Taiteilija-muotoilija Santeri Mortti tekee leikkisiä puuveistoksia ja huonekaluja - "Haluan luoda ensisijaisesti visuaalista iloa"

Tammikuussa taiteilija Santerin Mortin sähköpostiin ilmestyi muotitalo Burberryltä viesti, jossa häntä pyydettiin tekemään pieni keinohevonen brändin mainokseen kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi. Burberryn AD oli nähnyt somessa Santerin teoksia.

–Ihmettelin miksi he pyysivät minua, mutta en tietenkään voinut kieltäytyä. Heidän ohjeensa olivat tarkat. Pääsin käyttämään koko työkalupakkiani, sillä teos oli teknisesti haastava.

Santeri veisti hevosen männystä, maalasi sen ja kuljetti Burberryn toimistolle Lontooseen. Mainosvideo ilmestyi Burberryn somekanaviin tulihevosen vuoden alettua helmikuussa.

Santerin tekemä keinuhevonen on mukaelma Burberryn logosta. Kuva Krasimir Jovanovic Hyvärinen.

Olen käsityöläisperheestä. Äitini on kultaseppä, isäni puuseppä ja isoisäni kelloseppä. Myös siskoni on taitava piirtäjä ja neuloja. Kotonani on aina ollut työkaluja ja mahdollisuus testailla eri materiaaleja. Nuorena tykkäsin paljon piirtää. Pikkuhiljaa löysin oman tyylini. Se kehittyy koko ajan, mutta sattumanvaraisuus ja leikkisyys pysyvät.

Olen taiteilija ja muotoilija. Pidän sekä taiteen tekemisestä että muotoilusta hirveästi. Työaikani jakautuu pitkälti puoliksi niiden kesken. Nautin työni monipuolisuudesta ja siitä, että saan työstää montaa teosta samaan aikaan.

Urani alussa tein vain veistoksia, joihin alkoi pikkuhiljaa tulla funktionaalisuutta. Vaikka monet muotoilijat ajattelevat, että muoto seuraa käytettävyyttä, itse haluan luoda ensisijaisesti visuaalista iloa. Käytännöllisyys on kuitenkin tuonut työhöni kaupallisen kulman. On helpompaa myydä hylly kuin veistos. On etu, että teen työni puusta. Lähes kaikille suomalaisille puu on materiaalina lähellä sydäntä. Se tuo lämpöä kotiin.

Ymmärrän puuta materiaalina hyvin. Pidän erityisesti tammesta, joka on parhaimmillaan huonekaluissa. Se on orgaanista, mutta myös kestävää ja kovaa. Monilla asiakkaillani on hyvä käsitys puusta ja kokemusta sen kanssa työskentelystä. Puutöistä näkee, miten ne on tehty. Haluaisin tehdä teoksia myös kivestä ja metallista, mutta en tunne metallia vielä yhtä hyvin.

Puuta on kaikkialla. Osa materiaaleistani tulee sahalta, mutta saatan keräillä puuta Helsingin puistoista, pölkkyjä metsästä tai ostaa pahkoja Torista. Sain sukulaiseltani upean pahkan, jota säästän vielä sopivaan teokseen. Pidän siitä, että puulla on jo valmiiksi tarina. Kuivatan löytämiäni puita saunan alla perheemme mökillä Inkoossa. Vanhimmat puut ovat kuivuneet siellä jo vuodesta 2019.

Jari Litmasen pienoismuotokuva oli esillä Litti-näyttelyssä Lahdessa. Kuva Juho Huttunen.

Piirrän aika löyhiä luonnoksia, joissa hahmottelen esimerkiksi teoksen mittoja. Yleensä rupean vain tekemään ja sovellan matkalla. Olen parhaimmillani liikkeessä. Nautin, kun matkan varrella tulee yllättäviä käännöksiä ja töissä näkyy eläväisyys.

Asiakkaat toivovat kuitenkin usein mahdollisimman tarkkoja luonnoksia, joten opettelen olemaan suunnitelmallisempi. 

Asiakkaani ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä ja julkisia tahoja. He ovat löytäneet minut somesta ja näyttelyistä. Ennen yleisin toimeksianto oli jokin pieni puinen teos helsinkiläiseen kotiin, mutta nyt minulta tilataan enemmän veistoksellisia kalusteita mittatilaustyönä. Pyrin tekemään mieluummin yhden ison kuin monta pientä tilausta.

