Näin luot luksusta keittiöön kierrätystavaroilla.

Keittiön tiskitasolle voi luoda kauniin kokoelman tavallisista arjen tarpeellisista asioista. Kaiva vanhat lasiesineet ja kristallit kaappien kätköistä tai hanki niitä kirpputorilta. Kuvassa vanha tuhkakuppi toimittaa saippuatelineen virkaa. Kierrätyskeskuksesta löydetty mikroaaltouunin lautanen käy kätevästä tarjottimesta, jolle tiskiharjan, rätin ja saippuat voi siististi koota. Astiapesuaine on puolestaan kaadettu rumasta muovipullostaan vanhaan, kauniiseen kristallikarahviin.

Ruokailutila on aivan keittiön kyljessä. Sisustuksen helmet ovat Hans J. Wegnerin ruokapöytä ja CH24-tuolit. Niiden kevyt rakenne ja kaunis muotoilu sopivat yhteen Matin perintökeinutuolin ja Fiskarsin antiikkimarkkinoilta ostetun talonpoikaissohvan kanssa.
Ruokailutila on aivan keittiön kyljessä. Sisustuksen helmet ovat Hans J. Wegnerin ruokapöytä ja CH24-tuolit. Niiden kevyt rakenne ja kaunis muotoilu sopivat yhteen Matin perintökeinutuolin ja Fiskarsin antiikkimarkkinoilta ostetun talonpoikaissohvan kanssa.

Varastollinen huonekaluja, Niemen muuttoauto ja yksi päivä. Stina Sippus ja Matti Mertsola urakoivat huvilansa Nauvossa kerralla lomailukuntoon.

Asukkaat: Sisustussuunnittelija Stina Sippus ja Matti Mertsola sekä heidän aikuiset lapsensa.

Koti: Vapaa-ajankodissa Nauvon Högsarissa on viisi huonetta ja keittiö, neliöitä 190. Huvila rakennettiin vuonna 2011.

Tina Sippuksen ensivisiitistä Nauvon Högsariin on seitsemän vuotta. Silloin Matti Mertsola vei hänet ja arkkitehti Markus Sarpanevan saareen hankkimalleen tontille suunnittelupalaveriin.

– Olin epäilevä. Keskellä viidakkomaista havumetsää seisoi vanha pieni mökki, ja kuuset ja männyt peittivät täysin näkymän merelle. Mietin, millainen tontista tulee, kun puut hakataan merimaiseman tieltä, Stina kertoo.


Huvila on rakennettu kallion laelle, josta avautuu näkymä alas merelle. Kolme metriä pitkän ruokapöydän ympärille mahtuvat ystävät ja sukulaiset.

Tulevan vapaa-ajan kodin suunnittelu oli innostunutta ideoiden ristitulta: Matti on aina tiennyt mitä haluaa, samoin Stina. He miettivät yhdessä talon rakenteet, sijainnin sekä terassin, sisä- ja ulkokeittiön paikat. Stinalle oli erityisen tärkeää, että huonejärjestys mahdollistaa koko perheen yhdessäolon ja että sohvalle on paikka takan läheisyydestä.

Nyt vapaa-ajan koti seisoo tontin korkeimmalla kohdalla, ja näkymät terassilta ja ikkunoista avautuvat kauas Nauvon vaikuttaviin maisemiin. Ja Stina on Högsarin ja kesäkodin lumoissa.

– Joka kerta kun matkaan lautalla kotiin Helsinkiin, tuntuu kuin olisin jättänyt palan itsestäni Nauvoon, Stina sanoo.


Sisustussuunnittelija Stina Sippuksen löytää kesäpaikassa varmimmin kasvimaalta harventamasta tai poimimasta yrttejä.

 


Kesäinen päivä avautuu olohuoneen suuresta ikkunasta. Takkatulesta voi nauttia myös keittiön puolelta. Casuarinasta hankittu kiinalainen sohvapöytä on klassinen valinta pariksi Flexformin sohvalle ja nojatuoleille. Purjevene tuo sisustukseen merihenkeä.

