Pääkirjoitus: Loma ja tyhjä kalenteri – uhka vai mahdollisuus
Tunnustan yhden heikkouteni: Olen lähes kyvytön varaamaan itselleni lomamatkoja. Työmatkat voin vaivatta kirjata kalenteriin, mutta kun kyse on vapaa-ajasta, en pysty sitoutumaan päivämääriin.
Ehkä syy on siinä, että työn ja harrastusten vuoksi kalenteri on koko ajan täynnä. Mutta on vielä suurempi syy: kuvittelen, että jos nyt lukitsen jotkut päivät, niin tarjolle saattaa myöhemmin tulla jotain vielä parempaa.
Niin kuin mitä? Eipä ole mitään ihmetilaisuuksia tippunut eteeni viime hetkillä, mutta tätä en jotenkin vain opi.
Muistaakseni viime kesänä(kin) loman alkaessa päätin, että tähän tilanteeseen en enää ajaudu. Kalenteri oli tyhjä ja matkasuunnitelmat tekemättä. Kutsuja ystävien luokse maailmalle kyllä oli, mutta en ollut saanut mitään päätettyä. Tämä piirre on outo, sillä missään muussa asiassa en jahkaile, vaan teen päätökset ehkä liiankin nopeasti.
Yhtenä kesänä samassa tilanteessa varasin hätäpäissäni matkan viime tingassa. Tuli kalliiksi siinä vaiheessa. Valinnanvaraa ei juuri ollut, joten päädyin yksin Mallorcalle hotellin hulppeaan kattohuoneistoon. Sinne olisi mahtunut suurempikin seurue. En muistele pahalla, tutustuin mukaviin ihmisiin, mutta olisi asian voinut hoitaa fiksummin ajoissa.
Mutta pitääkö kalenterissa olla merkintöjä lomallakin? Eikö voisi vain nauttia siitä ylellisyydestä, ettei ole pakko mennä mihinkään tai tehdä mitään? Tyhjä kalenteri on houkutteleva ja samalla myös uhkaava. Meneekö loma, kesä, elämä hukkaan, kun en ole tehnyt suunnitelmia? Vastaus taitaa olla kyllä, niin tottuneita olemme mittaamaan itseämme suorittamisen kautta.
Ratkaisu on tietysti ilmiselvä. Lomaa varten pitää suunnitella muutama asia ja jättää myös pelivaraa, tyhjiä päiviä ja viikonloppuja. Perhe varmasti antaa ryhtiä lomasuunnitelmiin, mutta sinkun vapaus ei sido mihinkään. Moni suomalainen on hoitanut loma-asian fiksusti: on kesämökki tai fiinimmin vapaa-ajan asunto. Ei tarvitse pähkäillä, minne mennä.
Tätä kirjoittaessani ei vielä ole liian myöhäistä välttää tyhjän kalenterin syndroomaa. Ystävä soitti aamulla ja kutsui juhannuksen viettoon. En aikaillut, kun kiitin kutsusta.
Toivotan rentouttavaa kesää. Sopivasti suunnitelmia ja riittävästi tilaisuuksia nauttia siitä, ettei ole mitään tekemistä. Aikaa ajatella ja katsella poutapilviä.
Juttu on julkaistu Gloriassa 6-7/2026.
