Inspiroivat työtehtävät Kone-konsernissa veivät Lea Koivistoa vuosien ajan ympäri maailmaa. Hyvä elämä vaihtui vielä parempaan, kun hän löysi Abu Dhabista suomalaisen puolison, joka poikansa lisäksi toi perheeseen myös hevosia ja kameleita.

Abu Dhabissa lentää hiekka. Kun Lea Koiviston avaa ilmastoidun autonsa oven, aavikon kuuma tuuli lehahtaa kasvoille kuin saunan löyly. Lea kiirehtii tervehtimään 20-vuotiasta Emirates-hevosta, tuttavallisemmin Eppua, joka on juuri herännyt nukutuksesta hammasoperaation jälkeen.

”Voi Eppu, kun olet vielä aivan uninen. Toivottavasti nyt pian tulet parempaan kuntoon”, Lea juttelee hevoselle halatessaan sen kaulaa.

Vanha, eläkkeellä oleva matkaratsastushevonen painaa turpansa Lean olkapäätä vasten. Nelivuotias Anees haluaa osansa huomiosta ja kaksi muuta hevosta, Lilly ja Sally, päättävät liittyä joukkoon.

”Lapsena harrastin ratsastusta ja haaveilin hevostilasta Etelä-Ranskassa. En olisi uskonut, että vielä päädyn Abu Dhabiin elämään todeksi heppatytön unelmaani.”

Farmilla asuu kolmen hevosen ja yhden ponin lisäksi myös viisi kilpakamelia sekä ankkoja ja hanhia.

”Uusimmat eläimet ovat kaksi kalkkunaa, jotka vain kävelivät muutama kuukausi sitten sisään portista ja asettuivat taloksi.”

Johtoryhmän kukka

Helsinkiläislähtöinen Lea lähti lukion jälkeen ulkomaille töihin, ja välivuosi venähti lopulta viideksi vuodeksi. Suomeen palattuaan hän opiskeli liiketaloutta, lähti jälleen maailmalle Erasmus-vaihto-opiskelijaksi ja sai työpaikan Postin kansainvälisen viestinvälityksen tuotepäällikkönä. Jatko-opinnot teknillisen korkeakoulun MBA-ohjelmassa veivät hänet muun muassa Harvardin ja Stanfordin yliopistoihin huippuprofessorien oppilaaksi.

"En olisi uskonut, että vielä päädyn Abu Dhabiin elämään todeksi heppatytön unelmaani.”

Vuonna 2003 Lea aloitti työt Kone-konsernissa ja sai pian vastuulleen globaalin palveluinnovaatioyksikön.

”Matkustin ympäri maailmaa. Vuonna 2010 minut nimitettiin ensimmäisenä naisena Koneen Lähi-idän johtoryhmään.”

Leasta ei ollut erityisen haasteellista työskennellä länsimaisena naisena arabimaailmassa.

”Alaisinani oli minua vanhempia arabimiehiä, mutta se ei ollut ongelma. Kokemukseni ovat yksinomaan hyviä. Sain kivasti erityishuomiota, ja minusta pidettiin hyvää huolta. Minua nimitettiin johtoryhmän ainoaksi kukaksi, mutta jotenkin se kuulostaa paljon paremmalta englanniksi: the only flower of the management team.”

Vuorotteluvapaan jälkeen Koneelta tarjottiin työpaikkaa, joka olisi vaatinut muuttoa joko Kiinaan tai Suomeen. Lea päätti irtisanoutua. Abu Dhabista yllättäen löytynyt perheonni meni uran edelle.

Kaksi miestä yhden hinnalla

Abu Dhabin naapurikaupunki Dubai tunnetaan maailman ostosparatiisina, jossa tuotteita markkinoidaan usein erilaisilla kaupanpäällisillä.

”Dubain tyyliin minä sainkin kaksi miestä yhden hinnalla”, Lea nauraa.

