Bongasin rakkaimman tauluni jalkakäytävältä. Kävelin vuonna 1998 Porissa kadulla, kun näin gallerian ikkunan läpi seinällä naisen hahmon. Metrin korkuisessa teoksessa naisen uumalla lepäsi miehen käsi. Pidin välittömästi teoksen jännittävästä, tummanpuhuvasta sävystä – ja naisen seeprakuosisesta mekosta.

Kävelin sisään, kysyin hinnan ja harmittelin, että en ollut saanut säästettyä äitiyslomarahoistani tarpeeksi. Jätin yhteystietoni.

Parin kuukauden päästä puhelin soi.

”Paljonko sinulla on säästössä?” galleristi kysyi. Kävi ilmi, että taiteilija oli ollut reissussa ja juhlinut yli varojensa. Nyt nainen on meillä olohuoneessa.

Ihastun tauluihin myös toisten kodeissa ja jopa lehtiin kuvattujen kotien seinillä. Olen haaveillut taiteilija Nanna Suden Italian-kauden töistä, koska mielestäni näin kerran hänen Italian-kotinsa kuvat ja hänen Italian-vuosina maalaamiaan värikkäitä teoksia. Tämä voi toki olla mielikuvituksen tuotosta.

Vähän aikaa sitten tuttava postasi Instagramissa kuvan taulusta, jonka hän oli ostanut. En saanut silmiäni irti Mona Hoelin teoksesta. Halusin sen itselleni. Tai Hoelin maailman, värit, utuisuuden ja kauneuden. Viipyilin hänen verkkosivuillaan kuin näyttelyssä.

Kotonani on taiteen sekatyyli. On lasten tekemiä teoksia, muutama klassinen perintötaulu, postikortteja ja valokuvateoksia. Osa tauluista ei enää saa sitä huomiota, joka taideteokselle kuuluu. Olen miettinyt, että voisin alkaa vaihdella taulujen paikkoja.

Tosin yksi on ja pysyy. Keittiön seinällä polttaa sikaria kuubalainen kitaristi, jonka valokuvaajaystävä ikuisti taannoin Havannassa. Baskeripäinen herra on vähän kuin osa perhettä. Mutta makuja on erilaisia. ”Jättikö edellinen asukas tuon seinälle”, kysyi yksikin vieras.

Taiteen syvempi merkitys avautui, kun ostin Museokortin.

Taiteen syvempi merkitys avautui, kun ostin Museokortin. Aloin piipahtaa taidenäyttelyissä arkisesti ostosten lomassa, yksinkin. Taiteen keskellä käveleminen on samalla tavalla rauhoittavaa kuin joogaaminen. Kuin terapiaa ilman puhetta, välillä hätkähdysten kera.

Ehkä tauluilla on sellainen vaikutus kotonakin.


"Tätä kolumnia tehdessä kävin Salvador Dalí -näyttelyssä Paraisilla.”

- Hanna Jensen, @hannajenius

Kolumni on julkaistu Glorian Kodissa 11/2017

Ei vaaleaa skandityyliä, eikä pröystäilevää designia, päätti sisustussuunnittelija Mikko Toppala. Uudesta ullakkokodista tuli tummasävyinen ja elegantti.

Asukkaat: sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi.
Koti: 86-neliöinen ullakkohuoneisto vuonna 1929 rakennetussa kerrostalossa Etu-Töölössä Helsingissä.

Sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi ehtivät asua edellisessä kodissaan Helsingin Punavuoressa neljä vuotta, kun molemmista alkoi tuntua, että oli aika vaihtaa asuntoa. Ensin pari etsi kotia läheltä, mutta vasta kun hakualuetta laajennettiin, löytyi toiveiden täyttymys: ullakkohuoneisto saunalla ja näköalalla. Lisäksi asunnossa oli kaivattu vierashuone.

Mikko, uusi koti löytyi Etu-Töölöstä. Mitä ajattelit tästä asunnosta ensi alkuun?

Etsimme remontoitavaa kohdetta, mutta tämä asunto vastasi pitkälti niitä suunnitelmia, joita olin uuden kodin varalle tehnyt. Pintamateriaalit, kuten vaalea puulattia ja isot, hiekanväriset laatat kylpyhuoneessa, viehättivät. Upeat kattoikkunat ja koko olohuoneen levyinen ikkunaseinä veivät sydämemme. Ullakkoasuminen on tuttua meille kummallekin. Tämä on molempien kolmas ullakkokoti, ja niistä ehdottomasti toimivin ja valoisin.


Sisustussuunnittelija Mikko Toppala rakastaa kauniita esineitä ja asetelmia, mutta niitä ei saa olla liikaa. Kodin suunnittelussa haastoi vino katto ja sen tuomat hukkaneliöt.


Mikä tässä kodissa on kaikkein parasta?

Minusta täällä on hyvä tunnelma, helppo olla ja viettää aikaa ystävien kanssa. Näkymät yli kattojen ovat huikeat ja sijainti erinomainen. Sisustustyylini on eurooppalainen, laadukas, ylellinen ja tyylikäs. Pidän kalusteista, valaisimista ja esineistä, jotka eivät ole heti tunnistettavissa eivätkä huuda mitään brändiä. Tämä näkyy meillä niin, että valitsen kalusteita mittojen ja värityksen mukaan sellaisista liikkeistä, joista ne saa järkevään hintaan. Esimerkiksi trendikkäät mustat marmorikantiset sohvapöytämme ovat Trademaxista.


Musta, komea keittiö näkyy heti ovelta kotiin tullessa. Keittiö on arkkitehdin suunnittelema ja puusepän tekemä. Sen huikea korkeus korostuu luonnonvaloa antavien kattoikkunoiden ansiosta. Vaaleat tasot ja puulattia raikastavat tilaa.


