Monella naisella on pulma, josta häveliäästi vaietaan. Hiustenlähtö voi johtua niin geeneistä kuin olosuhteistakin, joten ihan yksinkertaista ei ole sen hoitokaan.
Musta paita on niin täynnä vaaleita karvoja, että puolitutut kyselevät, onko perheeseen hankittu koira. Suihkussa käyminen ahdistaa, sillä lattiakaivossa odottaa pian taas hiirenkokoinen tukko hiuksia.
”Kyseessä on todellinen ongelma”, sanoo Mikko Vainio, kampaaja ja kouluttaja helsinkiläisestä Loisto-kampaamosta.
Kampaajien havaintojen mukaan asian ottaa puheeksi aiempaa useampi kolmikymppinen tai jopa sitä nuorempi.
Hän kiertää työnsä puolesta ympäri maata ja tapaa jatkuvasti naisia, jotka kärsivät samasta ongelmasta: ohenevista hiuksista. Ilmiön ovat huomanneet myös hänen kollegansa. Vaiva koskee kaiken ikäisiä naisia, mutta kampaajien havaintojen mukaan asian ottaa puheeksi aiempaa useampi kolmikymppinen tai jopa sitä nuorempi.
”Toisilla yksittäisten hiusten määrä vähenee, toisilla taas hiukset muuttuvat ohuen höttöisiksi. Silti asia on edelleen jonkinlainen tabu, eikä siitä puhuta niin paljon kuin pitäisi”, Mikko Vainio toteaa.
Yllättävää on, että tutkimuksen mukaan hiusten oheneminen ahdistaa miehiä ihan yhtä paljon kuin naisiakin, vaikka miehet vääntävätkin asian naisia useammin leikiksi. Se kannattaa pitää mielessä seuraavan kerran, kun on vitsikkäästi kommentoimassa rakkaansa takaraivolta vilkkuvaa nahkalakkia.
Hiuspohjan ongelmiin keskittyneen Nioxin-kampaamosarjan kouluttaja Laura Bengtsson on aiemmin työskennellyt peruukkeja valmistavassa yrityksessä. Asiakkaina oli paljon syöpäpotilaita.
”Kun he olivat kertoneet sairaudestaan lähipiirilleen, monien ensimmäinen reaktio oli ollut, että lähteekö sinulta nyt hiukset.”
Se kertoo jotain siitä, miten suuri merkitys hiuksilla on kulttuurissamme.
Miksi hiukset putoavat yllättäen perusterveiltä naisilta? Laura Bengtssonin mukaan tyypillisiä syitä ovat ruokavalion muutos tai esimerkiksi raju laihtuminen.
”Eräskin bikini-fitness-kisaaja kertoi juuri olevansa siinä vaiheessa dieettiä, että hiuksia putoaa.”
Myös Mikko Vainio tunnistaa ilmiön.
”Tiukat ruokavaliot ja treenaus ovat tämän ajan trendejä, joiden avulla pyritään voimaan hyvin ja näyttämään mahdollisimman hyvältä. Äärimmäisyyksiin vietyinä ne johtavat päinvastaiseen tulokseen.”
”Ihmiset ovat aiempaa ahdistuneempia. Toiset ovat kiukkuisia, toisilla pettää vatsa, jotkut oireilevat hiuspohjan kautta.”
Esimerkiksi syömishäiriöt saattavat sotkea kehon toiminnan täysin: karvan kasvu saattaa lisääntyä muualla kehossa, mutta hiukset ohenevat.
”Voi ajatella, että kehon ollessa säästöliekillä se keskittyy siihen, mikä on oleellista selviämisen kannalta. Hiukset eivät ole listan kärjessä”, Vainio sanoo.
Dieettien ja treeniohjelmien lisäksi syyllinen on usein sama kuin monen muunkin ruuhkavuosia elävän krempan takana – stressi.
”Jokin tässä ajassa on johtanut siihen, että ihmiset ovat aiempaa ahdistuneempia. Toiset ovat kiukkuisia, toisilla pettää vatsa, jotkut oireilevat hiuspohjan kautta”, Mikko Vainio tiivistää.
Ihotauteihin erikoistunut sairaanhoitaja Tuire Hastell Iholiitosta tapaa työssään jatkuvasti ihmisiä, joiden iho, hiukset ja kynnet heijastelevat elämäntilannetta.
