Trendihotellien yrittäjät Netta ja Jussi Paavoseppä toteuttavat unelmiaan kiireisen perhe-elämän keskellä

Jugendtalon ruutuikkunoista paistaa unelias mutta raaka kevätaurinko. Netta Paavoseppä kauhistelee kodin ikkunalasien likaisuutta. Vuoden 1915 design on kaunista mutta ei kaikkein helppohoitoisinta. Perheen tytöt Aurora, 6, ja Iris, 5, katselevat sohvalla nuhaisina lastenohjelmia ja poika Atlas, 2, on vielä päiväkodissa. Kodin rauhallinen tunnelma on Netan mukaan pitkälti hämäystä.

-Elämme all in -ruuhkavuosia hard core -tyyliin. Urbaani arkemme on todella hektistä ja olemme oikea omituisten otusten kerho, Netta kuvailee nauraen.

Netta ja hänen miehensä Jussi Paavoseppä omistavat The Barö -hotellin Inkoossa, avasivat kesällä The Torby -hotellin Fiskarsiin ja edistävät kolmatta, vielä salaista matkailuprojektia. Samalla hotelli Inkoossa laajenee, sinne tulee uusia hotellihuoneita, saunoja ja uusi päärakennus. Työ nielaisee molempien vuorokauden tunneista leijonanosan. Netalla on myös päivätyö, joten hän hoitaa hotellien asioita iltaisin ja viikonloppuisin.

Jussi valmistautuu kaiken muun lisäksi Ocean Globe Race -purjehduskilpailuun. Syyskuusta alkaen hän kipparoi Spirit of Helsinki -venettä maailman ympäri ja on 8-9 kuukautta poissa kotoa. Silloin vetovastuu kodista ja yrityksistä jää Netalle.

Kun tähän kaikkeen lisätään kolmen pikkulapsen vanhemmuus ilman kattavaa turvaverkkoa, voi liioittelematta todeta käsien olevan täynnä. Miten he pitävät paletin kasassa ja jopa nauttivat siitä?

Vanhemmiksi syvästä päädystä

Helsingistä kotoisin oleva Jussi on tehnyt pitkän uran grynderinä ja Laitilassa varttunut Netta markkinointi-alalla. He ovat olleet pari 12 vuotta. Netta ei aikoinaan jäänyt odottelemaan kosintaa vaan hoiti sen itse.

-Eikä ollut edes karkausvuosi. Olen sellainen tyyppi, että jos jokin elementti puuttuu, hankin sen. Miksi en sitten avioliittoakin, hän sanoo ja puuskahtaa perään:

-Osa ystävistäni kehtasi kysyä, koska tulee "se oikea kosinta". Ikään kuin naisen kosinta ei olisi sitä! Kihlajaisissa Jussi esittikin sitten vastakosinnan.

Eiran-kodin keittiössä on rivissä kolme Stokken syöttötuolia. Biologisten lasten saaminen ei ollut parille itsestäänselvyys vaan vaati osin hedelmöityshoitoja, jotka olivat etenkin henkisesti raskaita.

Kun esikoinen syntyi, vaipparalli oli uutta, mutta vanhemmuus ei.

Netasta ja Jussista tuli sijaisvanhempia pika-aikataululla vuonna 2012, kun he olivat olleet yhdessä pari vuotta. Netan tuolloin 15-vuotias sisarpuoli Lyydia sijoitettiin heille kiireellisesti.

-Hyppäsimme vanhemmuudessa suoraan syvään päätyyn , mutta sen vastuun olimme valmiit ottamaan. Mitään riskianalyysiä emme kyllä tehneet. Olen onnellinen, että ryhdyimme siihen yhdessä, mutta tarvittaessa olisin tehnyt sen yksinkin, Netta kertoo.

- Luimme joitain oppaita ja kävimme sijaisvanhemmuuteen valmistavan PRIDE-valmennuksen, mutta eniten meille opetti Lyydia itse. Se on keventänyt vanhemmuuden taakkaa biologisten lasten kanssa, Jussi sanoo.

Sijaisvanhemmuus toi työteliään parin elämään rytmin ja ryhdin. Läppärin kansi pitikin sulkea jo iltakuudelta, eikä ruokailuja voinut jättää vain myöhäisillan ravintolakäyntien varaan. Vaikka elämä meni kerralla uusiksi, kaikki sujui hyvin. Nyt Lyydia on jo nuori nainen ja muuttanut omilleen.