Kuka on sisustajaidolisi ja millaisia sisustuksia ihailet?

Ihailen hollantilaista sisustussuunnittelijaa Marcel Wolterinckiä. Hänen sisustuksensa ovat maanläheisiä, näyttäviä ja viimeisen päälle tyylikkäitä ja niissä on ripaus eksotiikkaa. Toinen suosikkini on New Yorkista käsin työskentelevä Lori Margolis. Hän yhdistelee taitavasti ylellisiä huonekaluja rouheiden ja maanläheisten elementtien kanssa. Kolmas on lontoolainen Martyn Bullard, joka on taas ylellisyyden ja runsaiden sisustusten mestari. Voisi sanoa, että hänellä on yliampuva tyyli, mutta aina ehjästi koottu.

Tykkään todella paljon näyttävistä ja reiluista tiloista, joissa on kuitenkin maanläheinen ja seesteinen tunnelma. Sellainen on Hotel One Miamissa, jossa on raikas beach house -tyylinen sisustus. Paikka on ylellinen ja rento samaan aikaan. Madridilainen Hotel Principal taas on ihanan tumma ja intensiivinen hotelli, jossa on käytetty hienosti myös värejä. Hotellin aulassa tuoksuu siltä, miltä sisustus näyttää: täyteläiseltä ja tummalta.


Tunnelmallinen makuuhuone on viiston katon alla. Sängyn ympärillä on hyvin maastoutuvat kaapit. Yöpöytänä on Vitran LTR-pöytä. Sänkyvaatteet ovat Nordic Swan Livingin.

 


Oleskelutilat ovat yhtä huonetta, olohuone on rajattu erilleen sohvalla. Takka on kerrostaloasunnon luksusta ja antaa tunnelmaa kylmiin iltoihin. Tunnelmallisen sävyiset tekstiilit ja kauniisti asetellut sisustusesineet luovat ylellisen tyylin. Asunnon kaikki seinät ja katto on maalattu Tikkurilan Laasti-sävyllä (X487).

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 12/2017 ilmestyneestä jutusta Komesti korkealla.

Erilaisten puulajien yhdistäminen on taitolaji. Valitse joko tummaa tai vaaleaa tai kikkaile sävyjen lämpöasteilla.

1/ Vaaleaa tai tummaa

Tyylikkään harmoninen sisustuskokonaisuus syntyy saman sävyisistä puulajeista. Kannattaa siis pitäytyä yksinomaan vaaleissa tai tummissa sävyissä. Esimerkiksi koivu, mänty ja saarni ovat vaaleita puulajeja. Tummaksi käsitelty tammi, pähkinä ja palisanteri ovat tummia.

Jos kuitenkin haluat yhdistää erilaisia puulajeja, valitse sävyille tarpeeksi suuri kontrasti. Esimerkiksi vaaleaksi kuultokäsitelty mäntylattia ja tiikinsävyiset kalusteet sopivat hyvin yhteen, vaikka ovatkin hyvin erilaisia keskenään.

2/ Sävy luo tunnelman

Rauhallinen ja seesteinen tunnelma syntyy vaaleista sävyistä. Esimerkiksi saarniparketti antaa lämpimän mutta modernin tunnelman tilaan yhdessä luonnonläheisen sävypaletin kanssa. Kuultokäsitellyt puulattiat luovat valoisan ja rauhallisen kodin.

Lämmintä kodikkuutta tavoitteleva valitsee keskiruskeita sävyjä, kuten pähkinän tai harmahtavaksi käsitellyn tammen. Dramaattista ja pysäyttävää hakeva löytää mieleisiä sävyjä tummaksi käsitellystä tammesta. Mäntylattia tai hiottu parketti voidaan myös vahata mustaksi, jolloin puuntuntu säilyy.

3/ Yhdistele varoen

Eri puulajien yhdistäminen on taitolaji. Jos olet yhtään epävarma, kannattaa pitäytyä saman sävypaletin puulajeissa. Vaalean ja tumman puulajin yhdistäminen onnistuu, jos esimerkiksi yhdistät kylmän sävyisiä mutta eri tummuusasteisia puita. Mutta en yhdistäisi esimerkiksi luonnollista tammea ja tiikkiä keskenään: tummuusasteet ovat lähellä toisiaan, mutta tiikki on selvästi punainen, kun taas tammessa on vahva kellertävä sävy.

4/ Selkeytä tausta

Monilla kalusteilla on tunnearvoa siinä määrin, ettei niistä yksinkertaisesti halua luopua. Jos kotiin kerääntyy eri sävyisiä kalusteita, kannattaa pitää tausta yksinkertaisena. Neutraalit sävyt, kuten harmaa, beige ja musta, toimivat aina.

Erityisesti kontrastien luominen tilaan valkoisella ja lähes mustilla pinnoilla auttaa ryhdistämään tunnelmaa eikä yleisilmeestä tule tunkkaista. Jos kaluste ei ole toivotun sävyinen, Osmo Colorin puuvahoista löytyy kauniita sävyjä. Arvokasta perintöhuonekalua tuskin kannattaa sävyttää, mutta muissa kalusteissa vaha voi olla hyvä vaihtoehto.

5/ Savutammi on nousussa

Pitkän vaalean skandisisustamiskauden jälkeen olemme menossa tummempien puulajien suuntaan. Trendikkäin puulaji on tällä hetkellä ehdottomasti savutammi. 1970- ja 1980-luvuilta tuttu sävy on tekemässä vahvaa paluuta. Pähkinä on myös tuloillaan, mutta kylmän sävyisenä.

Sisustusarkkitehti Laura Räihä paljastaa ammattilaisten parhaat sisustussalaisuudet.
Juttu on ilmestynyt Glorian Kodissa 12/2017.