Yhtään ei tee mieli katsoa, vai mitä?
Yhtään ei tee mieli katsoa, vai mitä?

Toimittaja Hanna Jensenin kolumnissa naapuriin vilkaistaan vahingossa säleverhojen välistä kukkia kastellessa.

Kun asuu kaupungissa, tottuu siihen, että toisten ikkunoista näkee sisään. Kuin sanattomasta sopimuksesta se hyväksytään, eikä ikkunoissa väijytä kiikarit kädessä kuikuilemassa muiden tekemisiä, kuten yleisesti luullaan. Meilläkin vastapäisen talon seinään on vain kolmiloikan verran, eikä ikkunoita ole peitetty siellä eikä meillä. Molemminpuolinen luottamus!

Vastapäinen kerrostalo on siis hiukan kuin Richard Scarryn kirjojen ystävällisen näköinen talo, jonka asukkaista ei ensivilkaisulla ole tietoa. Ainakaan tarkempaa tietoa.

Olen aamuihminen. On kodikasta, kun kuudelta aamulla myös vastapäisen talon noin viisikymppinen nainen on hereillä. Hän lukee yleensä lehteä talonpoikaispöytänsä ääressä. Enempää en tietenkään tiedä, ja tämäkin käy ilmi puolivahingossa, kun käyn jääkaapilla ja katseeni osuu sekunnin sadasosan verran hänen ikkunansa suuntaan.

Voi, hänellä on niin kaunis koti! Paljon viherkasveja ja upeita lamppuja. Hän pitää hyvää huolta pöydästään, pyyhkii sen aina rätillä ennen kuin lähtee töihin. Luulen, että hän on sairaanhoitaja. Hänellä on tiukat lihakset käsivarsissa. Ja joskus perjantaisin ystäviä syömässä. Ei ole yksinäinen. Sikäli mikäli kun katseeni on joskus osunut siihen suuntaan.

Hollannissa ei ikkunoissa ole juuri verhoja, eikä kotien elämää edes pidetä yksityisenä. Siitä pidän. Kadulta näkyy kadulle – ja saa katsoa! Sisustus jaetaan, ollaan yhteisöllisiä.

Ehkä juuri hollantilaisella hetkellä katsoin taannoin vastapäisen talon toiseen asuntoon, jossa asui vaaleanpunaisia veluurihousuja käyttävä kolmekymppinen nainen. Hänellä oli tapana romahtaa töitten jälkeen beigelle sohvalle, popcorn-kulho haarojen välissä (rekisteröin sen, kun välillä avasin ikkunan tuulettaakseni). Kuinka paljon ihminen voikaan katsoa televisiota. Nainen oli varsinainen nautiskelija. Röhnötti koivet ihanasti erikseen, selvästi asui yksin. Sai tehdä mitä halusi ilman, että kukaan näki.

Sitten hän muutti. Uusilla asukkailla on poikkeuksellisesti verhot. Mitä lie peittelevät.

Helsingin keskustassa asuu lapsiperheitäkin. Urbaanissa asumisessa on se hyvä puoli, että ketään ei kiinnosta, mitä muut tekevät.

Mutta onpas ollut ihanaa seurata seinän takana kasvavan koliikkivauvan lisäksi, kuinka vastapäisen talon pieni poika on saanut hiuksia! Heillä syödään aamiaista aina yhdessä. Sen huomaa, kun kastelee kukkia olohuoneessa. Kunnes jokin aika sitten putkiremontti tyhjensi talon kaikista asukkaista. Mikä tyhjyys laskeutuikaan kadullemme. Vauvaperhe ei palannut. Muuttivatko lähiöön? Tuliko ero? Asia vaivaa.

Uusilla asukkailla on poikkeuksellisesti verhot. Mitä lie peittelevät.

Meillekin näkee sisään. Keittiön ikkunassa ei ole verhoja, ja olohuoneen verhot on vedetty sivuun. Emme peittele mitään! Katsokoot ja nähkööt, kuinka syön illallista joskus seisten. Seuratkoot, kuinka seison sukimassa mattojen hapsuja suoriksi.

