Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.
Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.Hukkatilana olleen vanhan varastohuoneen seinät avattiin ja saatiin paikka oleskeluhuoneelle. Sisalmatto ja sohva ovat Ikeasta.

Asukkaat: Finlaysonin omistaja Petri Pesonen ja Kikka Pesonen sekä lapset Peppiina ja Vihtori. Koirat Rusty ja Rose.
Koti: Kynnargårdin tilan 300-neliöinen päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja 1980-luvulla. Tilalla on 140 hehtaaria, 20 hevosta ja kanoja.

Petri Pesosen oli vierailulla hevostilalla Siuntiossa, kun kuuli surkeassa kunnossa olevasta tilasta naapurissa, jota pankki oli pakkohuutokauppaamassa. Petri ja Kikka-vaimo tarttuivat tilaisuuteen ystävien varoitteluista huolimatta.

Petri, miten päädyitte hevostilallisiksi?

– Olemme olleet vaimoni Kikan kanssa yhdessä ikuisuuden ja elämässämme on aina ollut hevosia. Haaveilimme pienestä hevostilasta ja pidimmekin sellaista ensin Espoon Kauklahdessa. Aloimme kuitenkin himoita isompaa tilaa. Tulette paluupostilla takaisin, ystävämme kommentoivat muuttoamme. Usein tällaiset hankinnat aiheuttavat vähintään taloudellisen katastrofin tai avioeron.
Minulle sopii valitsemamme elämäntyyli. En nimittäin pidä säännöistä, ja taloyhtiön kokous saisi minut todennäköisesti sekoamaan. Täällä maalla lääniä on juuri sopivasti ympärillä, ja voimme itse valita sosiaaliset kanssakäymiset.

Petri ja Kikka Pesosen tallissa viettää eläkepäiviään Jenni Dahlmanin Maximus-ori.
Petri ja Kikka Pesosen tallissa viettää eläkepäiviään Jenni Dahlmanin Maximus-ori.

Miten olette kunnostaneet tilaa ja kotianne?

– Aluksi remontoimme päärakennuksen, tallin ja maneesin. Vuosien varrella olemme jatkaneet remontointia ympäri tilaa. Muutokset ovat funktionaalisia ratkaisuja, mutta myös esteettisiä. Vaimollani Kikalla on kolmiulotteista hahmotuskykyä, hän pitää sisustamisesta ja on hyvä siinä. Hän myös organisoi ja hoitaa tekijät paikalle. Kikka sanookin: elämä ei ole sisustamista varten, vaan sisustaminen on elämää varten.

Miten elämäntapanne on vaikuttanut sisustusratkaisuihinne?

– Talomme alkuperäinen osa on rakennettu 1700-luvulla, eli se määrittelee jo paljon sisustusta. Kotimme ei ole näyttökoti vaan käyttökoti. Sisustus on tullut elämänvarrelta mukaan.
Kissat, koirat ja ihmiset tulevat ja menevät talossa edestakaisin. Liikumme kengät jalassa, ja pyykkikone laulaa taukoamatta. Sohvien päälle on heitelty erilaisia peittoja suojaamaan kissanluukusta ulos ja sisään vaeltelevien koirien sotkuja. Kotimme on kaikessa elävyydessään epätäydellinen paikka. Rakastan hotelleja, mutta en halua asua sellaisessa.

Tupakeittiön katto oli juuri sopivan hauska sellaisenaan, leivinuuni on edelleen toiminnassa ja keittiö hankittiin Ikeasta. Vanha ruokapöytä on Petrin vanhempien, ja sen ympärillä on kokoelma talonpoikaistuoleja.
Tupakeittiön katto oli juuri sopivan hauska sellaisenaan, leivinuuni on edelleen toiminnassa ja keittiö hankittiin Ikeasta. Vanha ruokapöytä on Petrin vanhempien, ja sen ympärillä on kokoelma talonpoikaistuoleja.

Miten alanvaihdos ja Finlayson ovat vaikuttaneet ajatuksiisi sisustamisesta?

– Olen aina ollut suhteellisen kiinnostunut sisustamisesta. Nyt kun se on osa työtäni, sen merkitys on toki kasvanut. Suomalaisten suhtautuminen sisustamiseen on minusta aivan liian vakavaa ja kaavamaista. Kodin hankintojen pitää olla yleisesti hyväksyttyjä. Kodin persoonallisin kohta on ehkä taideteos, joka sekin on jossain arvopaperilehdessä määritelty järkeväksi hankinnaksi.
Jos asukas ei laita persoonallisuuttaan peliin, kodista tulee hiljainen ja tylsä. Kaipaan arjen iloa ja leikkiä koteihin – oli rahaa paljon tai ei. Koti on minulle elämäni tärkein paikka ja turvasatama, joka ei todellakaan ole mikään mausoleumi. Kotimme sisustus ei ole brändiuskollinen, vaan sen kerroksellisuus on positiivinen asia. Suloinen sekakäyttö sisustuksessa on minusta suositeltavaa. Mitä enemmän olen päässyt vaikuttamaan Finlaysonin tekstiileihin, sitä enemmän niitä on myös päätynyt kotiimme.

Makuuhuoneen jatkona on pukeutumis- ja kylpyhuone. Ammeen alaosa maalattiin siniseksi. Seinien alaosa laatoitettiin valkoisella laatalla diagonaalilinjaan.
Makuuhuoneen jatkona on pukeutumis- ja kylpyhuone. Ammeen alaosa maalattiin siniseksi. Seinien alaosa laatoitettiin valkoisella laatalla diagonaalilinjaan.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 7/2017 ilmestyneestä jutusta Ilon kautta.
 

Lähes kuusi metriä korkea ruokailutila on viherkasveista vehreä. Nurkan takana vasemmalla pilkottaa yli kolmeen metriin kurottautuva täplätraakkipuu, jonka Rami on kasvattanut pistokkaasta. Etualan havupuu on araukaria.
Lähes kuusi metriä korkea ruokailutila on viherkasveista vehreä. Nurkan takana vasemmalla pilkottaa yli kolmeen metriin kurottautuva täplätraakkipuu, jonka Rami on kasvattanut pistokkaasta. Etualan havupuu on araukaria.

Kaktuskokoelma, viherkasvit, huippudesign ja moderni taide tekevät tamperelaisen Rami Kivistön kodista ainutlaatuisen.

Asukkaat: Proviisori Rami Kivistö ja plastiikkakirurgi Antti Mikkola sekä cornish rex -kissat Onni ja Nero.

Koti: 79-neliöinen paritalokoti Tampereella.

Onpa kyse rehevistä lehtikasveista tai piikikkäistä kaktuksista, Rami Kivistön sydän on myyty. Tamperelaisen proviisorin kodin persoonallisissa asetelmissa näkyvät myös matkoilta tuodut esineet ja toinen intohimon kohde, taide.


Rami Kivistön mielestä kaktukset ovat parhaita kasveja lasitetun parvekkeen runsaaseen valoon ja lämpöön. Hyllyillä Ramin kaktuskokoelma saa mahdollisimman paljon auringonvaloa. Parveke on Ramin ja Onni-kissan lempipaikka kotona.


Rami, mistä lähti intosi viherkasveihin ja kasveilla sisustamiseen?

Kasvit tekevät ympäristöstä miellyttävän ja kodista rauhallisen, vihreä väri rauhoittaa. Olen kiinnostunut luonnosta ja kaikkeen siihen liittyvästä. Kasvien avulla voin tuoda palasen luontoa sisälle.


Hayn tarjotinpöydälle sopii pieni kaktuskokoelma. Ruukuissa katteena matkoilta tuotuja erikoisia kiviä.


Viherkasit ovat suuressa roolissa kotisi sisustuksessa. Mikä on lempipaikka kodissasi?

Rakastan kesäisiä hetkiä parvekkeella. Istun jakkaralla ja katselen kasvikokoelmaani. Keväällä säiden lämmettyä tuon mökiltä talvisäilytyksessä olleet kaktukset parvekkeelle. Olen hankkinut tukevat hyllyt ruukuille, jotta kaikki kasvit saavat mahdollisimman paljon valoa. Saamme samalla myös suojaa parvekkeelle.

Muuna aikana suosikkipaikkani on kuusi metriä korkea, vehreä ruokailutila. Suunnittelimme viherseinän hyllyt alun perin kissoille kiipeilytelineeksi, mutta ne eivät hyllyistä välittäneet. Sain ajatuksen koota viherkasveja hyllyille. Nostan sinne myös myrkyllisimmät tyräkit, jotta ne ovat kissojen ulottumattomissa. Nautin ympäröivästä vehreydestä ja kasvien hoitamisesta. Se rauhoittaa, tekee hyvää mielelle ja tuo iloa.


Hyllyillä pienet särkyvät esineet ovat suojassa kissoilta. Saksalaisen Fürstenbergin posliinisten kanien keräily alkoi vitsistä Amsterdamissa, josta Rami ja Antti ostivat kokoelman ensimmäisen kanin.

 


Olohuoneen toiselle seinälle on koottu taidekollaasi, jonka teemana on ihmisen ja luonnon välinen keskustelu. Pääkallot symboloivat Ramille elämää. Kattovalaisin on Serge Mouillen.

 


Posliinihyllyt hankittiin alun perin kissoille kiipeilyä varten, mutta kissat eivät viihtyneetkään niillä. Nyt ruokatilan seinää vehreyttävät viherkasvit.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 1/2018 ilmestyneestä jutusta Vihreät huoneet.

