Kulahtaneesta torpasta idyllinen koti

Sebastian innostui jo nuorena vanhoista taloista. Yksi talo oli ylitse muiden: naapurissa sijaitseva  kulahtanut rakennus, jossa  asui hänen isoisänsä 1940-luvulta lähtien ja myöhemmin täti. Sukutalo jäi tyhjilleen 1990-luvun alussa, ja saman vuosikymmenen lopussa Sebastian toteutti haaveensa ja alkoi kunnostaa taloa.

– Jos talo olisi ollut myynnissä, en olisi ostanut sitä, koska se oli niin rapakunnossa. 

Uusiksi sisältä päin

Sebastian asui kerrostalossa ja korjasi torppaa kesät ja viikonloput. Hän tutki talon rakenteita ja säilytti mallit huonokuntoisista puuosista. Asiaan perehtynyt mies tavallaan rakensi talon uusiksi sisältä ja ulkoa. Hän purki lattioita ja  kunnosti ulospäin liikkuneen kivijalan. Purettujen lattioiden kautta hän pääsi kaivamaan maata pois kivien sisäpuolelta ja työntämään kiviä takaisin pullotukilla. Ja sitten vielä betonia pohjalle, alimpien kivien sivuille painumisen estämiseksi. Huh huh.

Sitten uusi rossipohjalattia. Vanhan lattian pohjatäytteenä oli nimittäin heinää, sammalta ja hiekkaa. Sitten kattoremontti ja vanhojen pintamateriaalien purku. Kaiken tämän keskellä Sebastian tapasi Suvin.

– Talo oli ankea työmaa. Ei lattioita, jokainen huone täynnä rakennusmateriaaleja, työkaluja ja vanhoja huonekaluja.

Mutta kerrostaloasumiseen tottuneella Suvilla ei ollut vaihtoehtoa. Myös Suvi oli tuntenut lapsesta asti vetoa vanhoihin puutaloihin. Ja hän tajusi, että tämän miehen mukana tulee väistämättä talo. Siitä ei pääse mihinkään. Vanhoja valokuvia katsellessa tehdyn remontin laajuus tuntuu hurjalta, eikä Suvi oikein tajua, miten hän selvisi vuosien jatkuvasta puurtamisesta. Keskeneräisyyden sietämisen taito ainakin kasvoi ja tietoisuus siitä, että talo valmistuu joskus. Suvi maalasi, sisusti ja teki pihatyöt.

– Jokainen valmis huone näytti niin kivalta, että jaksoin tsempata remontissa eteenpäin, Suvi sanoo.

Vain lopputuloksella on merkitystä

Näin jälkeenpäin voi sanoa, että yhden huoneen taktiikalla tehty remontti ei ollut hyvä ratkaisu. Sebastianin mukaan remontoitava talo pitäisi ensin tyhjentää kokonaan ja sitten vasta mitata ja suunnitella korjaukset. 

 – Kun huoneet ovat täynnä romua, ei huomaa kuinka suuria huoneiden painumat todella ovat. Ja työn edistymisen kannalta olisi järkevää teettää putki- ja sähkötyöt samalla kertaa koko taloon. Kun vaikka sähkömies käy talossa moneen kertaan, se tulee  todella kalliiksi.

Suvi ja Sebastian eivät takerru virheisiin. Lopputulos ratkaisee. Nyt heillä on kodikkaita huoneita kasviaiheisine tapetteineen. Se on tärkeintä. On moderni keittiö ja kylpyhuone. Tilava olohuone, jossa on 1950 -luvun siroja huonekaluja. Kyllä nyt kelpaa.

Remontin sivussa pariskunta teki 8 x uudistunut puutalo -kirjan , joka ilmestyi kirjakaupoihin keväällä. Graafikko Suvi Segercrantz kuvasi kirjan herkulliset kuvat, kustannusyhtiö Tammi.

Lue myös:

Sisustuspuodin omistajan maalaisidylli Hämeenlinnassa

Mikä maalaisidylli! Katso kuvat