Vuonna 2011 Lea osallistui Koneen edustajana Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolle Abu Dhabissa. Siellä oli myös suomalainen eläinlääkäri Pentti, joka Lean tavoin oli jäänyt Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin saatuaan työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.

”Oli äärettömän epätodennäköistä kohdata täällä samanhenkinen, vapaa suomalainen mies. Pentti kysyi, haluaisinko lähteä ratsastamaan aavikolle niin, että mukana olisi myös kameleita – ei sellaisesta treffiehdotuksesta voinut kieltäytyä.”

Eläinlääkärinä työskentelevän Pentin ansiosta Lean elämään tuli myös hevosia ja kilpakameleita. Yllätysbonuksena Lea sai myös teini-ikäisen pojan, kun Pentin poika Lucas muutti Abu Dhabiin Kiinasta.

"Pentti kysyi, haluaisinko lähteä ratsastamaan aavikolle niin, että mukana olisi myös kameleita – ei sellaisesta treffiehdotuksesta voinut kieltäytyä.”

Vuoden 2014 Lea oli vuorotteluvapaalla ja aikoi kirjoittaa kirjan naisjohtajuudesta Lähi-idässä. Vapaa kuluikin ohjatessa Lucaksen opiskelua kotona. Johtajuuskirjan sijaan syntyi lastenkirja Camu -kameli ja suuri unelma (Camu the Camel and a Big Dream).

”Kirja kertoo pienestä kamelipojasta, joka haaveilee kilpakamelin urasta. Yhden version olen jo kirjoittanut, mutta haluan hioa tekstiä vielä lisää.”

Aikaa vapaaehdoistyölle

Lea on kiitollinen kaikesta, mitä sai oppia ja nähdä liike-elämässä ja erityisesti Koneen kahdentoista työvuoden aikana.

”Ilmapiiri oli kannustava, ja sain tehdä uskomattomia asioita. Nyt saan tyydytystä siitä, että voin antaa takaisin ja tehdä vapaaehtoistyötä.”

Lea on toiminut tammikuusta 2016 lähtien kaksi, kolme kertaa viikossa vapaaehtoistyöntekijänä Abu Dhabin emiirikunnan alaisuudessa toimivassa Zayed Higher Organization -järjestön hippoterapiakeskuksessa, joka tarjoaa ilmaista hevosten avulla tehtävää kuntoutusta ja terapiaa muun muassa autistisille ja liikuntavammaisille lapsille ja aikuisille.

”Toimin terapeutin apuna hevosterapiatuokiossa. On sykähdyttävää nähdä, miten viisaasti ja harkiten hevoset toimivat vaikkapa autistisen lapsen kanssa.”

"Nyt saan tyydytystä siitä, että voin antaa takaisin ja tehdä vapaaehtoistyötä."

Lean tehtäviin kuuluu myös ulkoiluttaa hevosia, ratsastaa terapiahevosilla sekä osallistua keskuksen tiedotusmateriaalin suunnitteluun.

Lisäksi Lea on aloittanut opinnot Natural Horsemanship -koulutusohjelmassa. Siinä hevoseen luodaan positiivinen yhteys, jolloin sitä voi ohjata maasta käsin.

”On aivan mieletön tunne, kun hevoseen on saanut yhteyden ja sitä voi ohjata oman kehon liikkeillä. Olen oppinut valtavasti kärsivällisyyttä ja paljon lisää hevosen elekieltä.”

Kovaa treeniä

Urheilu on Lean perheen yhteinen harrastus. Uintia, pyöräilyä ja juoksua treenataan viidesti tai kuudesti viikossa. Osa harjoituksista tehdään kuntosalilla, jotta treeniohjelmaan saadaan myös lihaskuntoharjoitteita.

