffeillä puhutaan? Mitä jos seuralainen osoittautuu oudoksi hiippariksi? Missä vaiheessa on seksin vuoro?

”Suuri este kypsän iän rakkaudelle ovat monesti omat haitalliset uskomukset. Muilla elämän osa-alueilla reipas nainen voi olla rakkausasioissa vetäytyvä ja epävarma”, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti ja logoterapeutti Elina Tanskanen.

”Monilla meistä on haitallisia ajattelumalleja, kuten että rakkaus ei kuulu tämän näköisille tai tämän ikäisille. Et riitä, et kelpaa. Puhumme usein itsellemme tosi rumasti”, hän sanoo.

”Suuri este kypsän iän rakkaudelle ovat monesti omat haitalliset uskomukset.”

Tanskasen mukaan ensimmäinen askel on tiedostaa omat ajattelumallit.

”Ensin voi opetella narauttamaan itsensä itsekriittisistä ajatuksista. Sen jälleen kovat sanat kannattaa korvata lempeillä. Voi olla vaikeaa ajatella, että olen mielettömän upea, mutta sanat säälittävä, vastenmielinen ja epätoivoinen voi korvata omaan suuhun sopivilla ilmaisuilla: kelpaan, riitän ja olen hyvä tällaisena kuin olen.”

Jos uutta siippaa ei hyvistä yrityksistä huolimatta löydy, Tanskanen kehottaa tarkistamaan kurssia.

”Jos homma ei toimi, kannattaa tehdä jotakin toisin. Jos on luukuttanut Tinderiä ihan punaisella, eikä sopivaa kumppania löydy, voi kokeilla rauhallisempaa otetta ja pitää vaikka taukoa. Tai jos ei ole uskaltanut ollenkaan kokeilla netin seuranhakupalveluita tai -sovelluksia, voi lähteä pikkuisen testaamaan, katsoa, mitä tapahtuu. Ei ole yhtä oikeaa tapaa.”

Armollinen asenne kannattaa viedä treffeille asti.

Treffeillä kannattaa olla oma itsensä, vaikka se kuulostaisikin kliseeltä.

”Ylivaativuus lamaannuttaa. On ymmärrettävää, että jännittää tai pelottaa, mutta parasta on suhtautua myötätuntoisesti itseen ja katsoa sitä uutta ihmistäkin lempeiden linssien läpi. Kun ottaa rennosti, kaikki sujuu luultavasti paremmin.”

Tanskanen korostaa, että treffeillä kannattaa olla oma itsensä, vaikka se kuulostaisikin kliseeltä.

”On eri asia korostaa omia hyviä puolia kuin yrittää olla jotain muuta mitä on. Kannattaa esimerkiksi pukeutua niin, että se tuntuu itsestä hyvältä eikä miettiä sitä, mistä treffikumppani mahtaisi tykätä. ”

Jäävätkö muutokset kesken? Lisää kärsivällisyyttä

Kun uusi kurssi on löytynyt, ihminen vaatii usein itseltään virheetöntä ja suoraviivaista etenemistä unelmien polulla. Silloin takaiskut lannistavat. Mentaalivalmentaja Ilkka Koppelomäki toteaa, että tavoitteiden toteutumisen esteenä on monesti mustavalkoinen ajattelu.

”On inhimillistä, että ihmiset aloittavat juttuja, mutta eivät vie niitä loppuun. Näin me monesti toimimme eikä siitä pitäisi masentua. Kun seuraavan kerran aloittaa, ei aloitakaan alusta, vaan siitä mihin on päässyt”, Koppelomäki sanoo.

”Kun seuraavan kerran aloittaa, ei aloitakaan alusta, vaan siitä mihin on päässyt”

Väsymys ja kyllästyminen voivat olla merkkejä siitä, että aika ei ole kypsä.

”Mieli huijaa meitä uskomaan, että olemme epäonnistuneet, kun emme jaksa tavoitella jotain. Todellisuudessa epäröinti on henkistä valmistautumista.”

