Näin syntyivät Linnan juhlien upeat puvut – Pirkko Mannola, Maria Guzenina ja Sari Multala huippusuunnittelijoiden ateljeissa

Tähtitaivas

Pirkko Mannola astuu kangaskauppa Villisilkkiin. Vastassa ovat muotisuunnittelija Teemu Muurimäki ja Pirkon rakas ystävä meikkitaiteilija Raili Hulkkonen.

Kolmikolla on tavoitteena löytää oikea kangas Pirkon tulevaan Linnan juhlien asuun. Teemu ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa vedellä esiin sopivia kankaita.

Tiedossa ovat Pirkon kuudennet Linnan juhlat. Ensimmäisen kerran hän oli vieraana Kekkosen aikaan.

-Ainoa toiveeni on, että ei tehdä mitään liian tätimäistä. Suunnittelijana tiedät, mitä kropassani korostaa ja mitä piilottaa. Luotan sinuun täysin, Pirkko sanoo.

Kaikki kolme katsovat vaaleaa hopeisena kimaltavaa kangasta.

-Näen mielessäni avoimen kaula-aukon ja hihat, joissa on jotain aivan erityistä. Ja kun asu liikkuu, kangas välkehtii, Teemu kuvailee luonnosta, joka alkaa muotoutua hänen mielessään.

-Mitäs Raili ajattelee, Pirkko kysyy.

-En ollut ajatellut mitään näin vaaleaa. Mutta raikkaalta se näyttää, Raili toteaa ja alkaa hyräillä Katri Helenan Anna mulle tähtitaivas -laulua.

"Kankaiden avulla haastattelen asiakkaan", Teemu sanoo.

Teemun ja Pirkon yhteistyö käynnistyi syyskuussa Katri Helenan Tavastian-konsertin katsomossa.

-Olen haaveillut Teemun puvusta pitkään. Kun törmäsimme sattumalta, kysyin heti, onko hän kovasti kiireinen, Pirkko kertoo.

Teemu on muotisuunnittelijana Linnan juhlien konkari ja nytkin sävelet ovat selvät:

-Pirkon asun pohjavireenä on ikoninen Suomi-filmin tähti. Näen asussa jotain kuninkaallista. Korostetut olkapäät ja viittamainen hiharakenne korostavat sen majesteetillisuutta, Teemu kuvailee.

"Haluan luoda Pirkolle puvun, josta koko Linna kohahtaa."

Pitkä ja kapea, suihkulähdemäinen helma piirtyi Teemun mieleen heti hänen kohdattuaan Pirkon livenä.

-Siluetti syntyi Pirkon upeiden, pitkien ja kapeiden, säärien mukaiseksi, Teemu sanoo ja korostaa, että puvulle valkoinen oli ainoa oikea värivalinta.

-Pirkko on aina niin hyväntuulinen ja humoristinen. Siksi en halunnut asustakaan liian vakavaa. Puku on kuin hanki, joka kimaltelee talvivalossa. Näen siinä Pirkon pirskahtelevan pohjavireen, Teemu sanoittaa.

Sovitukset alkavat Teemun luotto-ompelijan Anna Perezin ateljeessa. Kun mitat ja muoto on lukittu, on aika käydä käsiksi lopullisiin materiaaleihin: helmikoristeltuun pitsikankaaseen ja sen alle tulevaan helmenharmaaseen silkkisatiiniin.

Viimeisessä sovituksessa on läsnä yllätysvieras: Pirkon puoliso ja tasavallan presidentin isä Göran Stubb.

Hän kertoo, ettei ole paikalla makutuomarina, vaan kuskina. Oma uusi frakki odottaa jo kotona valmiina Linnan juhliin.

Ihailua katseessaan hän toteaa:

-Kyllä se on niin, että Linnan juhlien kuningatar on tänä vuonna valittu ennakkoon.

Eläköön korsetti

Olet veistäjä, asujen veistäjä. Mikä upea luomus! Eihän tämä ole mikään iltapuku. Tämä on taideteos, huudahtaa europarlamentaarikko Maria Guzenina.