Sen nimittäin tietää, jos sattuu vastapäisestä talosta vilkaisemaan meille päin säleverhojen välistä, kun kastelee kukkia.

Kolumnin kirjoittaja on toimittaja Hanna Jensen.

Seuraa Hannaa Instagramissa @hannajenius.

Ria Hafren

Stalkkaatko sinäkin joskus ihan vähän naapureita? Lue Hanna Jensenin tarina

Juttusi on mainio! Minulla on vastapäiseen taloon n. 50 m ja puita välissä. Talvella sentään näkee keillä on valo ikkunoissaan. Viime talvena oli lohdullista, kun joka yö heräsin klo 01-03, ja vastapäisen talon yhdessä ikkunassa loisti ruusunpunainen pöytälamppu. Toinen talo on vinosti n. 30 m päässä. Koteihin näen sisään, kun menen parvekkeelleni tupakalle, ja satun vilkaisemaan sinne päin. Joskus harvoin katselen kiikarilla. En koskaan naapureille päin. Lähinnä katselen öisin jäniksiä ja...
Lue kommentti
Asunnon suuresta  salongista sisustusarkkitehti Olle Rex suunnitteli keittiön ja ruokailutilan. 1950-luvun pöytä ja tuolit ovat tanskalaisen  Kai Kristensenin suunnittelemat ja kattovalaisin amerikkalaisen Lindsey Adelmanin käsialaa. Sinivihreäkuvioinen matto on Rug Companystä.

Nathalie Schuterman osti Tukholman-kotinsa näkemättä sitä. Vaati täydellisen remontin ennen kuin asunnosta tuli Nathalieen ja Chloé-tyttären kaipaama tyttöjen paikka.

Asukkaat: Muotibisnestä pyörittävä Nathalie Schuterman, tytär Chloé, 18, ja Leo-bulldoggi. Aviomies Jonas asuu työn vuoksi parin Lontoon-kodissa. Nathalie luotsaa nimeään kantavaa merkkiliikettä Birger Jarlsgatanilla ja NK:n tavaratalossa Tukholmassa sekä verkkokauppaa nathalieschuterman.com.

Koti: 200-neliöinen asunto vuonna 1904 rakennetussa kerrostalossa Östermalmin kaupungiosassa, Tukholmassa.

Tuttu talo ja osoite Karlaplanin kauniin aukion laidalla olivat niin houkuttelevia, että ruotsalainen Nathalie Schuterman osti Tukholman-kotinsa näkemättä sitä. Asunnon aiempi omistaja, taiteenkerääjä, oli asunut siinä 40 vuotta, eikä siihen ollut tehty kertaakaan remonttia.

Nathalie, mitä ajattelit, kun näit uuden kotisi ensi kerran?

Olin kauhuissani. Asunto oli surkeammassa kunnossa kuin odotin. Koko asunto oli ränsistynyt, eikä sen pohja vastannut odotuksiani: neliöitä oli riittävästi, mutta huoneita liian vähän.

Olin palaamassa Tukholmaan tyttäreni Chloén kanssa. Hän ei viihtynyt Lontoossa, jonne olimme muuttaneet Jonaksen kanssa etätöihin ja ottaaksemme vähän välimatkaa arkeen sekä viettääksemme aikaa yhdessä. Asetin Chloén etusijalle ja päätin palata, sillä kohta hän muuttaa kotoa opiskelujen perässä. Teimme asunnosta tyttöjen paikan. Täällä näkyy yhteinen intohimomme muotiin ja pukeutumiseen.

Olohuone on Nathalien lempipaikka kotona. Vaalea pellavasohva, nahkainen ottomaani, pyöreä sivupöytä ja pronssijalkainen pöytävalaisin ovat Nathalien lempisuunnittelijan, ranskalaisen Christian Liaigren. Huopa ja oranssi tyyny ovat Hermèsin ja harmaa tyyny Nathalien liikkeestä. Cowboy-valokuvat otti amerikkalainen taiteilija Richard Prince. Veistos on keraamikko Pamela Sundayn, pyöreä Dagg-maljakko Svenskt Tennin.

Tukholmalainen Nathalie Schuterman kertoo olleensa aina kiinnostunut taiteesta, kauniista esineistä ja muodista.

