Sekatyylillä sisustavan kodissa on joka huoneessa erilainen tyyli.
On tunnustuksen aika. Kun kävelee meidän keittiöömme ja näkee petroolinsiniset keittiökaappimme, kuulee nopeasti minun ääneni selkänsä takaa:
”Niin, tässä on asunut 1990-luvulla italialainen rouva, joka remontoi tämän keittiön ja valitsi nämä ovet. Enhän itse suinkaan olisi osannut.”
On syytä pysähtyä hetkeksi analysoimaan lausettani. Minähän siis pidän keittiöstämme ja petroolinsinisistä ovista. Mutta jostain syystä on korostettava italialaisuutta ja osaamista, jotta valkoisessa kodissa asuva vierailija näkisi ovemme oikeasta näkökulmasta. Näkisi ne tyyli-ihmisen valintana eikä esimerkiksi tekstaisi salaa kaverille: ”Kartanokeittiö on palannut.”
Keittiömme työtasoja ei todellakaan näy Glorian Kodin sivuilla. Ne ovat ajan henkeen väärän sävyiset: punaiseen menevää keltaista. Tai siis keltaiseen menevää punaista. Kirsikkaa? Sitä sävyä, jota myytiin 1990-luvulla. Toki eri väriä kuin keittiönpöydässämme, jota myytiin 1900-luvun alussa. Tätä se on koko ajan, kun on sekatyylin ihminen.
Olen oivaltanut vasta viime aikoina, että sisustusmakuni juontaa juurensa todennäköisesti Pieni talo preerialla -sarjaan. Samastuin lapsena pots and pans -tyyliseen romantiikkaan, jossa kupari yhdistyi puuhun. Sen lisäksi satuin lukemaan paljon kirjoja syvästä Amerikan etelästä, mikä aiheutti sen, että nyt aikuisena haluan, että ovissa on vähän halkeamia, listat vähän repsottavat ja tuntuu ”kotoisalta”. Haen sisustusinspiraationi amerikkalaisista televisiosarjoista ja espanjalaisista yliromanttisista sisustuslehdistä.
Sekatyylissä elävä on harvoin edelläkävijä, yleensä hän matkii muita. Hän innostuu erilaisista ratkaisuista, jotka eivät aina sovi yhteen. Hän on se, jolla on jokaisessa huoneessa erilainen tyyli. Sekatyylinen ei aina jaksa keskittyä yksityiskohtiin ja ostaa melkein sellaisen maton kuin kuvassa mutta kuitenkin vähän erilaisen ja juuri siksi vääränlaisen.
Lopulta sekatyylikäs elää 90-lukuisessa kodissa, jonka jokaisen ”virheen” hän saa sanoihin puettuna kuulostamaan hyvältä. Edelliseltä asukkaalta peritty persikka-vaaleanpunainen kylpyhuone on Parisian Chic ja romuluinen pikkuvessa on ”kuin kirjailijalle luotu”. Hän uskottelee itselleen, että keittiönkaappien mallin nimi on Roma.
/gloria.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/sekatyyli.jpg?itok=eUj9jbn_)
Jensenin keittiö on melkein kuin Italiassa, mutta ei ihan kuitenkaan.
Lue myös:
