Jarno ja Stella ovat mukavuudenhaluisia, joten kotona on useita sohvia. Työhuoneen sohvalla pidetään palavereita tai rapsutellaan koiria. Sohva on kirpputorilöytö.
Jarno ja Stella ovat mukavuudenhaluisia, joten kotona on useita sohvia. Työhuoneen sohvalla pidetään palavereita tai rapsutellaan koiria. Sohva on kirpputorilöytö.

Stella Harasekin ja Jarno Jussilan kodissa tavarat seilaavat ja sisustus elää työn ja elämän ehdoilla.

Asukkaat: Kirjoittaja ja valokuvaaja Stella Harasek, valokuvaaja ja muusikko Jarno Jussila sekä mäyräkoira Juno. Stellan blogi: stellaharasek.com, Jarnon blogi: jarnojussila.com.

Koti: 150-neliöinen asunto vuonna 1901 rakennetun jugendtalon ylimmässä kerroksessa Helsingin Ullanlinnassa.

Kun Stella Harasek muutama vuosi sitten astui näytölle jugendtalon ylimmän kerroksen vuokra-asuntoon, oli hänellä heti tunne, että tästä tulisi uusi koti. Aluksi kämppiksenä oli ystävä Mikko, sittemmin Mikon tilalle asuntoon muutti poikaystävä Jarno.

Stella, ihastuitte Mikon kanssa asunnon poikkeukselliseen tunnelmaan, vaikka edessä oli mittava remontti. Millaisia muutoksia teitte asuntoon?

Stella: Asunto oli vuosien varrella nuhjaantunut, joten kunnostimme ja maalasimme kaikki pinnat. Palautimme pohjaratkaisun alkuperäiseksi. Keittiöstä purettiin väliseinä sekä madallettu katto, korotettu lattia ja parvi. Nyt keittiöön mahtuu suuri ruokapöytä, sohva, kaasuliesi ja iso astiakaappi. Olohuoneen ja vierashuoneen välinen oviaukko avattiin uudelleen, jotta valo pääsee kulkemaan asunnossa vapaasti. Myös kylpyhuoneen kalusteet vaihdettiin ja laatat maalattiin.

Olohuoneen sohvaa metsästettiin pitkään. Lopulta BoConceptin Istra-sohva konjakinruskealla nahkaverhoilulla osoittautui täydelliseksi yksilöksi.
Olohuoneen sohvaa metsästettiin pitkään. Lopulta BoConceptin Istra-sohva konjakinruskealla nahkaverhoilulla osoittautui täydelliseksi yksilöksi.

Jarno ja Stella, miten olette sisustaneet kotianne yhdessä?

Jarno: Sisustus on syntynyt, kun yhdistimme tavaramme ja täydensimme kokonaisuutta kirppis- ja antiikkilöydöillä. Pidämme molemmat elämää nähneistä ja uniikeista asioista, joten suurin osa tavaroista ja huonekaluista on hankittu käytettyinä.

Stella: Haluamme, että koti näyttää meiltä eikä siltä, että se voisi olla kenen tahansa – persoonat saavat näkyä. Tykkäämme väljyydestä: olemme tietoisesti halunneet jättää tyhjiä seiniä ja hengitystilaa. Jokaisella huoneella on yksi funktio, jota se ensisijaisesti palvelee. Myös tavaroilla on käyttötarkoitus. En kaipaa ympärilleni kauniita esineitä, joilla ei voi tehdä mitään.

Yläkaapittoman mittatilauskeittiön toteutti Kitzen. Mattamustat ovet ovat Fenix-nanolaminaattia ja taso helppohoitoista kvartsikomposiittia, joka leikattiin käsin myötäilemään epätasaisen seinän muotoja. Tapwellin kuparinen hana patinoituu kauniisti ajan myötä. Takaseinä kaivettiin tiilelle, harjattiin pölystä ja käsiteltiin venelakalla.
Yläkaapittoman mittatilauskeittiön toteutti Kitzen. Mattamustat ovet ovat Fenix-nanolaminaattia ja taso helppohoitoista kvartsikomposiittia, joka leikattiin käsin myötäilemään epätasaisen seinän muotoja. Tapwellin kuparinen hana patinoituu kauniisti ajan myötä. Takaseinä kaivettiin tiilelle, harjattiin pölystä ja käsiteltiin venelakalla.