Remontoit asuntoa vuoden. Miten toteutit sen muodonmuutoksen?

Uuden, karkean pohjaratkaisun asuntoon piirsi mieheni Jonas. Jaoimme ison salin keittiöksi ja ruokailutilaksi. Vanhan keittiön tilalle tuli kylpyhuone ja suuri vaate- ja pukeutumishuone. Asensimme lasiovet johtamaan parvekkeelle, jotta tilaan saatiin luonnonvaloa.

Remontin suunnitteli ja toteutti sisustusarkkitehtitoimisto Olle Rex. Sisustuksen taas suunnittelin minä, mutta sain apua joukolta ihania, osaavia alan ihmisiä. Remontissa uusittiin kaikki – seinät, lattiat, katot, putket ja sähköt. Projekti oli isotöinen ja stressaava.


Chloén huoneessa on viihtyisä oleskelunurkkaus. Lattiavalaisin on Christian Liaigren suunnittelema. Tyynyt Nathalien liikeen valikoimista.


Miten kuvailisit sisustustyyliäsi?

Se on sekoitus 1950-luvun kauniita designhuonekaluja, moderneja valaisimia, nykytaidetta ja ajattomia klassikkohuonekaluja, joihin en kyllästy. Lontoon-kotini ja vapaa-ajankotini Tukholman saaristossa muistuttavat tätä kotia. Tuttu tyyli tuo mielihyvän ja turvallisuudentunteen, missä kodissa sitten satunkin olemaan.

Olen aina matkustanut paljon, ja se näkyy kodeissani. Olen muoti- ja sisustuslehtien suurkuluttaja, työni puolestakin. Lehtipinoja löytyy talon joka huoneesta. Luen myös sisustuskirjoja ja seuraan nettisivuja. Saan niistä inspiraatioita, joita jalostan ja yhdistän omaan tyyliini.

Kodissani on aina kukkia. Pidän valkoisista kukista ja näyttävistä kimpuista. Niiden lisäksi asettelen asunnon jokaiseen huoneeseen tuoksukynttilöitä. Ranskalaisen Cire Trudonin kynttilät ovat suosikkejani.


Inspiraatio eteishallin tunnelmaan ja värimaailmaan syntyi lontoolaiselta taideklubilta, jossa Nathalie on jäsenenä. NO-teos on espanjalaisen taiteilijan Santiago Sierran. Penkin Atollo-valaisimen on suunnitellut Vico Magistretti. Kattovalaisin on hankittu Lontoosta.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 10/2017 ilmestyneestä jutusta Tyttöjen paikka.

Ihastele tänä jouluna perinteisen joulutähden sijaan tummia, viininpunaisia neilikoita ja krysanteemeja. Kaunis asetelma syntyy, kun lisäät  mukaan samasta sävymaailmasta granaattiomenan ja viikunan.  Julia-maljakolla  on pyöreä pohja ja metallinen jalusta, 29,90 e, Indiska.  Oyster-tuoksukynttilä  on tyylikkäässä 1970-lukua henkivässä, tummassa purkissa, 197 e, Kartell. Muuton  Silent-maljakko  35 e ja Gauharin  Tranquility-tuoksukynttilä  38 e, Formverk.  Asala-tuikkuteline  44,90 e, Indiska, ja  tarjoiluvaunu  290 e, Moko. Pellavaliina kuvausrekvisiittaa.

Salaperäisiä lahjapaketteja, kimaltelevia kuusenkoristeita ja tummasävyisiä joulukukkia. Jouluvalmistelut alkavat uusissa sävyissä.