Koppelomäki kertoo esimerkin omasta elämästään. Hän inhosi kylmää vettä, mutta avantouinti alkoi kiehtoa häntä. Hän oli katsellut pitkään tuttujensa talviuintikuvia ja kuunnellut näiden hehkutusta.

”Muutokset tapahtuvat tosi helposti, kun on valmis ottamaan haasteen vastaan.”

”Ajattelin, että siistin näköistä, mutta minusta ei ole koskaan tuohon.”

Koppelomäki jutteli avantouintia harrastavan ystävänsä kanssa ja kiinnostui uinnin terveyshyödyistä. Kuin huomaamattaan hän otti selville avantouinnin tekniikasta ja oikeasta hengityksestä. Hän sulatteli saamaansa tietoa ja alkoi haluta uimista yhtä enemmän.

”Tulin siihen pisteeseen, että eilen kävelin jäisen järven ohi, potkin jäät pois ja menin uimaan. Lyhyt tarina on se, että aloin uida, mutta taustalla oli tapahtunut jo pitkään asioita. Muutokset tapahtuvat tosi helposti, kun on valmis ottamaan haasteen vastaan.”

 

 

Tyhjän saa pyytämättäkin

Vaivaako näköalattomuus, stressi vai rakkauden puute? Näillä ammattilaisten keinoilla opit selättämään ongelmasi

Kaikki mikä koskee omaa itseään, on mahdollista ihmisen muuttaa. Se on asenne- ja valintakysymys. Mutta rakastavan elämänkumppanin löytäminen ei ole aina itsestä kiinni. Oma aktiivisuus ja hyvä itsetunto eivät auta, kun sitä sopivaa ei vaan löydy tai ei kelpaa. Vanhemmalla iällä elämänarvot ja elintavat ovat tärkeimmät kriteerit, niistä ei voi joustaa.
Lue kommentti
Katin kantapaikkoihin kuuluu Scarlett-viinibaari Pullman-hotellin 37. kerroksessa.
Katin kantapaikkoihin kuuluu Scarlett-viinibaari Pullman-hotellin 37. kerroksessa.
Työn vastapainoksi Kati kuntoilee joka päivä.
Työn vastapainoksi Kati kuntoilee joka päivä.

Thaimaalaisella autiorannalla Kati Häkkinen sai idean sinne sopivasta rantahotellista. Kovalla työllä syntyi huippusuosittu Aava Resort & Spa, ja mikkeliläinen Kati jäi maailmalle. ”Pidän itseäni menestyjänä, koska uskalsin lähteä toteuttamaan unelmaani.”

Hotelliyrittäjä Kati Häkkinen nauttii miljoonakaupunki Bangkokin vilinästä.

”Tykkään myös ajaa täällä autolla. Kaupungin sykkeessä ideatkin lentävät. Minulla on paljon uusia liikeideoita, joille etsin sijoittajia ja kumppaneita”, Kati, 37, sanoo.

Katilla on vahvaa näyttöä siitä, että hän pystyy toteuttamaan ideansa. Yhdeksän vuotta sitten hän oli reppureissulla Thaimaassa silloisen puolisonsa Atte Savisalon kanssa. Tuolloin pariskunta työskenteli Aten vanhempien omistamassa Savcorissa, teknologiayrityksessä, joka on Ballet Mikkelin takana. Kati oli Ballet Mikkelin johtaja, Atte financial controller.

Autiolla Khanomin rannalla pariskunta sai idean rantahotellista. Nyt samaisella rannalla seisoo heidän yhdessä omistamansa Aava Resort and Spa, joka on saanut monia kansainvälisiä palkintoja. Tuorein on marraskuussa 2016 myönnetty Aasian parhaan hotellin ja kylpylän HAPA (Hospitality Asia Platinum Awards) -palkinto.

Kati työskenteli vuosia ilman lomia ja palkkaa Aavan menestyksen eteen.