”On ihmisiä, joille tulee kaljuja läikkiä joka kerta, kun elämässä on stressaava kausi. Muutos voi tapahtua vaikka yhdessä yössä. Stressi tyypillisesti laukaisee sairauden, johon on olemassa piilevä taipumus.”
Legendan mukaan kampaaja tietää esimerkiksi naisasiakkaan raskaudesta kauan ennen kuin tämä ottaa sen itse puheeksi. Teoria ei ole ihan tuulesta temmattu. Moni nainen on huomannut, miten raskauden aikana iho hehkuu ja hiukset ovat tuuheammat kuin koskaan. Sen sijaan synnytyksen jälkeen hiuksia alkaa putoilla, ja moni syyttääkin hiusten lähdöstä suotta juuri imetystä.
”Jokaisella hiuskarvalla on kolme vaihetta: kasvuvaihe, lepotila ja lopulta putoaminen. Raskauden aikana hiuksia lähtee vähemmän kuin normaalisti, päivässä jopa vain 30 normaalin sadan sijaan”, Bengtsson selittää.
Hiusten putoaminen ei siis yleensä ole ongelma vaan se, jos pudonneen hiuksen tilalle ei kasvakaan uutta.
Se tarkoittaa, että raskauden aikana joka päivä noin 70 hiusta jää lepovaiheeseen. Kun hormonitoiminta alkaa synnytyksen jälkeen hiljalleen tasaantua, lepovaiheeseen jämähtäneet tuhannet hiukset alkavat irtoilla.
Hiusten putoaminen ei siis yleensä ole ongelma vaan se, jos pudonneen hiuksen tilalle ei kasvakaan uutta. Bengtsson lohduttaa, että valtaosalla tilanne palautuu myöhemmin normaaliksi.
Myös vaihdevuodet voivat saada aikaan hiusten ohenemista, kun naishormonin määrä elimistössä vähenee. Raskauden tai vaihdevuosien lisäksi hiuspohja saattaa paljastaa muitakin salaisuuksia. Bengtsson muistuttaa, että Suomessa syödään paljon mielialalääkkeitä, joista monien sivuvaikutuksiin kuuluu hiustenlähtöä.
Kampaajan tehtävä ei ole udella asiakkaan lääkityksestä tai elämäntilanteesta, jos tämä ei niistä itse kerro, mutta apua on vaikea tarjota, jos asiakas ei itse tuo ongelmaa esiin.
”Kampaajia kouluttaessa kannustan heitä tarttumaan asiaan, jos asiakas vähänkään vihjaisee asiasta. Hiustenlähtöä ei saa päivitellä, mutta asian kieltäminen ei myöskään auta ketään. Joskus kampaajat nimittäin vähättelevät ongelmaa, ettei asiakas pahoittaisi mieltään.”
Vainio on samaa mieltä.
”Totta kai syystä tai toisesta johtuva hiustenlähtö on tylsää ja ikävää, mutta ammattitaitoisen kampaajan toive on, että asiakas näyttää hyvältä ja myös voi hyvin. Siksi sanon huomioni hiusten ohenemisesta samalla tavalla kuin kerron epäilyttävästä hiuspohjan luomesta tai ihottumasta.”
Vainio on huomannut, että monelle asiakkaalle on helpotus kuulla, että hän ei ole yksin ongelman kanssa. Asiantunteva kampaaja osaa myös ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle, kun on sen aika. Käytännössä näin on viimeistään silloin, kun hiustenlähtö on huomiota herättävän runsasta eikä sille ole syytä.
”Jos asiakas kertoo juuri olleensa kuukauden pussikeittodieetillä, syy-seuraussuhde on aika selvä”, Bengtsson sanoo.
Asiantunteva kampaaja osaa myös ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle, kun on sen aika.
Lähes jokainen suomalainen kantaa perimässään kaljuuntumisen geenejä, joten hiusten oheneminen voi olla myös geneettistä. Sitä voivat aiheuttaa myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, kilpirauhasen toiminnan häiriö tai monet muut sairaudet.
Autoimmuunitaudiksi laskettava pälvikalju taas saa aikaan paikallisia kaljuja läikkiä, jotka voivat toisilla suurentua vähitellen, toisilla hiukset kasvavat nopeasti takaisin, kertoo Tuire Hastell Iholiitosta.