Siniharmaa, vähän vihertävä sävymaailma on kuin iltapäivähetki tunturin juurella. Seinällä jouluvalot 25,80 e, Moko, Coffee Arabica -taulu 29 e, Bo Concept, Grupan musta Arigato-seinävalaisin 269 e, lampefeber.dk, paperinen Stjärnigt1-valotähti 42,90 e, Jotex, Etsy-lyhty 29,90 e/kpl, Indiska, ja Susan J. Burnellin valokuva Fallen Peonies 85 e, Olkkari. Koristepaneloidulla seinällä siniharmaa Harmony-maali, Tikkurilan Symphony-värikartan sävy V438, taustalla vihreä sävy M439. Lattialla oleva Menun Wire Bin -kori 64,95 e, Vepsäläinen. Tamminen Skil-työpöytä ja -hyllykkö 570 e, Habitat, Adelaide-tuoli 551 e ja Stroc-matto 829 e, 170 x 240 cm, Bo Concept. Työpöydällä oleva sininen kuviollinen laatikko 22 e, ja tumma paperipallo 10 e, Olkkari. Beige ja harmaa laatikko ovat kuvausrekvisiittaa. Kultaiset joulupallot 12,99 e / 54 kpl, Clas Ohlson. Lightbox-kirjainvalo 39 e ja adapteri 8,90 e, Putinki. Valkea-alustaiset Cache Cache -huonetuoksutikut 83 e, Kartell. Vaaleansininen liukuovikaappi on Montanan uutuus, hintatiedustelut Vepsäläinen. Kaapinpäällä oleva Hayn Bits n' Bobs -rasia 14 e, Armas Design, ja Seraxin valkoinen kynttilänjalka 19 e, Olkkari. Timanttinen Facet-veistos sopii paperipainoksi, 46 e, Bo Concept. Image Republicin Bond-juliste 62 e ja Gubin ilmava Matégot-tuoli 465 e, Armas Design. Diamond-sivupöytä 269 e, Bo Concept. Lattia on Tarketin Prestige Saarni Seashell -lankkuparkettia , joka on käsitelty antiikkiharjausmenetelmällä, 92 e/m², tarkett.fi.

 

 


Trendikkäät paperikaupat runsaine valikoimineen pitävät huolen, että kauniin joulupaketin käärii entistä helpommin. Pöydällä Rifle Paperin Happy new year -kortti 4,50 e, Rifle Paperin tummapohjainen lahjapaperi 10,50 e/ 4 arkkia, mintunvärinen lahjapaperi 3,50 e, turkoosi ribbinauha 3,50 e / 6 m, Papershop. Joulupallot 12,99 e/ 54 kpl, Clas Ohlson. Kuviollinen laatikko 22 e ja paperikoriste 6 e, Olkkari. Beige laatikko on kuvausrekvisiittaa. Harmaa Buntbox-lahjalaatikko 2,50 e ja kansi 1,50 e, vaaleanturkoosi paperiteippi 3,20 e, juuttinaru 7 e, musta Swarowski-kynä 2,80 e, puinen viivotin 4 e, Putinki. Kynätelineenä oleva Art deco -kynttilälyhty 16 e, Bo Concept. Messinkiset sakset 5 e ja teippi kultaisilla pallolla 3,50 e / 2 kpl, Tiger. Arne Jacobsenin Station-herätyskello 115 e, Vepsäläinen. Muuton Lean-seinävalaisin 159 e, Formverk. Tamminen Skil-työpöytä ja -hyllykkö 570 e, Habitat. Seinällä Harmony-maali, Tikkurilan Symphony-värikartan sävy H441.

 

 


Yksinkertainen, kaunis joulukranssi syntyy eukalyptuksen oksasta, metallirenkaasta ja patterilla toimivasta valolangasta. Metallirengas 2,90 e, ja Airamin led-valolanka 6,90 e, Kärkkäinen. Ebb & Flown kristallivalaisin 225 e, Formverk. Vaaleansininen Montanan liukuovikaappi , hintatiedustelut Vepsäläinen. Kaapin päällä ruukussa on parsa-kasvi, 14 e, Kaivokukka. Jali-tarjotin 29,90 e, Ananas-rasia 29,90 e ja Lotus-kastelukannu 29,90 e, Indiska. Paperinen joulukoriste 10,90 e / 4 kpl, Jotex. Ranskalainen vintage- ikkunaluukku 180 e, Armas Design. Musta tähti on kuvausrekvisiittaa. Koristepaneloitu seinä maalattiin Tikkurilan Harmony-maalilla, Symphony-värikartan sävy V438.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 11/2016 nimellä Sinivuorten yö.