Työtä intohimosta, ei rahasta

Sekä Netta että Jussi uppoavat yhä helposti iltatöihin kannettavilla tietokoneillaan, mutta pyrkimys on, että eivät kovin usein yhtä aikaa. Molemmat ovat aina olleet urasuuntautuneita. Tärkeintä ei silti ole raha vaan intohimo.

-Saan työstä valtavasti energiaa. Joskus mietin, kadunko myöhemmin, että olen ollut tällainen työnarkomaani, kun lapset ovat olleet pieniä, Netta pohtii.

-Itse innostun helposti. Haluan luoda uutta ja tuottaa elämyksiä, Jussi sanoo.

Kahden yrittäjän pikkulapsiarjessa tärkeintä on sen sujuminen.

-Meillä oli pitkään ihana lastenhoitaja, joka toivottavasti tekee pian paluun. Turvaverkkoja meillä ei juuri ole, enkä myöskään pyydä helposti apua. Äitini auttaa välillä, Jussin vanhemmat ovat jo kuolleet, Netta kertoo.

Kahdeksan jälkeen iltaisin Jussi nukuttaa lapset ja nukahtaa näiden huoneeseen usein itsekin.

-Se on ainoa tapa, miten jaksan tätä, kun herätys on aikaisin, Jussi sanoo.

-Kyllä parisuhteen hoitaminen, lasten uimakoulut, pyörällä ajon opettaminen ja harrastukset ovat tässä tahdissa jääneet. Ne ovat tuntuneet ekstraherkuilta, kun tärkeintä on selviytyminen päivästä toiseen, Netta sanoo.

Vastuullista luksusta

Vuonna 2019 Jussi oli juuri myynyt rakennusfirmansa ja luvannut Netalle ottaa hetken rauhallisesti. Sitten hän kiipesi ystävänsä kanssa kukkulalle Barösundissa Inkoon saaristossa ja sai idean: tähän pitää rakentaa hotelli. Saavutettavaa luksusta ympäri vuoden tarjoava ekologinen saaristohotelli The Barö avattiin kesällä 2021. Se koostuu 24 erillisestä rakennuksesta, huoneita on 18.

-Osuimme oikeaan hetkeen, kun ihmiset kaipasivat turvallista matkustamista. Ensimmäisestä kesästä tuli tosi hyvä ja meillä oli jopa tuhat ihmistä jonossa, Jussi kertoo.

Hotellin ravintolan terassilta näkee suoraan Hycklesundin kapeikkoon, Barölandetin ja Orslandetin väliseen salmeen. Männynoksien lomasta voi bongata ilmassa liitelevän merikotkan tai veden pintaan hengittämään nousevan harmaahylkeen, joka on nimetty Stiguksi.

Paikka on rakennettu vastuullisesti ja luonnon ehdoilla. Puita kaadettiin minimaalisesti, ja monen huoneen terassissa on kasvureikä männylle. Aivan ensin tontille tuotiin kulkusillat, jotta kuntta ei vahingoitu. Kaikki rakennukset ovat siirreltäviä moduuleja, jotka valmistettiin kotimaisesta sydänpuuhirrestä ja kuljetettiin paikan päälle rekoilla.

Hotellia on Netan mukaan markkinoitu nollabudjetilla. Silti se on jo noteerattu muun muassa Vogue Scandinaviassa ja Scan Magazinessa sekä ollut ehdolla vuoden hotelliksi 2022. Siinä somella on iso rooli: hotelliin luotiin tarkoituksella paljon instagrammattavia paikkoja.

Huoneissa ei ole televisioita vaan koko seinän kokoiset ikkunat. Valaistus on himmeä, jotta luonto pääsee oikeuksiinsa eivätkä eläimet häiriinny siitä. Huoneen tabletilla voi tilata ruokaa huonepalvelusta tai etsiä joogaa sovelluksesta. Osassa huoneista on takka ja sviitissä myös drop pool -allas ja sauna. Hotelliin toteutettiin vesivessat perustamalla tontille oma biopuhdistamo, joka "maksoi naurettavan paljon" mutta kannatti.

-Halusin hotelliin tiettyjä luksusjuttuja, mutta kaikessa on huomioitu kestävä kehitys, Jussi sanoo.