”Heinäkuussa 2014 osallistuimme Joroisten Teräsmies -kisoihin koko perhe. Lucas kilpaili lasten sarjassa, ja Pentin kanssa osallistuimme puolimatkan kuntosarjaan. Rasitusvamman takia jouduin keskeyttämään kisan uinti- ja pyöräilyosuuden jälkeen ja juoksuosuus jäi tekemättä. Viime kesänä toteutin sitten vihdoin tämänkin pitkäaikaisen haaveen, ja Joroisten puolimatka taittui aikaan 6.36, vaikka juoksuosuudella jouduin osin kävelemään sitkeiden jalkavaivojen takia.”

Herkuttelijat

Urheilu on aina ollut tärkeä osa Lean elämää. Kiireisinä liike-elämävuosina urheilu oli hyvää vastapainoa työlle ja tarjosi tilaisuuden tutustua ihmisiin, joita kokoushuoneissa ei kohdannut.

”Kiinnostuin nykyaikaisesta viisiottelusta 13-vuotiaana kuullessani, että sitä treenatessa pääsee ratsastamaan Santahaminaan. Kilpailin viisiottelussa Suomen edustusjoukkueessa ja olen juossut maratoneja. Nyt treenaan kuntoilijana triathlonia, joka on perheemme yhteinen harrastus. ”

"Ankat ja kanat saamme omasta tarhasta, ja on kiva kokeilla erilaisia reseptejä.”

Abu Dhabissa Leaa viehättää erityisesti se, että urheilu ulkona on mahdollista ympäri vuoden.

”Talvella tosin uin märkäpuku päällä ja kesällä pitää herätä juoksu- tai pyörälenkille ennen auringonnousua, koska päivällä varjossa on 50 astetta. Suomesta kaipaan vuodenaikoja.”

Intohimo treenaamiseen ei tarkoita herkuista luopumista.

”Olen herkuttelija, ja meillä syödään hyvin. Aiemmin en laittanut ruokaa, nyt kokkaan lähinnä suomalaisia ruokalajeja. Pentti ja Lucas taas tekevät kiinalaisia herkkuja. Ankat ja kanat saamme omasta tarhasta, ja on kiva kokeilla erilaisia reseptejä.”

Painepukuja kameleille

Nykyään Lean aikaa vie juuri rekisteröity COMREMED Middle East FZE -perheyritys. Yritys tutkii painevaatteiden vaikutusta kilpakamelien ja matkaratsastushevosten palautumiseen. Painevaatteilla olisi markkinoita myös matkaratsastushevosille.

”Pystyn hyödyntämään paljon liike-elämässä oppimaani oman yrityksen kehittämiseen. Vuodet Koneen palveluinnovaatioyksikön johdossa opettivat paljon kansainvälisestä tutkimus- ja kehitystyöstä, Lähi-idän palveluliiketoiminnan johtaminen puolestaan Lähi-idän markkinoista ja asiakasyhteistyöstä. ”

Aikaa jää myös yhteisille hetkille puolison kanssa.

”Ihaninta elämässäni on aviomieheni Pentti. Hemmottelemme välillä itseämme käymällä konserteissa tai vaikkapa kivassa kylpylässä ottamassa pariskunnille yhtä aikaa tehtäviä hoitoja. Testaamme usein myös uusia ravintoloita ja eri maiden keittiöitä, joiden tarjonta on täällä lähes loputon. ” G

Toimittaja Anna Perho on oppinut harkitsevaksi kuskiksi, jolle automatkat ovat ajanhallintakeino.

 

”Herään joka arkiaamu ennen kello viittä. Heräämisen hetki aina yhtä hirvittävä, mutta neljän espresson jälkeen olen parhaimmillani. Aamut ovat aivoilleni tehokasta aikaa, jonka käytän radio-ohjelman tekemiseen ja aika usein myös kirjoittamiseen tai ihmisten tapaamiseen.

Automatka Lohjalta Helsinkiin kestää kolme varttia. Kuuntelen ajaessani yleensä ammattiini liittyviä podcasteja tai äänikirjoja, ja mietin samalla edessä olevaa päivää. Olen saanut autossani monta uutta ideaa – muistan edelleen kohdan moottoritiellä, jossa keksin ensimmäisen kirjani idean.

