"Elämä voi olla arkista muttei harmaata", sanovat Carola ja Mikko Rytsölä – sisustusarkkitehdin kodissa kauneus kohtaa käytännöllisyyden

Se voisi olla mikä tahansa lomakuva, mutta kehystetty 1990-luvun otos kätkee pysäyttävän tarinan. Pari katsoo kameraan Egyptin vanhimman pyramidin juurella. Carola Rytsölä on juuri kertonut miehelleen Mikko Rytsölälle, että odottaa parin esikoista. Sitä he eivät vielä kuvanottohetkellä tiedä, että myöhemmin samana päivänä Mikon isä kuolee.

Pariskunnan kotona, pian 120-vuotiaassa kivitalossa, voi aistia elämän koko kirjon, ja tarinoita riittää. Siinä missä ensimmäinen tarina saa palan kurkkuun ja ihon kananlihalle, toinen naurattaa.

Kun Carola ja Mikko muuttivat nykyiseen kotiinsa Helsingin Kaartinkaupungissa 14 vuotta sitten, jugendtalon huoneisto oli parin mukaan "täysin tuhottu" lastulevyllä ja erikoisilla huoneratkaisuilla. Eikä siinä mitään, hehän etsivätkin remonttikohdetta.

Vähempikin haaste tosin olisi riittänyt. Kävi ilmi, että nykyisen lasten siiven kylpyhuoneen lattia oli mädäntynyt pitkiä kannatinpuitaan myöten. Oli selvää, että sen kunnolla korjaamiseksi remontti piti ulottaa myös naapuriasunnon puolelle. Senkin kylpyhuoneen lattian alla muhi ikävä yllätys. Rytsölöitä hieman jännitti, miten ottaa asia puheeksi naapuripariskunnan kanssa.

-Mutta naapurin rouva huudahtikin, ettei ollut koskaan pitänyt siitä heidän vanhasta kylpyhuoneestaan! Siinä taisi käydä niin, että koko heidänkin kotinsa meni remonttiin, koska Carola avasi heille aivan uuden maailman, Mikko sanoo ja nauraa.

Salavintti on arjen luksusta

Carola Rytsölä on sisustusarkkitehti, jonka kädenjälki näkyy muun muassa Helsingin huippuhotelleissa Hotel Kämpissä ja Hotel St. Georgessa. Hän on tiimeineen suunnitellut myös esimerkiksi Kulttuurikasarmin ja Omasairaalan. Paraikaa työn alla on Grand Hotel Hansa.

-Oman kodin suunnittelu on yllättävästi vaikeampaa, koska kaikki on mahdollista. En halunnut luoda edustusasuntoa, vaan meidän näköisemme käytännöllisen ja kestävän kodin, Carola kertoo.

Käytännöllisyys ja kestävyys näkyvät kotona kaikessa - kauneudesta tinkimättä ja tylsyyteen sortumatta. Siihen kiteytyykin koko Carolan suunnittelufilosofia.

Minne ikinä upeassa huoneistossa katsookin, näkee hänen itse piirtämiään ajattoman tyylikkäitä ratkaisuja: kodin väliovet, ruokailutilan kirjahyllyt, olohuoneen sohvat sekä kylpyhuoneiden ja vessojen kalusteet.

Kodin ehkä jännittävin yksityiskohta on silti salaluukku päämakuuhuoneen kylpyhuoneen katossa. Siitä avautuu käynti pikku vintille, jonne kiivetään tarpeen tullen tikkailla.

-Säilytämme siellä esimerkiksi kausivaatteita. Tällainen on todellista arjen luksusta, Carola sanoo.

Juhlankestävä kotipesä

Remontissa Carola piirsi myös kodin huonejärjestyksen täysin uusiksi. Myöhemmin hän sai käsiinsä talon alkuperäiset pohjapiirrokset. Kävi ilmi, että hän oli intuitiivisesti valinnut täysin saman pohjaratkaisun kuin talon alun perin suunnitellut Runar Finnilä 1900-luvun alussa.

-Rakennus antaa aina askelmerkit. On tärkeää ymmärtää ja arvostaa sitä. Jokainen tila syntyy lopulta siitä, kun sen ominaispiirteet loksahtavat kohdalleen.