”Todellinen menestyksen mittari on se, että henkilökunnalla on hyvä olla ja se nauttii työstään”, Kati sanoo.

Kati työskenteli vuosia ilman lomia ja palkkaa Aavan menestyksen eteen. Yrityksen rakentaminen opetti hänelle paljon.

”Muutto Aasiaan ei sinänsä ollut vaikeaa, koska olen aina ollut valmis vastaanottamaan kaiken, mitä uusi kulttuuri tuo mukanaan. Äitiyslomia en ehtinyt pitää, ja esikoispoikani on nukkunut kantokopassa kokouksissa heti syntymästään lähtien.”

Nyt hotellissa on palkattu johtaja, ja Katin vastuulla on markkinointi ja PR-toiminta.

”Palkinnot tuntuvat toki hyviltä – etenkin, koska aluksi niin moni nauroi ideallemme.”

Menestyksen hinta

Ensimmäisen palkintonsa Aava sai kuusi vuotta avajaisten jälkeen.

”Ensimmäiset vuodet yrittäjänä eivät olleet helppoja. En silti kadu yhtään hetkeä enkä yhtään kyyneltä. Jaksoin aina uskoa ideaamme”, Kati sanoo.

Katille menestys merkitsee ennen kaikkea vapautta valita.

”Raha luo turvallisuutta. Moni ei tule ajatelleeksi, että ulkomailla asuva suomalainen joutuu maksamaan kalliin hinnan terveysvakuutuksista ja lasten koulumaksuista. Olen aika tarkka siitä, mihin käytän rahaa, mutta säästäjätyyppiä en ole koskaan ollut.”

”Pidän itseäni menestyjänä.”

Palkittu hotelli ei kuitenkaan edelleenkään ole omistajilleen rahasampo. Rahaa tarvitaan myös uusiin investointeihin, sillä Aava-hotelliperhe on laajenemassa.

”Tuplaamme Aavan kapasiteetin rakentamalla erillisen hotellin ja uusia korkean palvelutason villoja. Suunnitelmat ovat jo pitkällä”, Kati kertoo. Aava etsii parhaillaan siihen uskovia sijoittajia muun muassa suomalaisen joukkorahoituskumppanin kautta.

”Pidän itseäni menestyjänä. En kuitenkaan Aavan takia vaan siksi, että uskalsin lähteä toteuttamaan unelmaani. ”


Äitiys antaa voimaa

Vielä kymmenen vuotta sitten Kati ei ajatellut olevansa äitityyppiä. Lokakuinen ilta tv:n ääressä muutti mielen.

”Näin televisiossa vaippamainoksen ja purskahdin itkuun, kun näin vauvan.”

”Elämä on hyvää näin. Mies tulee vastaan, jos tulee.”

Vuonna 2009 syntyi Nino-poika ja kaksi vuotta sen jälkeen Aida-tytär. Lapset ovat eläneet koko ikänsä Thaimaassa, joten he puhuvat ja lukevat sujuvasti thain kieltä, jota he oppivat Khanomin kyläkoulussa. Muutto pääkaupunkiin oli tarpeen myös siksi, että lapset pääsisivät kansainväliseen kouluun.

Kati ja Atte erosivat neljä vuotta sitten.

”Eroon ei liity vihaa tai pettymystä. Olemme edelleen työkavereita ja ystäviä. Olimme yhdessä 17 vuotta, ja rakkaus vain kuoli”, Kati sanoo.

Kati ei etsi uutta kumppania.

”Elämä on hyvää näin. Mies tulee vastaan, jos tulee. Rimani on korkealla, ja miehen tulee ennen kaikkea saada minut nauramaan.”

Thaimaassa asuva Atte on läsnä lasten elämässä, ja perheessä on myös kolmas luottoaikuinen, heitä pienestä asti hoitanut kotiapulainen Mui.