Miten kuvailisitte sisustustyyliänne?

Stella: Meillä on monissa asioissa samanlainen sielunmaisema, myös sisustuksessa. Tykkäämme molemmat sekoitella retrotyylisiä kalusteita ja kirppisaarteita moderneihin elementteihin. Rakkaus musiikkiin näkyy monin tavoin.

Juuri nyt minua inspiroi eteläranskalainen lomatunnelma, ja Jarno taas haluaisi täyttää kodin väreillä, ryijyillä ja soittimilla 1970-luvun hippihenkeen.

Emme suhtaudu sisustamiseen kovin ryppyotsaisesti. Kodin sisustus elää tilanteesta toiseen ja saatamme päähänpistosta tehdä isojakin muutoksia. Suosimme käytännöllisiä ratkaisuja ja käyttöä kestäviä esineitä, joita ei tarvitse erityisesti varoa tai olla koko ajan puunaamassa. Tavarat eivät saa diivailla.

Työhuone on sisustettu mahdollisimman käytännölliseksi ja kutsuvaksi luovaan työskentelyyn. Hayn Loop Stand -pöydän ympärillä on Vitran Eames-tuolit. Matto on MADesignilta ja suuri vintagekaappi Roomagesta.
Työhuone on sisustettu mahdollisimman käytännölliseksi ja kutsuvaksi luovaan työskentelyyn. Hayn Loop Stand -pöydän ympärillä on Vitran Eames-tuolit. Matto on MADesignilta ja suuri vintagekaappi Roomagesta.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 10/2017 ilmestyneestä jutusta Valoa & väljyyttä.

Arkkitehti Eemil Luukka suunnitteli perheelleen avaran, valoisan kodin järvenpääläiseen karjanhoitokouluun.

Asukkaat: Käsityönopettajaopiskelija Maiju Luukka ja arkkitehti Eemil Luukka sekä lapset Nooa, Isla, ja Uuno.
Koti:126-neliöinen asunto vanhassa karjanhoitokoulussa Järvenpäässä. Vuonna 1927 rakennettuun koulu on arkkitehtiveljesten Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema.

Kaipuu kauniiseen ja uniikkiin kotiin sai Maiju ja Eemil Luukan remontoimaan perheelleen kodin vanhaan järvenpääläiseen karjanhoitokouluun. Vanhaan rakennukseen tuli kaikkiaan seitsemän asuntoa. Eemil suunnitteli Luukkien kodin toiseen kerrokseen, jossa muuton jälkeen ensi töiksi juhlittiin kuopuksen ristiäisiä.


Eemil, Uuno, Maiju, Isla ja Nooa Luukan kotitalon ulkoseinä on sementtitiiltä, joka on rapattu kalkkilaastilla ja kalkkimaalattu keltaiseksi. Rappausta on aikojen saatossa korjailtu, mutta nyt se on patinoitunut.


Miten päädyitte asumaan vanhaan kouluun?

Eemil: Onnellisten sattumien kautta. Etsimme serkkuni, arkkitehti Antti Heikkilän kanssa sopivaa taloa alueen vanhoista rakennuksista, kun vastaan tuli Järvenpään kaupungin myynnissä ollut koulukokonaisuus. Rakennus oli inspiroiva ja fiilikseltään houkutteleva.

Maiju: Kun ensi kerran näin rakennuksen ja kuljin pitkin talon käytäviä, en osannut hahmottaa kokonaisuutta. Talon arkkitehtuuri ja kouluhistoria kiehtoivat, mutta samaan aikaan tunsin itseni pieneksi. Yhteisen hankkeen ympärille kietoutunut porukka kuitenkin vahvisti uskoani remontin onnistumisesta.