Vaikka minulla onkin ihan hirveästi erilaisia projekteja meneillään koko ajan, tunnen itseni äärimmäisen harvoin kiireiseksi, sillä suunnittelen aikatauluni tarkkaan. Ajanhallinta on minulle sitoutumista itselleni merkityksellisiin asioihin. Saan itseni varmimmin uupumaan, jos mukaudun liikaa muiden toiveisiin ja vaatimuksiin.

”Ajoin kolme kertaa nopeuskameraan ja jouduin olemaan pari viikkoa ilman korttia.”

Nuorempana olin aggressiivisempi liikenneraivoaja. Ajoin kolme kertaa nopeuskameraan ja jouduin olemaan pari viikkoa ilman korttia. Se oli noloa, mutta olen nykyisin huomattavasti harkitsevampi kuski.

Autossa tärkeimpinä pidän käytännöllisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta. Ajoin niin pitkään huonoilla romuilla, että arvostan jo sitä, että auto lähtee käyntiin. Hintaluokkaansa nähden autoni on hyvin varusteltu; peruutuskamera ja vakionopeuden säädin ovat hyviä toimintoja.

Auto varoittaa, jos ohitustilanteessa takana oleva auto on liian lähellä, turvaväli on liian lyhyt tai ajan liian lähellä tien vartta. Autossa on myös huumoritoiminto: sen voi laittaa lukemaan tekstiviestejä ääneen.

”Autossa tärkeimpinä pidän käytännöllisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta.”

Aamun radiolähetyksen jälkeen minulla on usein vielä tapaamisia tai valmennuskeikka. Kotimatkalla en välttämättä enää jaksa tuottaa ajatuksia, joten kuuntelen fiktiivistä viihdettä tai meditatiivista musiikkia. Kun pääsen perille, laitan ensimmäiseksi kotivaatteet päälle ja vietän rauhallisen hetken, jolloin en tee mitään hyödyllistä. Illalla jaksan taas puuhastella tai tehdä töitä, mutta sängyssä olen viimeistään kymmeneltä, muuten ei arki suju.”

Juttu on alun perin ilmestynyt tammikuun 2017 Gloriassa

 

Kuka?

Anna Perho, 46, Radio Aallon Dynastia-ohjelman juontaja ja median sekatyöläinen.

Auto: Mazda CX3, vuosimallia 2016 Työmatka: Lohjalta Helsinkiin, n. 60 km.

Aina autossa: Tyhjiä kahvikuppeja ja pähkinöitä, joita on helppo napostella, jos ruokailuvälit uhkaavat venyä.

La La Landissa tunnelma vaihtuu mekon värin mukana.

Jo moneen kertaan elokuvafestivaaleilla palkittu ja Oscar-hitiksi povattu musikaali La La Land saattaa hyvinkin olla se elokuva, joka saa sinut (uudestaan) rakastumaan vanhan koulukunnan Hollywood-elokuviin. Se voitti peräti seitsemän palkintoa Golden Globe -gaalassa.

Katsomossa kysyy itseltään, miksi ihmeessä ei pukeudu useammin klassisen kauniisiin mekkoihin ja hameisiin.

Kertakaikkisen valloittavassa teoksessa on kaikki: tarttuva musiikki, sydämet sulattava rakkaustarina ja vieläpä komea Ryan Gosling. Kuitenkin se on myös elokuva, jonka katsomossa kysyy itseltään, miksi ihmeessä ei pukeudu useammin klassisen kauniisiin mekkoihin ja hameisiin.

