Kiinnostavia elämäntarinoita, onnistumisia, välillä myös epäonnistumisia. Syyskuunkin Glorian numerossa kerromme naisista, joiden valinnat, arvot ja urapolut ovat kiehtovia ja kannustavia. Työn ja uran lisäksi heidän elämässään on myös iloja ja kiinnostuksen kohteita työelämän ulkopuolelta.
Kansainvälisessä mallimaailmassa elänyt nauttii, kun saa sienestää umpikorvessa. Hulluja työtunteja ennen tehnyt pankkiiri ratsastaa ja suojelee luontoa. Kulttuurirahojen kirstun päällä istuva miettii ruusujen kasvatusta. Hallintoammattilainen rentoutuu uimalla kymmenen tuntia viikossa. Arvostettu kuvataiteilija viettää vapaa-aikaansa mieluiten lastenlasten kanssa.
Miksi kirjoitan tästä puolesta heidän elämässään? Koska välillä on erityisen tärkeää muistaa, että elämä on hyvin arvaamaton ja että siitä kannattaa iloita ja nauttia niin kauan kuin voi.
Tulee tilanteita, joissa työ ei enää olekaan niin tärkeää.
Olin elokuun alussa kirjanjulkistusjuhlissa. Kirjan olivat kirjoittaneet kaksi entistä kollegaani, Krista Launonen ja Susanna Lehmuskoski. Kiinnostavan uran tehneitä naisia molemmat. Kummallakin toimittajatausta, mutta Krista on lähtenyt kuvataiteen ja taideterapian pariin, Susanna palasi muutama vuosi sitten äidinkielen opettajaksi.
Juhlissa oli lämmin tunnelma, paljon vanhoja tuttavia. Bändissä soittivat Kristan ja Susannan aviomiehet.
Kirja, jonka julkaisua juhlimme, oli nimeltään Kesken kaiken. (Avain 2023). Se kertoo siitä, kuinka nämä kaksi ystävystä, Krista ja Susanna, sairastuivat molemmat parantumattomaan verisyöpään. Ensin Krista, jonka suvussa oli ollut aiemminkin syöpää, ja vähän myöhemmin Susanna, jonka diagnoosi oli täydellinen yllätys. Todellakin kesken kaiken. ”Miten eläisit, jos saisit kuulla, että sinulla on enää kuukausia elinaikaa”, he kysyvät.
Kristan ja Susannan vuoropuhelu kirjassa tuo tekstin lähelle. Tunnistan kirjasta Kristan aurinkoisen luonteen ja Susannan lakonisuuden, josta myös pidin aina. Toivottavasti HUS:in lääkärit lukevat tämän kirjan. Ja me, jotka olemme nyt terveitä. Ja te, jotka kaipaatte vertaistukea.
”Eläkää, hyvät ihmiset nyt, älkää eläkeiässä tai joskus”, sanoo Krista kirjassa. Hän toteaa, että terveen voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten sairastunut haaveilee ihan tavallisesta tiistaista.
Krista on lukenut tämän kirjoituksen ja hyväksynyt sen julkaisun. Susanna ei enää ollut juhlimassa kanssamme.
Juttu on julkaistu Gloriassa 09/2023.
