Kolumnisti Hanna Jensen pitää verhoja pirun keksintönä. Niiden hankkiminen ei ole nimittäin mikään helppo homma.

Täydellisen kodin laatiminen on julmaa ja aikaa vievää puuhaa. On mietittävä, millaisia uhrauksia se vaatii: kenestä ystävästä on luovuttava, mitä on jätettävä elämässä tekemättä.

On kestettävä yksinäisiä öitä, kun istuu olohuoneessa ja tuijottaa ikkunasta ulos miettien, mikä on pielessä. Vai pitäisikö muuttaa kokonaan? Usein tuntuu, että olisi helpompaa vaihtaa kotia kuin kaapin paikkaa. Putkiremontti tuo aina uuden mahdollisuuden elämään, sillä kotihan luo silloin nahkojaan. Vesivahinko on siunaus, koska evakossa voi miettiä, miten oma koti näkee tulevan syksyn.

Näinä yön yksinäisinä hetkinä on hyvä tunnustaa, että huumorintaju on lopullisesti lähtenyt. Se on hyvä. Liika ilakoiminen hidastaa sairaalloista keskittymistä sisustamiseen. Ikkunasta voi sitten nähdä, kuinka huumorintaju on häipynyt vastapäisen naapurin juhliin, sinne, missä istutaan ikkunalaudalla ja läikytetään holtittomasti punaviiniä lattialle, vaikka lattia onkin silikaattikäsittelyllä kiillotettua betonia, sitä vastustamattoman upeaa materiaalia, joka suuntaa katseet alaspäin.

Tällaiseen harhaiseen olotilaan joutuu, jos on päättänyt hankkia verhot. Verhot ovat pirun keksintö. Myyjät ovat juonessa mukana. He kysyvät heti alkuun:

”Montako leveyttä?”

Siihen ei voi vastata, että yksi verho vasemmalle ja toinen oikealle.

Myyjät kävelevät verhokaupassa itsevarmasti ja pudottelevat sellaisia termejä kuin kuviokorkeus, kappa ja salusiini.

Kun kipitän perässä, yritän ymmärtää, mitä tarkoittaa se, että ”verhoihin saa näyttävyyttä kun ompelee keskelle verhoa palkin toista kangasta”. Miksi kukaan haluaisi tehdä niin?

Helpointa olisi mennä verhokauppaan ikkunanraamit mukanaan. Iskisi ne kassalle ja sanoisi, että näihin. Mutta sitten ne kuitenkin huomauttaisivat, että valinnan tekee asiakas, sillä verhoissakin on trendejä. Sanoisivat sen, mitä en halua kuulla:

”Tärkeintä on, ettei hanki verhoja hätiköidysti, vaan käyttää suunnitteluun riittävästi aikaa.”

Minä haluan hätiköidä. Haluan verhot ikkunaan heti. En kai minä turhaan roikota ikkunassa sinistä lakanaa.

Siinä vaiheessa kun myyjä pudottelee suustaan skenaarioita kuten ”jos ikkunaan halutaan kaksi tai kolme kerrosta verhoja” (APUA) ja valottaa, että laskostusnauhaa pitäisi miettiä ja lamellikaihdinkin tekee tuloaan, peruutan hitaasti ovelle ja tiedän, että tälläkin kertaa hankin valmisverhot.

En enää kuule, kun myyjä selittää, että potentiaaliseen kulmaikkunaan saa yhtenäisen tangon esimerkiksi lisäkappaleilla eli tangon liitoskohtaan pujotettavalla liitosjousella tai tangon sisään pujotetulla kulmamekanismilla liitoskohdassa…

Ei, siinä vaiheessa olen jo jossakin toipumassa ja läikyttämässä punaviiniä.

 

Tämäkin valmisverho mökillä on pelastanut elämäni.

 


Kirjoittaja on toimittaja Hanna Jensen, joka yrittää sisustaa mutta ei tahdo onnistua.

Seuraa Hannaa Instagramissa @hannajenius

riku

Hanna Jensen: Näin vaikeaa on verhojen hankkiminen

hyvät verhot kestävät aikaa, 5-15 vuotta. Panosta laatuun valitse tuhti kangas, sametti silkki tai paksu puuvilla tai pellava. Pyydä ammattilainen kotiisi, hän mittaa juuri oikean pituuden. Hanki vuori tai pimentävä kangas makuuhuoneeseen. Säästät vaivaa ja rahaa. Harkitse kiskokiinnitystä kattoon, luovu verhotangoista, saat huoneeseen korkeamman fiiliksen ja nätimmän ripustuksen jota voit tyytyväisenä katsoa vuosia. Mieti kokonaisuus joka sopii kotiisi, missä on arki missä juhla. Säästä isot...
Lue kommentti
Ihastele tänä jouluna perinteisen joulutähden sijaan tummia, viininpunaisia neilikoita ja krysanteemeja. Kaunis asetelma syntyy, kun lisäät  mukaan samasta sävymaailmasta granaattiomenan ja viikunan.  Julia-maljakolla  on pyöreä pohja ja metallinen jalusta, 29,90 e, Indiska.  Oyster-tuoksukynttilä  on tyylikkäässä 1970-lukua henkivässä, tummassa purkissa, 197 e, Kartell. Muuton  Silent-maljakko  35 e ja Gauharin  Tranquility-tuoksukynttilä  38 e, Formverk.  Asala-tuikkuteline  44,90 e, Indiska, ja  tarjoiluvaunu  290 e, Moko. Pellavaliina kuvausrekvisiittaa.