Eikä kysymys ole ollenkaan pinnallinen: naispääosassa säkenöivän, tähtiin vimmatusti pyrkivää nuorta Mia-näyttelijää esittävän Emma Stonen puvustus on yksi elokuvan päähenkilöistä. Se elää Mian kehityksen mukana: alun tyttömäisiä, kirkkaanvärisiä mekkosia ja huolettomia farkkuja käyttää uraansa aloitteleva, vastarakastunut nainen, aikuisempi Mia taas nähdään esimerkiksi jäätävän tyylikkäässä, avoselkäisessä mustassa mekossa.

Tyylioppitunnin lisäksi elokuva tarjoaa leffahistorian kenties romanttisimman kädestäpitokohtauksen, joten tämän paremmin ei kahta pimeää talvituntia voi viettää.

La La Land elokuvateattereissa 13.1.

Muusikko Jussi 69 rakastaa kiertue-elämässään kaikkea muuta paitsi lentojen odottelua. Parhaat ideansa hän saa joko juoksulenkeillä eri puolilla maailmaa tai oluella ystävien kanssa.

A Access All Areas. Passi, joka minulla pitäisi olla mukanani, kun olemme rundilla. Takaa pääsyn kaikille alueille. Hukkaan sen kuitenkin lähes aina. Onneksi en ole joutunut lausumaan ”ettekö tiedä kuka olen”. Se olisi turhan noloa.

B Bändi. Iso osa identiteettiäni, koska olen elänyt sen kanssa yli puolet elämästäni. 69 Eyesin kanssa olen kiertänyt maailman moneen kertaan, kokenut ja nähnyt vaikka mitä. Nuorempana ainoa tavoitteeni oli, että saan soittaa elääkseni. Tavoitteeni on vaatinut uhrauksia, mutta olen saanut paljon. Olen kiitollinen.

C Cradle of Filth. Bändi, jonka kanssa teimme yhdentoista viikon rundin Jenkeissä. Sen jälkeen kiersimme vielä Australiaa, Eurooppaa, Kolumbiaa, Brasiliaa, Meksikoa ja Chileä. Kiertue kesti puolitoista vuotta, siihen kuului 200 keikkaa ja 27 maata. Tuli juhlittua aika paljon. Kun pääsin himaan, luin erään suomalaisbändin haastattelun, jossa he valittivat keikkojensa raskautta. He soittivat Suomessa perjantaina ja lauantaina niin, että vielä keskiviikkona oli krapula. Huvitti vähän.

D Duunit. Minulla on useita töitä. Kaksi bändiä, oma baari, radio-ohjelmat, televisioproggikset ja dj-jutut. Rakastan jokaista.

E Elämä. On ihanaa. La Dolce Vita.

F Fashion. Minulla on paljon frendejä muotialalla. Kaikki ovat kiehtovia ja luovia, joskus hullujakin, mutta siksi mielenkiintoisia. Diggaan käydä muotinäytöksissä, mutta minulla ei ole tarvetta seurata trendejä.

G Google. Muutti maailman. Hyvästi paperiset tietosanakirjat ja kartat.

H Hampuri. Asuin kaupungissa 2000-luvun alussa sen, mitä rundaamiseltani ehdin. Hampurista on paljon hienoja muistoja.

I Ideat. Saan parhaat ideat juostessani. Rakastan sitä. Juokseminen on omaa aikaani, jolloin ajatukseni kulkee ja ideoita pulppuaa. Harrastan juoksulomia, jolloin vedän lähes puolimaratonin päivittäin. Olen juossut Vietnamissa, Saharassa ja Miami Beachilla. Myös Barcelonan ja Rio de Janeiron rantabulevardit ovat mahtavia. Toinen tapani ideoida on ottaa bisseä frendieni kanssa. Ajatus omasta radio-ohjelmasta syntyi näin.

J Jussi, Jyrki ja Janne. Perheemme kolme broidia. Meitä on kolme veljestä, joista olen nuorin. Katsomme toistemme perään ja pidämme huolta. Monet luulevat, että bändimme laulaja Jyrki on veljeni, mutta hänellä vain sattuu olemaan sama etunimi .