Hän on kiitänyt taksilla Brysselin-lennolta suoraan Mert Otsamon ateljeelle Helsingin Kruununhakaan.

-Pakko sanoa: Olen aika ylpeä, sanoo Mert.

Mert ohjaa Marian sovituskoppiin, josta astuu pian ulos hyväryhtinen nainen auvoinen ilme kasvoillaan. Mepin kauluspaita ja pillifarkut ovat vaihtuneet punaiseen korsettimekkoon.

-Kehoni on luonnostaan aika suora, eivätkä pakarat kasva ilman kovaa treeniä. Mertin korsetin kaari tuo silti minutkin Kardashian-muotojen maailmaan, Maria nauraa.

Mert on työstänyt korsettia jo joitakin viikkoja, edellisenä yönä yhteen asti.

-Joka yö on silti nukuttava, kuusi tuntia vähintään. Se on muuttunut uran alkuvuosilta: nykyään nukun ja syön hyvin, vedän vitamiineja ja liikun.

Maria tilasi puvun Mertiltä jo helmikuussa Emma-gaalassa.

Viime vuonna Mert suunnitteli Linnan juhliin kaksitoista pukua. Tänä vuonna tilauksia on tullut vieläkin enemmän.

Marian asun ajatuksena ovat kukat ja kukoistaminen.

-Ruusumainen yläosa kietoo kantajan sisäänsä. Leimuava muoto ilmentää sitä paloa, jota Mariassa näen. Puvulla haluan sanoa, että nainen voi kukoistaa ja olla seksikäs minkä ikäisenä tahansa, Mert lausuu.

- Viisikymppisenä olen aivan uudella tavalla elossa. Enää ei ole niin väliä, mitä muut ajattelevat. Siinä ovat läsnä sekä häpeämättömyys että kunnioitus. En jyrää ketään, mutta olen oma itseni. Olemme täällä vain kerran. Olisi hirveää, jos elämä menisi itseään tai kehoaan hävetessä, Maria sanoo.

Myös kolmekymppinen Mert seisoo mieluisassa elämän risteyksessä.

- Olen löytänyt varmuuden tekemiseeni. En enää mieti, mitä muut tekevät tai ole epävarma omasta asemastani. Tekniset taidot ovat myös sellaiset, että voin toteuttaa kaikki ideani. Se on antoisaa, Mert toteaa.

Itsevarmuus ja tekniset taidot ovat tarpeen Linnan juhlien pukujen luomisessa. Kun kutsut saapuvat marraskuun alussa, suunnittelijoille jää vain kuukausi aikaa valmistaa monta tärkeää asua.

Mert ja Murat valmistavat yhdessä myös monien artistien asuja.

Mertin suunnittelutyötä helpottaa se, että hänen asuissaan on selkeä punainen lanka. Lähes poikkeuksetta kaiken keskiössä on korsetti.

- Sain urani alussa käsiini Atelje Versacen kaarituellisen korsetin. Minulle kerrottiin, että tämä on paras mahdollinen asu naiselle. Siinä hetkessä jotain olennaista avautui mielessäni.

Siitä päivästä lähtien Mert on rakentanut suunnittelutyötään korsettien ympärille. Näin kävi myös Marian puvun kohdalla.

- Korsetista ajatellaan helposti, että se on kivulias ja epämukava. Mutta kun se on rintakuppeja myöten tehty mittojen mukaan, se ei purista, Mert sanoo.

Punaiseen korsettimekkoon kului lopulta kahdeksan metriä silkkiä. Mert valmisti korsetin, ja helman ompeli Mertin luotto-ompelija Murat Erman.

Erityisen vaikuttunut suunnittelija on korsetin materiaalista.

-Korsetti on kolminkertaista silkkiorganzaa, joka on saanut inspiraation Cristóbal Balenciagan kehittämästä kankaasta. Aikapaineen vuoksi Linnan juhlien kankaat ostetaan yleensä Helsingin kivijalasta. Nyt silkki ehti saapua Pariisista asti.