Salaperäisiä lahjapaketteja, kimaltelevia kuusenkoristeita ja tummasävyisiä joulukukkia. Jouluvalmistelut alkavat uusissa sävyissä.


Siniharmaa, vähän vihertävä sävymaailma on kuin iltapäivähetki tunturin juurella. Seinällä jouluvalot 25,80 e, Moko, Coffee Arabica -taulu 29 e, Bo Concept, Grupan musta Arigato-seinävalaisin 269 e, lampefeber.dk, paperinen Stjärnigt1-valotähti 42,90 e, Jotex, Etsy-lyhty 29,90 e/kpl, Indiska, ja Susan J. Burnellin valokuva Fallen Peonies 85 e, Olkkari. Koristepaneloidulla seinällä siniharmaa Harmony-maali, Tikkurilan Symphony-värikartan sävy V438, taustalla vihreä sävy M439. Lattialla oleva Menun Wire Bin -kori 64,95 e, Vepsäläinen. Tamminen Skil-työpöytä ja -hyllykkö 570 e, Habitat, Adelaide-tuoli 551 e ja Stroc-matto 829 e, 170 x 240 cm, Bo Concept. Työpöydällä oleva sininen kuviollinen laatikko 22 e, ja tumma paperipallo 10 e, Olkkari. Beige ja harmaa laatikko ovat kuvausrekvisiittaa. Kultaiset joulupallot 12,99 e / 54 kpl, Clas Ohlson. Lightbox-kirjainvalo 39 e ja adapteri 8,90 e, Putinki. Valkea-alustaiset Cache Cache -huonetuoksutikut 83 e, Kartell. Vaaleansininen liukuovikaappi on Montanan uutuus, hintatiedustelut Vepsäläinen. Kaapinpäällä oleva Hayn Bits n' Bobs -rasia 14 e, Armas Design, ja Seraxin valkoinen kynttilänjalka 19 e, Olkkari. Timanttinen Facet-veistos sopii paperipainoksi, 46 e, Bo Concept. Image Republicin Bond-juliste 62 e ja Gubin ilmava Matégot-tuoli 465 e, Armas Design. Diamond-sivupöytä 269 e, Bo Concept. Lattia on Tarketin Prestige Saarni Seashell -lankkuparkettia , joka on käsitelty antiikkiharjausmenetelmällä, 92 e/m², tarkett.fi.

 

 


Trendikkäät paperikaupat runsaine valikoimineen pitävät huolen, että kauniin joulupaketin käärii entistä helpommin. Pöydällä Rifle Paperin Happy new year -kortti 4,50 e, Rifle Paperin tummapohjainen lahjapaperi 10,50 e/ 4 arkkia, mintunvärinen lahjapaperi 3,50 e, turkoosi ribbinauha 3,50 e / 6 m, Papershop. Joulupallot 12,99 e/ 54 kpl, Clas Ohlson. Kuviollinen laatikko 22 e ja paperikoriste 6 e, Olkkari. Beige laatikko on kuvausrekvisiittaa. Harmaa Buntbox-lahjalaatikko 2,50 e ja kansi 1,50 e, vaaleanturkoosi paperiteippi 3,20 e, juuttinaru 7 e, musta Swarowski-kynä 2,80 e, puinen viivotin 4 e, Putinki. Kynätelineenä oleva Art deco -kynttilälyhty 16 e, Bo Concept. Messinkiset sakset 5 e ja teippi kultaisilla pallolla 3,50 e / 2 kpl, Tiger. Arne Jacobsenin Station-herätyskello 115 e, Vepsäläinen. Muuton Lean-seinävalaisin 159 e, Formverk. Tamminen Skil-työpöytä ja -hyllykkö 570 e, Habitat. Seinällä Harmony-maali, Tikkurilan Symphony-värikartan sävy H441.

