Sisustustoimittaja Anna-Kaisa Melvas luki KonMari-siivousraamatun ja vaikuttui mutta ymmärsi tarvitsevansa paljon (myös turhaa) tavaraa ympärilleen.
KonMarin mukaan jokaiselle tavaralle pitäisi löytää paikka sydämestämme. Filosofian mukaan voisi eteisessä sisustaa vaikka näin, jolloin perheen kymmenet (vähemmän sydämessä tuntuneet) kengät on pitänyt heittää pois. Kuva: Tuomas Kolehmainen
Paneuduin paljon keskustelua aiheuttaneeseen KonMari-siivousraamattuun kesälomallani. Onnekseni luin kirjaa tuhansien kilometrien päässä komeroistamme, sillä alun innostuksen jälkeen aloin kyseenalaistaa nuoren naisen näkemyksiä taloudenpidosta. On itsestäänselvää, että ihan kaikki kotiini haalimat tavarat eivät herätä minussa voimakkaita positiivisia tuntemuksia – kuten kirjailijan mielestä pitäisi. Muuton yhteydessä laskemani salaattiottimet (12 paria), pipot (47 kappaletta) ja torkkupeitot (32 kappaletta) eivät ole elintärkeitä eivätkä millään järjellä selitettäviä määriä edes viisihenkisessä perheessä. Mutta olen ehdottoman varma siitä, että elämäni muuttuisi tylsemmäksi ja kolkommaksi, jos noudattaisin kirjan hienoa siivousfilosofiaa.
Ystäväpiirini on täydellisen hurahtanut kirjan ohjeisiin. Yksi heistä myöhästyi perinteiseltä vappubrunssilta tyhjennettyään kotinsa sälälaatikot olohuoneen lattialle kirjasta saamansa inspiraation iskettyä. Naapurin rouva oli puolestaan nukahtanut keskelle lajittelukasoja läpikäydessään vaatekaappejaan. Niin voimia vievää se oli kuulemma ollut.
Ihastui kirjan oppeihin tai ei, minusta on hienoa, että aiheesta on tehty oikeasti luettava kirja. Alan kirjoissa kun siivous ja järjesteleminen jäävät usein pintapuolisiksi kuviksi ihanista hatturasioista ja kenkälaatikoista.
Anna-Kaisa Melvas on sisustussuunnittelija ja Glorian Kodin sisustustoimittaja.
Lue Kirjasieppo-blogin arvio KonMari-kirjasta täältä.
Oletko lukenut kirjan? Mitä mieltä olet? Mitä kirjan lukemisesta seurasi? Kerro kokemuksiasi!