Stina on luotsannut kahta sisustusalan yritystään, Les Tissus Colbertia ja Fasadia, jo parikymmentä vuotta, ja vapaa-ajankodin sisustuksen suunnittelu sujui vakaalla ammattitaidolla.

– Tiesin jo paljon ennen kuin kesäkoti valmistui, miten sisustan sen. Keräsin vuoden sisustustarvikkeita varastoon, josta Niemen auto haki ne ja ajoi villalle.

Koko sisustus tuotiin kerralla vasta valmistuneelle ja pestylle huvilalle. Huonekalut ja sisustustarvikkeet purettiin pikavauhtia rekasta, pahvilaatikoista ja kuplamuovista. Stina ja Matti tarttuivat kaksin käsin huonekaluihin ja kantoivat ne paikoilleen.

– Iltapäivällä levitimme matot, ripustimme verhot, petasimme sängyt, ja jo samana iltana istuimme valmiiksi sisustetussa kesäpaikassa ja nautimme upouudesta villasta, Stina kertoo.

 


Valkoiseen Avestia-keittiöön valittiin himmeän teräksiset keittiökoneet. Keittiövälineitä säilövä seinänpituinen tanko on käytännöllinen ja näyttävä ratkaisu. Seinällä näyttää aikaa Vitran Ball Clock -kello.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 7/2017 ilmestyneestä jutusta Kerralla valmista.

 

Mikään huonekalu ei herätä perheessä yhtä paljon tunteita kuin sohva. Meillä se herätti niin paljon tunteita, että olimme jonkin aikaa ilman.

Vanha sohva sai lähteä, koska siihen painautui istuessa jättimäinen kuoppa. Painaumat saivat minut hulluuden partaalle. Jos olisin tiennyt, että netissä on sohvien viharyhmä, olisin liittynyt siihen. Mutta en ehtinyt, koska piti pöyhiä sohvasta kuoppia pois.

Uuden sohvan tärkein kriteeri oli se, että sohvalla piti pystyä makaamaan. Tällä kriteerillä valikoimasta rajautuivat pois 1920–50-lukuja henkivät sohvat, koska silloin ei rötkötetty.

Sitten piti valita kangas. Opin, että kankaan hankauskestävyys mitataan Martindale-luvulla, jonka pitäisi olla vähintään 25 000. Martindale kuulosti uudelta drinkiltä.

Sohvan anatomian seuraava vääntö koski väriä. Turkoosi tai sammaleenvihreä aiheutti huutoreaktion yhdessä perheenjäsenessä, joten hylkäsin toiveeni. Mielestäni sohvan tuli miellyttää kaikkia, ja sen ostoprosessin tuli olla demokraattinen ja ruotsalaisen diskuteeraava.

Ilmoitin kuitenkin, että en halunnut kompromissisohvaa. En esimerkiksi Ikean Ektorpia. Pelkäsin, että se kuluisi käytössä liian nopeasti eikä jousitus kestäisi.

Mutta Ektorp tuli mökille. Jälkipolven mielestä se on sohvien sohva, täydellinen unelma, jonka voisi päihittää vain amerikkalaistyylinen 30 hengen sohvaryhmä jättimäisen television edessä.

Lopulta meksikolaishenkinen sohva löytyi pienestä sisustusliikkeestä. Sen kangas on laadukasta pellavaa, jousitus maailmanluokkaa ja päädyt makuunkestävät. Se ei ole liian matala, ja väriltään se on beige.

Sohva ei herättänyt kenessäkään valtavia tuntemuksia. Se ei ollut ”wow”. Mutta siinä on maattu, nukuttu, syöty, eikä siihen tule painaumia.

Voiko tätä kutsua onnistumiseksi?

Sohvamme on myös haluttu sairaspeti.
Sohvamme on myös haluttu sairaspeti.


Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.
Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 12/2017.