Neljässätoista vuodessa koti on elänyt elämän mukana. Muuttohetkellä teini-ikäiset lapset Valentina ja Aksel ovat sittemmin kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet kotoa.

-Sain remontoida Akselin huoneesta itselleni 70-vuotislahjaksi oman miesluolan. Hankin sinne Lauri Ahlgrenin Electric Lady -taulun vaimostani inspiroituneena, Mikko kertoo.

Valentinan huoneen kakluunin ovessa roikkuu yhä hänen balettitossukokoelmansa. Kun tanssii kolmevuotiaasta, niitä ehtii kertyä. Nykyään Valentina asuu Roomassa ja Aksel Pariisissa.

Kun pohjatyöt tehdään kunnolla, asunto kestää aikaa ja muuntelua. Carolan ja Mikon mukaan koti on kestänyt myös monet satapäiset juhlat. Niitä ovat järjestäneet niin aikuiset kuin teinit.

-Ne ovat olleet hyvä testi. Haluamme elää kodissa, joka elää. Juomalasit saavat mennä rikki, jos ovat mennäkseen. Ja miksei voisi syödä vaikka joka päivä hopea-aterimilla, jos siltä tuntuu. Ne ovat aina käyttövalmiina, Carola sanoo.

-Elämä voi olla arkista, mutta sen ei tarvitse olla harmaata, Mikko kiteyttää.

Välillä Rytsölät järjestävät illallisia ja kutsuvat ystäviä kylään, mutta ihan joka ilta he syövät hyvin kaksin. Vaikka Carola tekee pitkää päivää, hän haluaa valmistaa ruoan itse. Usein lautasilla on jotain italialaista.

-Pidän ruoanlaitosta, sillä se on aidosti rentouttavaa. Joka ilta myös katan meille kauniisti pöydän kello kahdeksan maissa. Se on meille päivän pääkokous, jossa käymme läpi päivän tapahtumat.

Kaikki se kauneus

Italialla on aivan erityinen paikka sekä Carolan että Mikon sydämessä. Aikoinaan Carola opiskeli sisustusarkkitehdiksi Istituto Europeo di Design -yliopistossa Roomassa. Kaikkiaan kaupungissa vierähti 12 vuotta. Ensin yksin ja sitten perheen kanssa. Ennen opintojaan Carola opetteli italian kielen lukemalla Perugian yliopistossa "juridiikkaa ja ties mitä". Viimeistään taidehistoriaa tankatessaan hän oppi kielen kiemurat kantapään kautta.

-Rooma on toinen kotikaupunkini, ja italiasta tuli tunnekieleni. Myös lapsemme puhuvat keskenään ja kanssani italiaa, Carola kertoo.

Nykyään Rytsölät viettävät Italiassa aikaa etenkin pienessä Castel Cellesin kylässä, joka sijaitsee Pohjois-Lazion, Umbrian ja Toscanan kohtauspisteessä. Kylässä on 172 asukasta ja pienen paikan elämänmakua.

Kymmenen vuotta sitten Carolan yritys hankki kylästä Palazzetto di Marmon eli marmoripalatsin, jonka he remontoivat toimistoksi. Roomalaisen marmoristin itselleen rakennuttamassa jugendtalossa oli paljon arvokasta marmoria mutta vain yksi sähköjohto ja putki. Ensimmäiset neljä vuotta meni pelkkään remonttiin. Nykyisin taloa vuokrataan myös muille.

Neljä vuotta sitten aivan toimiston vierestä vapautui pienempi talo, Casa Gilda, jonka Rytsölät hankkivat vapaa-ajan kodikseen.

-Käymme Italiassa vuoden ympäri ja vietämme siellä yhteensä kuukauden tai kaksi. Talo vaatii yhä remonttia ja kunnostusta, Mikko kertoo.

-Parasta Italiassa on kaikki se kauneus ja että on niin paljon nähtävää. 45 minuutin säteellä kylästä löytyy varmasti yli kymmenen Unescon maailmanperintökohdetta, Carola sanoo.