Saavun työhuoneelleni aamukahdeksalta. Aamutunnit ovat parhaita työskentelyyn, ja pääsen usein flow-tilaan. Muutin työhuoneelleni kolme vuotta sitten. Teen verstaalla suunnittelu- ja puutyöt. Se on henkilökohtainen paikka. Pyrin pitämään työhuoneeni järjestyksessä, jotta mieleni pysyy selkeänä. Saatan tehdä kesken päivän välisiivouksen, sillä puutöissä tulee paljon pölyä ja sälää ja työkaluni leviävät.

En varsinaisesti odota raakatyöstövaiheita, joissa raakalankut pitää sahata, höylätä ja mahdollisesti liimata. Keskityn mieluummin veistämiseen.

Leikkisyys on tärkeää. Olen aina tykännyt naureskella samalla, kun työskentelen. Leikkisyys syntyy yllättävistä käänteistä, jotka löyhät suunnitelmat mahdollistavat. On hyvä, jos teos huvittaa myös katsojaa.

Inspiroidun hienoista puupaloista. Usein ne synnyttävät idean teokseen. Joudun makustelemaan ideoita hetken. Ratkaisut löytyvät yleensä muualta kuin työhuoneelta. Mietin iltaisin seuraavan päivän töitäni ja olen innoissani, että pääsen aamulla taas hommiin.

Tärkeimmät työkaluni ovat itse tekemäni nuija ja kirpputorilta Japanista löydetyt taltat. Ne ovat terävät, kestävät ja laadukkaammat kuin muut talttani. Niissä on ajan patinaa ja fiilistä. Käytän myös hiomakonetta, erilaisia veistotyökaluja, sahoja, pientä höylää ja sirkkeliä.

Kirjontateoksen murrettujen raitojen keskellä piilottelee lammas.

Haluaisin joskus toteuttaa näyttelyn, jossa olisi vain kirjontateoksiani. Kirjotut työni ovat maksimissaan A4-kokoisia. Kirjomalla kuvitan erilaisia tilanteita ja hahmoja. Pidän murretuista sävyistä ja puuvillalangoista. Teen kirjontatöitä äitini ompelukoneella. Kirjonta on samanlaista tarkkaa käsityötä kuin puunveistokin. Perehdyin tekstiileihin Aalto-yliopistossa muoti- ja tekstiilisuunnittelun maisteriohjelmassa. Tein Pariisissa työharjoittelun kalustesuunnittelija Studio Olivier Dollélla.

Ihailen taiteilija Veikko Hirvenmäen ja Emma Helteen veistoksia. Heillä on molemmilla taitoa, näkemystä ja selkeä oma jälki. Fiilistelin jo lapsena muotoilija George Nakashimaa, kun löysin vanhempieni kirjahyllystä kirjan, jossa oli kuvia Nakashiman kodista, työtiloista, puuvarastosta ja prosessista.

Tulevaisuudessa haluan tehdä kansainvälisiä projekteja, joita minulla on tänä vuonna omalla mittakaavallani paljon. Alkuvuodesta töitäni oli esillä New Yorkissa ja Pekingissä. Keväällä kävin huonekalumessuilla Brysselissä ja pidin työpajan Meksikossa. Kesällä olen mukana Lokal Gallerian kuratoimassa näyttelyssä Kööpenhaminassa. 

Haluaisin mennä uudestaan myös Japaniin, jossa käsityöläiset ovat todella paneutuneita ja asiat tehdään pieteetillä.

Haaveilen vielä isommasta työhuoneesta. Työskentelen myös mökillämme, jossa saatan viettää kuukaudenkin tehden moottorisahalla puuveistoksia. Rakennamme perheeni kanssa mökillemme työpajaa. Lisäksi olemme suunnitelleet Helsinkiin yhteistä työhuonetta, jonne minä, siskoni ja vanhempani mahtuisimme.

Tamminen teos ja avohylly sen yhteydessä oli Santerin suosikkiprojekti.

Suosikkini juuri nyt: Pääsin kokeilemaan rajojani, kun loin remontoitavaan omakotitaloon reilu viisi metriä korkean tammisen teoksen ja sen yhteyteen pitkän avohyllyn. Tein palkkimaiseen teokseen pieniä puisia ovia, joiden takaa löytyy kirjontatöitäni.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 5/2026.