K Koti. Ei merkinnyt mitään vuosina 2000–2015. Se oli paikka, jossa kävin vain joskus nukkumassa. Kiersimme ympäri palloa enkä kaivannut kotia. Hima oli matkalaukkuni. Nyt olen ostanut Helsingin keskustasta kattohuoneiston, jossa viihdyn loistavasti. Tuntuu hyvältä mennä kotiin ja olla kotona. Vaikka seuraavan puolen vuoden aikana en ole juurikaan Suomessa, on ihanaa tietää, että minulla on paikka, johon palata. Ehkä tämä on aikuistumista.

L Lentokentät. Ainoa seikka, josta en duunissani välitä, on loputon venailu. En halua laskea, kuinka monta tuntia olen elämässäni odottanut lentokentillä. Varmaan pari vuotta.

"Harrastan juoksulomia, jolloin vedän lähes puolimaratonin päivittäin."

M Mutsi. Opetti, miten elämässä pärjää. Rakastin häntä äärettömästi ja ikävöin joka päivä. Äiti kuoli syöpään vuosia sitten.

N Negatiivisuus. En siedä negatiivisia ihmisiä. He syövät kaiken energian ja ilon ympäriltään. Pyrin karsimaan kaikki sellaiset asiat ja ihmiset läheltäni.

O Onnellisuus. Olen todella onnellinen tyyppi ja kiitollinen kaikesta, mitä olen kokenut ja mitä minulla on.

P Perhe. Hurjan tärkeä. Pakko kuitenkin tunnustaa, että tapaamme valitettavan harvoin.

Q Q&A-sessiot eli fanien ja toimittajien kanssa järjestetyt haastattelutilanteet. Usein vaivaannuttavia. Faneja ja toimittajia jännittää niin, etteivät he saa sanaa suustaan. Sitten kun homma on ohi, kaikki ryntäävät pyytämään kuvia, ja kysymyksiä alkaa sadella.

R Rakkaus. Rakastuminen ja rakkaus ovat ihania.

S Stadi. Olen monennen polven stadilainen. Helsinki on rakas.

T The Riff. Baarini Helsingin Isolla Roobertinkadulla. Keksin baarilleni nimen, kun olin Niilin-risteilyllä. Tein listan maailman parhaista biiseistä ja riffeistä ja päätin, että jostakin niistä täytyy kehittyä nimi. Pyörittelin koko päivän, kunnes tajusin, että The Riff kattaa kaiken. Puoli vuotta myöhemmin Hollywoodissa avattiin samanniminen kuppila. Se oli imartelevaa. Lähetin onnitteluni ja kehuin nimeä nerokkaaksi.

U Uteliaisuus. Olen koko ajan kiinnostunut uusista kuvioista elämässäni. En todellakaan katsele taakseni ja haikaile menneiden perään.

V Ville Valo. Ystäväni. Kun Ville soittaa, hän sanoo: ”VV täs moi.” Mahtava nimi. Kuten mies itsekin.

"Olen ostanut Helsingin keskustasta kattohuoneiston, jossa viihdyn loistavasti. Tuntuu hyvältä mennä kotiin ja olla kotona."

W Whisky A Go Go. Maailman legendaarisin rock-klubi, jossa ovat soittaneet kaikki The Doorsista Guns N’ Rosesiin. Ahmin lapsena jokaisen kirjan ja jutun tästä maagisesta pyhätöstä. Oli mahtava tunne, kun esiinnyimme siellä ensi kertaa. Keikka oli loppuunmyyty. Good times.

X Levykauppa Äx. Valitettavasti yksi viimeisistä paikoista, jossa myydään fyysisiä äänitteitä.

Y Ystävät. Ovat tärkeitä. Tunnen olevani siunattu, koska minulla on hyviä ystäviä maailman jokaisessa kolkassa.