Italiassa paria viehättää myös laadukas arki: hyvä ruoka, miellyttävä ilmasto ja ihanat, sydämelliset ihmiset.

-Italiassa on aivan ihanaa arvokasta vanhanaikaisuutta ja hienovaraisuutta. Siellä suuri sosiaalisuus toteutuu luonnollisella tavalla kaikkien ikäpolvien välillä, Mikko kuvailee.

Ja kyllähän Italia myös inspiroi työssä, Carola myöntää.

-On äärimmäisen tärkeää inspiroitua vanhasta. Italiassa on arkkitehtuuria, josta voin ammentaa paljon. Vanhaa voi aina toteuttaa uudella tavalla. Äskettäin suunnittelin mittojen mukaan kokolattiamaton, johon sain idean bysanttilaisesta kirkosta.

Yhteinen purjehdus

Työ on Carolalle elämäntapa. Se ei koskaan jää täysin Helsingin Eiranrannassa sijaitsevalle toimistolle, kun hän kävelee kotiin iltaisin. Toisaalta paljon kotoisaa kulkee mukana työpaikallekin. Perheen rescuekoirilla Iivolla ja Miinalla on arkkitehtitoimistossa omat tärkeät tehtävänsä hyvinvointi- ja turvallisuuspäällikköinä. Ne eivät tosin sovi samaan vuoroon - tai haukkuvat kaikki tulijat.

Liikennelentäjänä uransa tehnyt Mikko on eläkkeellä, mutta työskentelee hänkin parina päivänä viikossa vaimonsa toimistolla.

-Haluan keventää vaimoni työkuormaa ja olen juoksupoikana. Carolan työssä on kova aikapaine, ja välillä saan olla olkapäänä. Hänellä on vaativa ammatti, mutta ansioluettelo on aika hyvä, Mikko kehuu.

Vapaalla Mikko pyörittää arkea, lukee tai katsoo dokumentteja ja hoitaa telakka-asioita. Päivät täyttyvät.

Telakka-asioilla Mikko viittaa Frejaan, vuonna 1931 rakennettuun norjalaiseen kalastustroolariin, jonka hän hankki jo vuonna 1978. Paraikaa puualusta rakennetaan uudelleen Suomenlinnan telakalla. Mikko oli perustamassa myös Museoviraston Perinnealusrekisteriä ja Suomenlinnan telakkayhdistystä, jossa toimi vuosia aktiivisesti.

-Kun tutustuimme Carolan kanssa vuonna 1989, kysyin häneltä varovaisesti, onko hän ollut merellä. Ajattelin, että se voi olla erottava tekijä.

Molempia naurattaa, sillä ei se ollut. He ovat purjehtineet paljon Frejalla yhdessä sekä lasten kanssa ja nauttineet vesilläolosta.

Ehkä jo ensi kesänä he pääsevät vuosien tauon jälkeen lyhyelle lomalle uusitulla aluksella.

-Remontin jälkeen Freja jatkaa isojen puualusten historiaa hyvin hoidettuna helposti sata vuotta. Se on tämän hulluuden motivaatio, Mikko naurahtaa.

Carolasta on tärkeää, että traditio jatkuu.

-Se on pala Helsingin historiaa.

Tärkeää on myös yhteinen aika, sillä pari viihtyy vähällä vapaa-ajallaan hyvin kaksin. Silloin he käyvät konsertissa, teatterissa, baletissa tai ravintolassa syömässä. Tai menevät mökille, joka sijaitsee reilun vartin venematkan päässä Espoon Vehkasaaressa.

- Olen jyrkästi sitä mieltä, että joutenolon taito on monella hakusessa. Se koskee myös meitä ja varsinkin häntä, Mikko virnistää ja katsoo lämpimästi vaimoaan.

-Mikko on yrittänyt opettaa minulle myös keskeneräisyyden sietämistä. Koetan pitää ainakin yhden vapaapäivän viikossa. Silloin haluan ehtiä lukea ja vain olla tai käydä taidenäyttelyssä. Se on hengen kohotusta, Carola sanoo.

Juttu on julkaistu Gloriassa 4/2024.