Nais- tai miestyyppisen kaljuuntumisen hoito aloitetaan usein reseptittä saatavalla minoksidiili-liuoksella, joka erään tutkimuksen mukaan lisäsi kahdesti päivässä käytettynä hiusten määrää jopa joka toisella naispotilaista. Sen vaikutuksia pälvikaljuun ei vielä tiedetä. Muita vaihtoehtoja ovat tietyt reseptilääkkeet, mesoterapia ja hiustensiirrot.
Hastell on kuullut potilailtaan hyviä kokemuksia myös ravintolisistä, joita myydään muun muassa nimillä Viviscal ja Priorin.
”Ne voivat olla kokeilemisen arvoisia, sillä niissä on aineita, joita hiusnystyistä puuttuu. Tietenkään ne eivät auta kaikkia. Ravintolisät myös valuvat kirjaimellisesti vessanpönttöön, jos vika onkin suolistossa.”
Markkinat ovat pullollaan reseptittä myytäviä kosmeettisia valmisteita. Hiustenlähtöön suunnattujen sampoiden ja kosmeettisten hoitovesien periaate on yleensä sama: ne sisältävät vitamiineja ja hivenaineita, jotka vahvistavat hiussuortuvia ja lisäksi hiuspohjaa kosteuttavia ja verenkiertoa virkistäviä ainesosia.
Liian hyvältä kuulostava mainoslause mystisellä nettisivulla on yleensä humpuukia, sillä yksittäinen valmiste vain harvoin ratkaisee ongelman, josta hiustenlähtö johtuu. Jotkut niistä voivat kuitenkin saada jäljelle jääneet hiukset voimaan paremmin ja sitä kautta näyttämään tuuheammilta.
Taikatuotteiden shoppailun sijaan voikin olla hyödyllisempää tarkastella kriittisesti omia rutiinejaan. Laura Bengtsson on huolissaan siitä, miten ajan henkeen kuuluu juosta milloin minkäkin trendin perässä. Ensin piti harventaa pesuväli yhteen kertaan viikossa, sitten netti täyttyi vinkeistä skipata sampoo kokonaan ja pestä hiukset pelkällä hoitoaineella. Yhden sivuston mukaan hiukset kannattaakin pestä kananmunalla, toisen mukaan Coca-Colalla tai omenaviinietikalla.
”Tapaan valtavan paljon asiakkaita, jotka ovat ihan sekaisin siitä, pitääkö hiukset pestä hoitoaineella, kuivasampoolla vai ei millään”, Bengtsson huokaa.
Taikatuotteiden shoppailun sijaan voikin olla hyödyllisempää tarkastella kriittisesti omia rutiinejaan.
Hän on tutkaillut asiakkaiden hiuspohjia nyt kahdeksan vuoden ajan, usein 200-kertaisesti suurentavalla mikrokameralla. Hänen asiakkaikseen päätyy yleensä ihmisiä, joiden hiuspohja aiheuttaa ongelmia. Tulehtunut, sieni-infektiosta kärsivä tai muuten vahingoittunut hiuspohja ei ole paras kasvualusta hiuksille.
Bengtsson on huomannut, että asiakkaina ei yleensä ole ihmisiä, joiden pesurutiinit ovat normaalit.
”Mutta sitten on niitä asiakkaita, jotka ovat pesseet kolmen kuukauden ajan pelkästään kuivasampoolla, jolloin hiuspohjan päälle on muodostunut silmillä nähtävää karstaa. Tilanne on sama, kuin jos ei kolmeen kuukauteen pesisi kasvoja vaan lisäisi vain joka päivä kerroksen puuteria.”
Asiakkaina ei yleensä ole ihmisiä, joiden pesurutiinit ovat normaalit.
Bengtsson kannustaa asiakkaitaan syömään monipuolisesti, suojaamaan hiuspohjan auringolta, lopettamaan tupakoinnin ja nukkumaan tarpeeksi. Sen lisäksi hiukset kannattaa pestä normaalisti – yleensä noin joka toinen päivä, ja viimeistään silloin, kun ne tuntuvat likaisilta.
Kuulostaa ihanan yksinkertaiselta. Harmi vain, että nykymaailmassa moni uskoo mieluummin jännittävän kuuloista netti-uutista, jonka otsikko lupaa: ”Tämä yllättävä keittiöstä löytyvä raaka-aine tekee hiuksista tuuheat.”