 

 


Yksinkertainen, kaunis joulukranssi syntyy eukalyptuksen oksasta, metallirenkaasta ja patterilla toimivasta valolangasta. Metallirengas 2,90 e, ja Airamin led-valolanka 6,90 e, Kärkkäinen. Ebb & Flown kristallivalaisin 225 e, Formverk. Vaaleansininen Montanan liukuovikaappi , hintatiedustelut Vepsäläinen. Kaapin päällä ruukussa on parsa-kasvi, 14 e, Kaivokukka. Jali-tarjotin 29,90 e, Ananas-rasia 29,90 e ja Lotus-kastelukannu 29,90 e, Indiska. Paperinen joulukoriste 10,90 e / 4 kpl, Jotex. Ranskalainen vintage- ikkunaluukku 180 e, Armas Design. Musta tähti on kuvausrekvisiittaa. Koristepaneloitu seinä maalattiin Tikkurilan Harmony-maalilla, Symphony-värikartan sävy V438.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 11/2016 nimellä Sinivuorten yö.

Olohuoneen matto  on Carpetvistasta ja Elinan mielestä täydellinen tyydyttämään värinhimoa. HT-Collectionin sohvan ja sohvapöydän Elina  hankki nettihuutokaupasta. Sohvan yllä  on Katja Hannulan Heijastuksia-teos.

Miten muuttaa uusi, tavallinen asunto persoonalliseksi kodiksi? miettivät oululaiset Elina ja Mikko. Ratkaisu löytyi maalipurkeista ja turkkilaisesta basaarista.

Maalarinvalkoista, uutta ja avaraa, mutta perin tavallista ja perinteistä. Sellainen oli oululaisten Elina Siiran ja Mikko Hyttisen vastaostettu, uusi koti paritalon puolikkaassa viisi vuotta sitten. Kuinka tehdä uudesta asunnosta värikäs ja mielenkiintoinen, pari mietti.

– Halusimme maalarinvalkoisen tilalle sävyjä ja lämpöä. Niinpä olemme maalanneet huone kerrallaan kodin tunnelmaa omanlaiseksi, Mikko kertoo.

Kaikki kodin pinnat ovat vaihtaneet väriä maalarinvalkoisesta pehmeämpiin sävyihin.

– Kodin päävärinä on lämmin valkoinen, jota olemme maustaneet väreillä. Kun taustavärinä on ajaton valkea sävy, on siihen helppo yhdistää värikkäitä mattoja ja vintagelöytöjä, Elina kertoo.

Elina opiskelee muotoilua, ja opintojen myötä kiinnostus visuaalisiin asioihin ja kodin laittamiseen on vahvistunut. Itämaiset matot ovat iskeneet suoraan sydämeen ja vieneet jopa reissuun.


Elina ja Mikko teettivät massiivisen ruokapöydän puusepällä. Elina kokosi sen ympärille tuoleja, joita yhdistää musta väri. Osa tuoleista on kirpputorilta ja osa mummolasta. Kattovalaisimet löytyivät Ikeasta.


Tuliaisia basaarista

Mikon ja Elinan kotona miltei joka huoneessa pääosassa on aito villamatto. Eikä mikä tahansa matto vaan sellainen, jolla on tarina. Eksoottisin on työhuoneen punaisella kaunottarella, joka on tuliainen Turkin-matkalta.

– Kaivoimme Mikon kanssa aika kauan basaarin mattopinoja, kunnes löysimme juuri oikean sävyisen ja sopivasti kulahtaneen maton.

Makuuhuoneen afganistanilainen villamatto taas on Elinan kirpputorilöytö. Sen nukka on käytössä sopivasti kulunut ja patinoitunut. Elina ilahtui, kun taustan merkki paljasti sen olevan peräisin Helsingin vanhimmasta itämaisten mattojen liikkeestä Artisticasta.


Pari kevensi keittiön ilmettä poistamalla osan yläkaapeista. Ne korvattiin avohyllyin, jotka toimivat hyvin arjessa ja vaihtuvien asetelmien alustana. Keittiön mattokin on villaa, sillä Elina ei halua kotiinsa tekokuituisia versioita.

Villa on Elinan ja Mikon mielestä mahtava mattomateriaali, koska se hylkii likaa. Lisäksi paksut matot vaimentavat ääniä, eikä korkeaan olohuoneeseen ole tarvinnut ripustaa verhoja. Itämaisista matoissa Elina pitää myös vahvasta käsityön tunnusta.

– Patina on tavoiteltavaa, kuluneet ja vanhat matot ovat usein arvokkaampia kuin uudet matot. Odotan malttamattomana, että olohuoneen mattomme saa hieman patinaa pintaansa, ja siitä tulee entistä viehättävämpi, Elina kertoo.

Hän hoitaa rakkaita mattojaan huolella.

– Niille riittää imurointi sekä lumipesu silloin tällöin. En koskaan tamppaa niitä, sillä se voi vaurioittaa niitä, Elina kertoo.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 11/2016 ilmestyneestä jutusta Lentävien mattojen koti.