Antiikkikauppiaan 26-neliöinen pikkukoti on kuin aikamatka toiselle vuosisadalle

Thomas ja Risto elävät oman näköistään elämää ja ovat rohkeasti luoneet kodistaankin juuri sellaisen kuin heidän elämäänsä sopii. Kun me muut haikailemme lisäneliöiden perään, ahdistui Thomas puolestaan 60-neliöisessä kolmiossa siksi, että siellä oli liikaa tilaa.

– Edellisessä kodissamme tuntui, että tilassa oli liikaa hallittavaa. 

Kun Thomas avasi Helsingin Ullanlinnaan kuriositeettiantiikkia myyvän liikkeensä Götan Maailman, siirtyi suurin osa silloiseen kotiin varastoidusta tavarasta liikkeeseen.

Kodin tyhjennyttyä esineistä ja tilan avarruttua 60-neliöinen asunto tuntui niin tyhjältä, että miehet päättivät muuttaa yksiöön, joka tuli sopivasti myyntiin Thomasille entuudestaan tutussa talossa.

Asunto oli remontoitu myyntikuntoon. Valkoiset seinät, neutraali tammiparketti ja valkoinen Ikea-keittiö eivät kuitenkaan olleet tämän ostajapariskunnan haaveiden täyttymys - ennemminkin pahin painajainen. Mahtava alue, puutarhamainen piha ja talossa aiemmin vuokralla vietetyt vuodet tekivät ostopäätöksestä kuitenkin helpon. Remontissa kaikki pinnat muutettiin, parkettien alta kaivettiin esiin vanha lautalattia ja valkoinen keittiö sai kyytiä.

Nyt asunto on kuin Thomasin eksentrisen Göta-isotädin yksiö Bulevardilla 1900-luvun alussa. Tuo aikakausi on juuri se, johon hän siirtyisi, jos aikakone olisi keksitty. Onneksi molemmilla miehillä on hyvin samanlainen maku, ja uuden kodin sisustaminen tapahtui sopuisasti asioista keskustellen.

Kodin sisustusta innoittanut Göta-täti on toiminut inspiraationlähteenä myös antiikkiliikkeen valikoimia hankittaessa. Kaupan avattuaan Thomas yllättyi siitä, että kaikkein oudoin tavara myi parhaiten. Antiikkikauppiaat ympäri maailman sekä aikaansa seuraavat, innokkaat sisustajat ovat löytäneet tiensä Götan Maailmaan, joka on aarreaitta kuriositeeteista sekä luonnontieteellisestä ja etnisestä esineistöstä kiinnostuneille.

Raskaat kullansävyiset samettiverhot, runsaat tapetit, piano ja antiikkimatot sekä tilan tuoksu- ja äänimaailma vievät tulijan todellakin suoraan ovelta toiselle vuosisadalle.

– Pidän hämäryydestä. 1900-luvun alussa asunnot olivat pieniä, tummia ja hämäriä ja niissä oli raskaita verhoja pitämässä tilan lämpimänä.

Thomas on intohimoisen pikkutarkasti poistanut asunnosta kaiken muovin ja modernin teknologian aina muovisia valokatkaisijoita myöten. Missään ei edes näy muovista puhelimen laturia. Putkien muovisista tiivisteistäkään hän ei pidä, mutta ne on käytännöllisyyden nimissä kuitenkin hyväksyttävä. Muuten käytännöllisyys ei kuitenkaan ole kovin tärkeä kriteeri Thomasille asumiseen liittyvissä asioissa. Ainoastaan keittiössä hän kaipaa oikean tunnelman ja estetiikan lisäksi sen verran käytännöllisyyttä, että siellä on mukava kokata.

Kaksi kookasta miestä ja kaksi koiraa mahtuvat pieneen yksiöön yllättävän sopuisasti. Kaikille asioille on paikkansa, eikä koriste-elementtinä toimiva vanha pianokaan tunnu vievän liikaa tilaa. Kumpikaan asukkaista ei tosin soita pianoa, mutta se luo tilaan oikean tunnelman ja toimii täydellisenä astelemien tasona.

– On ihmeen luontevaa ja helppoa asua näin pienessä asunnossa, toteaa Thomas.

Ainoa asia, jota neliöiden määrä rajoittaa, on uusien tavaroiden tuominen kotiin. Tosin tämän sanottuaan on Thomas hankkinut kotiin vielä yhden suuren 1700-luvun kiinalaisen morsiuskaapin.

Juttu on julkaistu Glorian Kodin numerossa 11/2020.