Vanhasta uutta

Tänäkin vuonna Linnan juhlissa nähdään kymmenen Katri Niskasen suunnittelemaa mittatilauspukua. Enempää ei suunnittelija tiimeineen ehdi valmistaa.

Katri Niskasen nimeä kantava liike sijaitsee Fredrikinkadulla, jossa työskentelee yrityksen neljä muuta työntekijää ja usein myös Katri itse. Valtaosa suunnittelijan työviikosta kuluu kuitenkin omalla työhuoneella. Tähän tilaan Katri ei kutsu ketään: ei perheenjäseniä tai ystäviä, ei edes luottoasiakkaita.

-Koen olevani onnekas. Ainoa unelma urallani on, että tämä kaikki saisi jatkua. Että oma palo tekemiseen säilyisi ja että olisi jatkossakin tyytyväisiä asiakkaita.

Yksi tyytyväisistä asiakkaista marssii syysaamuna Fredrikinkadun liikkeeseen. Katri ohjaa hänet sovitustilaan.

- Mitä ajatuksia sinulla on? Mitä haluaisit? Katri kysyy rauhallisesti, kun molemmat ovat istahtaneet alas.

Asiakas on tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala, jolla on mukanaan huikeasti hohtava vihreä puku: se sama, jonka Katri suunnitteli hänelle vuoden 2021 Linnan juhliin.

Koronan vuoksi juhlat peruttiin, mutta asu nähtiin Sarin yllä seuraavan vuoden juhlissa. Tänä vuonna ministeri aikoo astella Presidentinlinnaan samaisessa puvussa, kunhan Katri on päivittänyt sen tähän vuoteen.

- Ehkä yläosaa voisi keventää ja hihan poistaa? Minua ei haittaa, vaikka asu olisi avoimempi. Pääasia, että sinun kädenjälkesi näkyy, Sari toteaa.

Katri nyökyttelee, ottaa ministeristä uudet mitat ja ehdottaa seuraavaa tapaamista. Vartissa suunnittelupalaveri on ohi.

"Piirtäessä kuuntelen klassista, heviä tai hiljaisuutta."

Katri on pukenut Sarin linnaan kahdesti aiemmin.

Sama tehokas tyyli jatkuu seuraavissa sovituksissa. Ministeri astuu sisään, sovittaa pikaisesti asua, ilmaisee ihastuksensa ja jatkaa työpäivää kohteliaasti kiittäen.

-Mekko on tehty vuonna 2021, joten samaa kangasta minulla ei tietenkään enää ole. Se asettaa tietyt rajoitteet suunnittelulle, mutta tekee tästä kiinnostavaa aivotyöskentelyä. Tässä työssä vaaditaan kolmiulotteista ja matemaattista hahmotusta, Katri sanoo.

Kuukauden kuluttua kaikki ajatus- ja ompelutyö on tehty.

Ministeri katsoo lopputulosta. Arvio on selvä: maaliin meni ja vieläpä ennätysajassa, ennen marraskuuta.

Vaikka mekon kangas ja väri ovat säilyneet samoina, asu on uusi ja yllättävänkin erilainen: aiempaa ankaran ylvästä mekkoa selvästi kevyempi ja rennompi.

"Katrilla aikataulut tai teokset eivät kosahda", Sari summaa.

Tuleva itsenäisyyspäivä ei jännitä suunnittelijaa.

- Linnan juhlat eivät ole minun muotinäytökseni, vaan keskiössä on asiakas.

Vaikka pukujen arvostelu ei satu suunnittelijan omaan sydämeen, hän toivoisi kunnioitusta juhlavieraita kohtaan.

-Pukeutuminen ja laittautuminen tuovat elämään niin paljon iloa. Mielestäni pukuja ei kuitenkaan pitäisi verrata toisiinsa eikä asettaa arvojärjestykseen. Se on mielestäni mautonta, Katri sanoo. 

Juttu on julkaistu Gloriassa 12/2024.