Perunamuusia ja saksofonisooloja

Vastuullisuus on parille tärkeää vapaa-aikanakin. Netta sanoo ostavansa harvoin uutta. Myös lapset puetaan pää-osin second handiin.

- Olen vannoutunut kierrätyksen kannattaja. Teen löytöjä Fleasta, Relovesta, UFF:ltä ja Facebook-kirpputoreilta. Tyylini on sekava: pidän klassisesta lookista mutta välillä pukeudun neonvärisiin shortseihin ja tylliin.

Hän seuraa nuoria suomalaisia suunnittelijoita ja ompelee jonkin verran myös itse.

-Harrastan myös maalaamista ja kutomista. Kaapissa odottelee ryijy, jota edistän muutaman rivin vuodessa. Asuin lapsena ja nuorena Raumalla, joten Jussi sai minulta huomenlahjaksi nypläystyynyn. Vielä ei ole pitsejä näkynyt.

Kotona soi usein musiikki. Nettaa ja Jussia yhdistää rakkaus 1990-luvun rapiin ja funkiin.

-Ostin Jussille kerran hääpäivälahjaksi saksofonin, joka on molempien lempi-instrumentteja. Fly me to the moon taipuu jo jotenkuten!

Päivällinen syödään yhdessä

Netta ja Jussi käyvät ulkona syömässä ja kahvilla sekä yksin että ystävien ja perheen kesken. Suosikkipaikkoja ovat muun muassa Seksico Tacos, Basbas, Lapland Hotelin Kulta Kitchen, Kämp Brasserie, Rams Roasters sekä Liuskasaaren Skiffer, Löyly ja Birgitta. Lasten lemppari on Daddy Greens, jonka pizzoilla on korvat.

Lauantai- tai sunnuntaiaamuna Jussi paistaa koko perheelle pannukakkuja tai vohveleita. Arkisin ruoanlaitto kotona on Netan harteilla.

-Sain hyvän opin parhailta keittiömestareilta, kun toimin tuottajana MTV3:n Huomenta Suomen makuja -ohjelmassa. Viikonloppuisin teen välillä jopa kolmen ruokalajin dinnereitä. Enimmäkseen meillä syödään perusarkiruokaa. Perunamuusi ja kastike on kaikkien lemppari, Netta kertoo.

Vaikka arki on hektistä tai ehkä juuri siksi, perhe syö päivällisen yhdessä iltaviideltä. Myös iltapalalla he ovat yleensä yhtä aikaa.

-Samalla käymme läpi lasten kuulumiset. Välillä ehdimme kysyä jopa toisiltamme, miten päivä on mennyt. Rakastan näitä hetkiä, kun saamme rauhoittua yhdessä, Netta sanoo.

Kerran viikossa he pyrkivät järjestämään molemmille myös omaa aikaa. Silloin Netta käy esimerkiksi jumpassa ja Jussi purjehtimassa.

Unelmat todeksi ajoissa

Kaikista tärkeintä saattaakin olla juuri purjehdus. Ainakin, jos kysytään Jussilta. Netta sanoo olevansa maakrapu, joka voi helposti pahoin veneessä. Kesälomilla perhe purjehtii silti yhdessä.

Kipinän vesille sytytti Jussin isä. Hän ei koskaan ehtinyt ostaa purjevenettä. Jussi liikuttuu syvästi kertoessaan isänsä menehtyneen vain 48-vuotiaana.

-Se on antanut sinnikkyyttä viedä omia unelmia eteenpäin ja maaliin jo nyt, hän sanoo kyynelsilmin.

Syyskuussa Jussi toteuttaa yhden unelmansa ja starttaa valtameripurjehdukselle. Nettaa jännittää eniten se, miten lapset reagoivat isänsä poikkeuksellisen pitkään poissaoloon. Siksi hän aikoo tehdä etukäteen tukun Jussin videotervehdyksiä, joita lapset saavat katsoa iltaisin. Myös meren armottomuus huolettaa Nettaa.

-Mutta saattaa myös olla, että kun pyöritän arkea yksin kuukausikaupalla, kiinnostaa käydä vaikkapa raivohuoneella, hän sanoo.

-Odotan kisalta täydellistä keskittymistä vain purjehtimiseen. Se on eheyttävää. Minuakin huolettaa se, että en näe kuukausiin lapsia ja heidän kehitystään. Mutta Netta pärjää kyllä, hän on luonnonvoima, Jussi sanoo.

Juttu on julkaistu Gloriassa 05/2023.