En silloin ymmärtänyt, minkä kokoisesta projektista oli kyse. Jos olisin tiennyt, niin olisin varmaan pelästynyt ja perääntynyt. Olin vannonut, etten ikinä osta vanhaa, remontoitavaa taloa, ja yhtäkkiä löysin itseni betonipölyn keskeltä. Talon erityislaatuinen henki imaisi mukaansa. Arkkitehtuuri ja historia ovat aina merkinneet minulle paljon. Niiden vahva läsnäolo on tehnyt talosta rakkaan.


Vähäeleinen, vanerinen keittiö on Eemilin suunnittelema, ja sen toteutti Hollolan Puuosa. Työtasot ovat laminoitua vaneria. Vanha lääkekaappi on Eemilin lapsuudenkodista ja jäi väliaikaiselle paikalleen. Maiju ihastui oranssiin teepannuun Prahassa, Eemil salakuljetti sen Suomeen ja antoi Maijulle syntymäpäivälahjaksi.


Keittiön kaappeihin haluttiin kaunis punainen sävy, joka viittaisi talon rakennusvuosikymmenen värimaailmaan. Sopiva RAL 3012 -sävy löytyi Tikkurilalta.


Muutitte koulukäyttöön tarkoitetun rakennuksen kodiksi. Millaisia haasteita kohtasitte?

Eemil: Rajan vetäminen vanhojen säästettävien ja pois purettavien rakennusosien välillä oli vaativa ja usein kivulias prosessi. Jouduin punnitsemaan erilaisten vaihtoehtojen välillä. Halusimme korostaa rakennuksen tiettyjä ominaispiirteitä ja vaalia sen alkuperäistä henkeä mutta niin, että uudetkin pinnat saavat näkyä.

Koska teimme valtaosan töistä itse, parhaita olivat ne hetket, kun joku työvaihe tuli valmiiksi. Pitkiksi venyneet päivät ja purkujätteen loputon ulos kantaminen oli uuvuttavaa.

Maiju: Olin lähes yksinhuoltaja remonttiprojektin ajan, kun Eemil oli päivät töissä ja illat raksalla. Vaikka rakennusaika oli raskasta, nautin eniten siitä, kun sain tehdä jotain käsilläni. Putsasin ja hioin ikkunakarmeja, sekä maalasin listoja. Sukulaiset olivat isona apuna koko rakennusprojektin ajan. Tasoitustyöt tilasimme ulkopuoliselta, ja loppuvaiheeseen palkkasimme ulkopuolisen timpurin tekemään sisätöitä.


Kipsisiä lehmäpatsaita löytyi ullakolta useita, ja ne ovat talon vanhaa opetusmateriaalia. Taulu makuuhuoneen seinällä on kopio Eemilin lapsuudenkodin rakennuspiirustuksista.


Mikä on kotinne sisustuksen punainen lanka?

Eemil: Suhtaudun varauksella koko sisustus-sanaan. Elämässä syntyy aika ajoin uusi tarve, ja se pitää pyrkiä tyydyttämään mahdollisimman hyvin tarkoitukseen soveltuvalla asialla.

Usein huonekalun hankintaan liittyy etsimistä ja pohtimista. Toisaalta sattumalta vastaan tulevia löytöjä on vaikea vastustaa. Olemme innokkaita kierrättäjiä ja hankimme mielellämme käytettyjä kalusteita silläkin uhalla, että joudumme niitä kunnostamaan.

Taide merkitsee meille paljon. Taulut ovat ikkunoiden tavoin aukkoja ympäröivään maailmaan.

Maiju: Tykkään olohuoneen harmonisesta tunnelmasta. Pidän siitä, miten valo lankeaa ikkunasta eteisen kuvioidulle kaakelilaatalle. Koti ei kuitenkaan tule koskaan täysin valmiiksi. Asuminen ja sen tarpeet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan.