”Mui on perheenjäsen, mutta minä olen äiti ja kasvatan lapseni. Minua ärsyttää se, että joku pitää minua huonona äitinä siksi, että minulla on palkattua kotiapua. Apulaisten ansiosta olen parempi äiti ja voin olla vapaa-ajalla täysipainoisesti lasten kanssa. ”

 

Ulkonäöllä on väliä

Thaimaassa naiset käyttävät paljon aikaa ja rahaa ulkonäöstään huolehtimiseen.

”Ulkonäköön panostaminen on kunnioitusta toisia kohtaan. Se on käyntikortti, johon muut kiinnittävät huomiota”, Kati toteaa.

Kuutisen vuotta sitten Kati löysi monipuolisen liikunnan, ja nykyään hän kuntoilee joka päivä. Thainyrkkeilyn lisäksi tärkeitä lajeja ovat jooga, pilates ja vaeltaminen vuorilla.

”Suomalaiset tunnistaa valitettavasti usein ulkoisesta olemuksesta. Mistä ihmeestä tulee ajatus, ettei tarvitse yhtään välittää siitä, miltä näyttää?”

”Suomalaiset tunnistaa valitettavasti usein ulkoisesta olemuksesta. Mistä ihmeestä tulee ajatus, ettei tarvitse yhtään välittää siitä, miltä näyttää? Ihan jokainen on varmasti paremmalla mielellä, jos peilistä katsoo tyyppi, johon on tyytyväinen. ”

Katin oma tyyli on klassinen.

”Teetän paljon jakkuja ja housupukuja räätälillä, käytän usein mekkoja tai farkkuja ja rakastan korkeita korkoja.”

Kati suosittelee tutustumaan thaimaalaisten suunnittelijoiden luomuksiin, joita myyvät Bangkokissa muun muassa ostoskeskukset Central Embassy ja Siam Discovery. Thaimaan korkean luksusveron vuoksi hän hankkii käsilaukkunsa Hong Kongista.

Koti on maailmalla

Vapaa-aikaa Katilla ei edelleenkään liiemmin ole, mutta Bangkok tarjoaa vapaa-ajan viettoon paremmat mahdollisuudet kuin entinen kotikylä Khanom.

”Bangkok on Aasian kulinarismin mekka. Suosikkiravintoloihini kuuluu tällä hetkellä esimerkiksi intialaista molekyylikeittiötä tarjoava Gaggan ja Nahm, jossa on vanhoja thairuokia brittikokokin uudistamina.”

Bangkokissa Katille on avautunut yhteys muihin suomalaisiin naisiin.

”Khanomissa en puhunut suomea muiden kuin lasteni kanssa. Perustin Bangkokiin FINWA-naisjärjestön, joka toimii naisten verkostona ja tekee hyväntekeväisyyttä. ”

Tulevaisuuden haaveena on löytää aikaa matkustamiselle.

Katin kunnianhimoisena tavoitteena on kerätä naisjärjestön kautta lahjoituksia sataan äitiyspakkaukseen, jotka lahjoitetaan yksinhuoltaja- ja hiv-positiivisille äideille yhteistyössä muun muassa Suomen Lähetysseuran avustushankkeiden mukana.

Tulevaisuuden haaveena on löytää aikaa matkustamiselle.

”Lähialueilla kuten Vietnamissa, Laosissa ja Hong Kongissa olen käynyt usein, mutta haluaisin lisäksi Eurooppaan ajamaan avoautolla Italiassa, musikaaleihin Lontoossa ja Pariisiin Champs Élysées’n tunnelmaan.”

Suomeen Kati ei kaipaa.

”Maailma on imaissut minut mukaansa.”

 

Kati Häkkinen, 37, hotelliyrittäjä Thaimaassa Khanomissa. Asuu Bangkokissa.

Toinen omistaja Aava Resort and Spa -hotellissa, perustajajäsen ja puheenjohtaja FINWA-naisjärjestössä.

Perhe: poika Nino, 8, ja tytär Aida, 6.

Parasta Bangkokissa: Miljoonakaupungin syke, vireys, vauhti, värit ja luksus sekoittuneina mukaansa imaisevaan kaaokseen.