klo 11:00 | 1.10.2015
Suosittujen Arabian Runo-astioiden suunnittelija, keraamikko Heini Riitahuhta kattaa pöydän rennosti ja luovasti yhdistellen. Katso videolta, miten se tehdään!
2211357
Seuraa meitä Facebookissa
klo 9:01 | 24.4.2018
Mikään huonekalu ei herätä perheessä yhtä paljon tunteita kuin sohva. Meillä se herätti niin paljon tunteita, että olimme jonkin aikaa ilman.
Vanha sohva sai lähteä, koska siihen painautui istuessa jättimäinen kuoppa. Painaumat saivat minut hulluuden partaalle. Jos olisin tiennyt, että netissä on sohvien viharyhmä, olisin liittynyt siihen. Mutta en ehtinyt, koska piti pöyhiä sohvasta kuoppia pois.
Uuden sohvan tärkein kriteeri oli se, että sohvalla piti pystyä makaamaan. Tällä kriteerillä valikoimasta rajautuivat pois 1920–50-lukuja henkivät sohvat, koska silloin ei rötkötetty.
Sitten piti valita kangas. Opin, että kankaan hankauskestävyys mitataan Martindale-luvulla, jonka pitäisi olla vähintään 25 000. Martindale kuulosti uudelta drinkiltä.
Sohvan anatomian seuraava vääntö koski väriä. Turkoosi tai sammaleenvihreä aiheutti huutoreaktion yhdessä perheenjäsenessä, joten hylkäsin toiveeni. Mielestäni sohvan tuli miellyttää kaikkia, ja sen ostoprosessin tuli olla demokraattinen ja ruotsalaisen diskuteeraava.
Ilmoitin kuitenkin, että en halunnut kompromissisohvaa. En esimerkiksi Ikean Ektorpia. Pelkäsin, että se kuluisi käytössä liian nopeasti eikä jousitus kestäisi.
Mutta Ektorp tuli mökille. Jälkipolven mielestä se on sohvien sohva, täydellinen unelma, jonka voisi päihittää vain amerikkalaistyylinen 30 hengen sohvaryhmä jättimäisen television edessä.
Lopulta meksikolaishenkinen sohva löytyi pienestä sisustusliikkeestä. Sen kangas on laadukasta pellavaa, jousitus maailmanluokkaa ja päädyt makuunkestävät. Se ei ole liian matala, ja väriltään se on beige.
Sohva ei herättänyt kenessäkään valtavia tuntemuksia. Se ei ollut ”wow”. Mutta siinä on maattu, nukuttu, syöty, eikä siihen tule painaumia.
Voiko tätä kutsua onnistumiseksi?
Sohvamme on myös haluttu sairaspeti.
Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.
Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 12/2017.
Lisää aiheesta
Suosituimmat
klo 9:01 | 19.4.2018
Ei vaaleaa skandityyliä, eikä pröystäilevää designia, päätti sisustussuunnittelija Mikko Toppala. Uudesta ullakkokodista tuli tummasävyinen ja elegantti.
Asukkaat: sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi.
Koti: 86-neliöinen ullakkohuoneisto vuonna 1929 rakennetussa kerrostalossa Etu-Töölössä Helsingissä.
Sisustussuunnittelija Mikko Toppala ja puoliso Riku Pousi ehtivät asua edellisessä kodissaan Helsingin Punavuoressa neljä vuotta, kun molemmista alkoi tuntua, että oli aika vaihtaa asuntoa. Ensin pari etsi kotia läheltä, mutta vasta kun hakualuetta laajennettiin, löytyi toiveiden täyttymys: ullakkohuoneisto saunalla ja näköalalla. Lisäksi asunnossa oli kaivattu vierashuone.
Mikko, uusi koti löytyi Etu-Töölöstä. Mitä ajattelit tästä asunnosta ensi alkuun?
Etsimme remontoitavaa kohdetta, mutta tämä asunto vastasi pitkälti niitä suunnitelmia, joita olin uuden kodin varalle tehnyt. Pintamateriaalit, kuten vaalea puulattia ja isot, hiekanväriset laatat kylpyhuoneessa, viehättivät. Upeat kattoikkunat ja koko olohuoneen levyinen ikkunaseinä veivät sydämemme. Ullakkoasuminen on tuttua meille kummallekin. Tämä on molempien kolmas ullakkokoti, ja niistä ehdottomasti toimivin ja valoisin.
Mikä tässä kodissa on kaikkein parasta?
Minusta täällä on hyvä tunnelma, helppo olla ja viettää aikaa ystävien kanssa. Näkymät yli kattojen ovat huikeat ja sijainti erinomainen. Sisustustyylini on eurooppalainen, laadukas, ylellinen ja tyylikäs. Pidän kalusteista, valaisimista ja esineistä, jotka eivät ole heti tunnistettavissa eivätkä huuda mitään brändiä. Tämä näkyy meillä niin, että valitsen kalusteita mittojen ja värityksen mukaan sellaisista liikkeistä, joista ne saa järkevään hintaan. Esimerkiksi trendikkäät mustat marmorikantiset sohvapöytämme ovat Trademaxista.
Kuka on sisustajaidolisi ja millaisia sisustuksia ihailet?
Ihailen hollantilaista sisustussuunnittelijaa Marcel Wolterinckiä. Hänen sisustuksensa ovat maanläheisiä, näyttäviä ja viimeisen päälle tyylikkäitä ja niissä on ripaus eksotiikkaa. Toinen suosikkini on New Yorkista käsin työskentelevä Lori Margolis. Hän yhdistelee taitavasti ylellisiä huonekaluja rouheiden ja maanläheisten elementtien kanssa. Kolmas on lontoolainen Martyn Bullard, joka on taas ylellisyyden ja runsaiden sisustusten mestari. Voisi sanoa, että hänellä on yliampuva tyyli, mutta aina ehjästi koottu.
Tykkään todella paljon näyttävistä ja reiluista tiloista, joissa on kuitenkin maanläheinen ja seesteinen tunnelma. Sellainen on Hotel One Miamissa, jossa on raikas beach house -tyylinen sisustus. Paikka on ylellinen ja rento samaan aikaan. Madridilainen Hotel Principal taas on ihanan tumma ja intensiivinen hotelli, jossa on käytetty hienosti myös värejä. Hotellin aulassa tuoksuu siltä, miltä sisustus näyttää: täyteläiseltä ja tummalta.
Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 12/2017 ilmestyneestä jutusta Komesti korkealla.
Lisää aiheesta