Keittiössä on alkuperäiset kaapistot, joista Ella ei halunnut luopua ergonomiankaan nimissä. Samassa talossa asui aikanaan  astiankuivaus-kaapin keksijä Maiju Gebhard, jonka ansiosta asuntoihin asennettiin tuo aikoinaan ultramoderni keksintö. Keittiön metalliset tuolit ovat Plootusta, pöytä on Rivièra Maisonin.
Keittiössä on alkuperäiset kaapistot, joista Ella ei halunnut luopua ergonomiankaan nimissä. Samassa talossa asui aikanaan astiankuivaus-kaapin keksijä Maiju Gebhard, jonka ansiosta asuntoihin asennettiin tuo aikoinaan ultramoderni keksintö. Keittiön metalliset tuolit ovat Plootusta, pöytä on Rivièra Maisonin.

Näyttelijä Ella Pyhällön tunnelmallisen kodin olohuoneessa seikkailee kaksi ruotsalaisherraa, nahkanojatuolit Albert ja Herbert. Tässä kodissa tavaroilla todella on tarinansa.

Asukkaat: Näyttelijä Ella Pyhältö ja kulttuurialan yrittäjä Markus Pyhältö sekä Niilo ja Markuksen tytär Olivia.

Koti: 98-neliöinen kerrostalokoti vuonna 1926 rakennetussa talossa Töölössä. Asunnossa on neljä huonetta ja keittiö.

Koti raitiovaunulinjan varrella. Se oli kriteeri, jonka Ella Pyhällön puoliso Markus asetti perheen etsiessä uutta kotia. Omakotitaloelämä Espoossa oli nähty, ja Markus ja Ella suuntasivat katseensa Markuksen vanhaan kotikaupunkiin Helsinkiin.

– Omakotitalossa emme nähneet päivää ilman jonkinlaista remonttitarvetta ja haaveilimme kodista, johon ei tarvitsisi kuin kantaa tavarat sisään ja voisi saman tien jatkaa elämää, Ella Pyhältö sanoo.


Ella Pyhältö kertoo olohuoneen divaanin vetävän vieraita puoleensa ja saavan heidät rentoutumaan sekä avautumaan mietteistään.

Sattumoisin juuri sellainen asunto odotti Pyhältöjä Töölössä. Ella ja Markus ihastuivat kerrostaloasuntoon, jonka eteisessä loistivat vahvat punaiset seinät ja olohuoneessa syvän vihreät. Asunnossa oli aito tunnelma, jota ei ollut rikottu päivittämällä keittiötä tai tilanjakoa.

Omakotitaloon kertyneet modernit huonekalut eivät päässeet mukaan uuteen kotiin, jonne muuttivat vain vanhat ja rakkaat esineet. Uuteen kotiin sopimattomille huonekaluille Pyhällöt etsivät uudet kodit lahjoittamalla ne ystäville ja kollegoille.

– Pidän siitä, että rakennuksen aikakausi näkyy myös sisustuksessa, oli se sitten moderni tai vanha, Ella kertoo.


Ruokailutila on kalustettu vaalein kalustein. Jatkumoa muuhun sisustukseen tuovat värikkäät itämaiset matot. Kustavilainen ruokapöytä on huutokauppalöytö, ja sen ympärille on kerätty erityylisiä vanhoja tuoleja hiljalleen eri paikoista.

Näyttelijän ammatissa Ella on usein katseiden kohteena. Siksi kotona pitää voida olla turvassa kuin pesässä. Pesämäisyyttä Ella luo pehmeillä materiaaleilla ja vahvoilla väreillä. Rehellisesti esillä olevat, kuluneet pinnat luovat Ellasta tärkeän rajan kodin ja ulkomaailman välille.

– Minulla on taipumus tehdä asetelmia. Sepitän esineistä ja tekemistäni asetelmista tarinoita ja voin antaa persoonan rakkaalle esineelle. Vanhat nahkanojatuolit nimesin Albertiksi ja Herbertiksi. He ovat ruotsalaisia herrasmiehiä, joiden seikkailut ilahduttavat mielikuvitustani, Ella kertoo.


Olohuoneen vihreät seinät luovat upean taustan muille väreille. Huutokaupasta hankitut ruotsalaiset nahkanojatuolit Ella nimesi herrasmiesmäisyytensä vuoksi Albertiksi ja Herbertiksi. Vanha karttapallo on yksi Ellan tärkeimmistä esineistä kotona. Ella hurmaantui antiikkikaupassa taulun naisen ilmeeseen, johon voi liittää mielessään monta erilaista tarinaa.

 


Eteishalliin rakennettiin kenkähylly ja lasku-taso vanhoista, puisista olutkoreista. Kuluneet pinnat viehättävät Ellaa, jonka mielessä ne herättävät tarinoita. Vaatekaappi on hankittu Fasaanista. Venäläinen sovitusnukke on Punavuoren Antiikista.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 12/2017 ilmestyneestä jutusta Tarina talo.