Z Zetor. Helsinkiläinen ravintola, jossa olen käynyt kerran, kun isännöin eteläafrikkalaisen matkailusarjan jaksoa. Tekijät halusivat käydä eksoottisissa paikoissa ja ajattelivat, että Helsinki sopii mukaan. Menimme Zetoriin syömään läskisoosia. Alkoi aggressiivinen huutelu juontajan ihonväristä. Häpesin silmät päästäni, raivostutti.

Å Åland. Ahvenanmaan paras baari on Dino's Bar & Grill. Nimi tulee Thin Lizzy -yhtyeen klassikkobiisistä The Boys Are Back In Town. Suosittelen burgeria.

Ä Äijät. Ystäväni Jone Nikula ja Jouni Hynynen. Molempien äijyys on viime aikoina karissut, koska Jone antaa haastatettuja kissanpennuistaan ja Hynynen puhuu naistenlehdissä rakkaudesta. Onneksi peli ei ole täysin menetetty, koska Jone on yhä innoissaan panssarivaunuista ja Hynynen tekee äijämusaa.

ÖÖöö. Turhaudun ihmisiin, jotka vastaavat kysymyksiin ööö. Minulla ei ole aikaa kuunnella ööö-vastauksilla varustettuja ihmisiä.

Jussi 69, 44, rumpali, joka kiertää maailmaa The 69 Eyes -bändinsä kanssa.

Asuu Helsingissä, perheeseen kuuluvat tytär ja veljet Jyrki ja Janne.

Soittaa The 69 Eyesin lisäksi lisäksi The Local Bandissa, tekee radio- ja televisio-ohjelmia sekä dj-keikkoja.

Luotsaa The Riff -baariaan Iso Roobertinkadulla Helsingissä.

Ystäväni mies sairastui syöpään ja menehtyi varsin nopeasti. Surun syvimmässä vaiheessa toinen ystäväni totesi hänelle: ”Vaikka on ankeaa, niin voi silti vähän laittaa ripsiväriä.”

Sureva ystävä yllättyi ja jäi pohtimaan asiaa. Jonkin ajan kuluttua hän kertoi, että juuri se lausahdus nosti hänet pois surun syvimmästä alhosta.

Pieni, pinnalliselta vaikuttava teko olikin jättiläismäinen askel kohti toipumista.

Niin se kuulkaa vain on: itsestään on pidettävä huolta, vaikka mikä olisi. Kauneus ei ole humpuukia. Syvästi masentunutkin opettelee ensin arjen pieniä rutiineja. Hän kerää kaikki voimansa, menee suihkuun ja pesee itsensä. Sitten jos jaksaa, niin ehkä harjaa myös hampaat. Ja kun vähän vielä tokenee, niin laittaa myös sitä maskaraa. Pienin askelin kohti parempaa.

Sama pätee surun keskellä. Kun ystävä lopulta laittoi ripsiväriä, hän ryhdistäytyi myös henkisesti. Hän oli edelleen sureva leski, mutta tunsi myös elämän jatkuvan. Pieni, pinnalliselta vaikuttava teko olikin jättiläismäinen askel kohti toipumista.

Totta kai saa myös surra silmät punaisina ja nenä räässä. Mutta jos sellainen jatkuu kroonisesti, ei se tee hyvää kenellekään. Suremisen aitoutta ei loppujen lopuksi lisää ollenkaan se, että näyttää hirveältä.

 

 

Valo

Saila-Mari Kohtala: Usko tai älä, meikkaaminen voi auttaa suurimmissakin suruissa

Itse ainakin ymmärrän täysin kirjoituksen idean viiden vuoden sisällä kaksi isoa surua kohdanneena. 'Surun suurta majesteettia vastaan käyvät ilon pienet iskujoukot' Hilkka Olkinuora sanoin. Aamu, jolloin on jaksanut kattaa nätisti aamiaisen tai pestä ja laittaa hiukset kauniisti, voi olla juuri sellainen ilon pieni iskujoukko.
Lue kommentti