Iso lasipullo on ostettu vanhan tavaran liikkeestä. Pullon muoto kiehtoi Maijua, koska se on poikkeuksellisen korkea ja hoikka. Viherkasvit ovat Maijun intohimo.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 2/2018 ilmestyneestä jutusta Lehmien jälkeen.

Tilaa Glorian Koti

Kitzenin keittiön  kaapistojen yläreuna myötäilee katon muotoa. Avohyllyt tarjoavat paikan asukkaiden värillisille lasiesineille.  Työtaso jatkuu käytännöllisesti seinälle.
Kitzenin keittiön kaapistojen yläreuna myötäilee katon muotoa. Avohyllyt tarjoavat paikan asukkaiden värillisille lasiesineille. Työtaso jatkuu käytännöllisesti seinälle.

Sininen sohva saneli Maaritin ja Timon kakkoskodin värimaailman. Luottosuunnittelija Mikko Toppala sisusti parille ullakkoasunnosta rauhallisen kaupunkikodin.

Asukkaat: Maarit ja Timo, jotka asuvat asunnossa Helsingissä käydessään.
Koti: vanhan talon ullakolle vuonna 2013 rakennettu 74-neliöinen asunto Korkeavuorenkadulla Helsingin keskustassa.

Maarit ja Timo olivat etsineet kakkosasuntoa Helsingin Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan alueilta jo jonkin aikaa, kun vastaan tuli ullakkosaneerauskohde Korkeavuorenkadulta. Pariskunta ihastui asunnon avaruuteen, pohjaan, kattoikkunoihin ja urbaaniin näkymään. He pyysivät sisustussuunnittelija Mikko Toppalan mukaan katsomaan rakenteilla olevaa asuntoa. Toppala on sisustanut myös perheen muut kodit.


Kodin suunnitellut Mikko Toppala on helsinkiläinen sisustussuunnittelija, joka on tuttu MTV3:n Pientä pintaremonttia ja Pientä mökkiremonttia -ohjelmista.


Mikko Toppala, miten asunnon arkkitehtoninen ilme syntyi?

Asunnon rakentaneen Aarni Kiinteistöjen suunnitelmat ja materiaalivalinnat olivat niin onnistuneita, ettei suuria muutoksia tarvinnut miettiä. Valituilla rakennustavoilla saatiin hienoja, pelkistetyn tyylikkäitä yksityiskohtia. Esimerkiksi väliovien viisto yläreuna on rakentajan taidonnäyte, ja kiintokalusteet toteutettiin toiveestani ilman turhia peitelistoja.


Kimmo Kaivannon grafiikantyö toistaa asukkaiden lempivärejä: rantahiekan ja veden sävyjä.


Miten kodin rauhallinen väritys syntyi?

Sisustuksen lähtökohta oli asukkaiden edelliseen kotiin sinisellä verhoiltu sohva ja muut huonekalut, matot ja valaisimet, jotka yhdessä päätimme siirtää tähän kotiin. Sinistä löytyy myös tauluista, joiden paikat katsoimme yhdessä. Halusin pitää muun värimaailman rauhallisena, maanläheisenä ja vaaleana. Hankin kotiin sisustusta täydentäviä sisustustavaroita ja tekstiilejä, joissa toistuu sama sininen sävy ja skandinaavinen tyyli.

Oma suosikkini on keittiö ja oleskelutila suurien ikkunoiden ja korkean tilan vuoksi.


Novapakin tummansininen sohva muutti asukkaiden vanhasta kodista. Sitä täydennettiin vaaleanharmaalla rahilla. Vanha sarjapöytä maalautettiin mustaksi.

 


Viistoon tilaan sopivat matalat kalusteet. Aiemmin hankitut Artekin Tankki-tuolit tuotiin tähän kotiin. Tuolien kuviollinen verhoilukangas, samettipintainen vanha matto ja runsaat tekstiilit tuovat pelkistettyyn asuntoon kodikkuutta.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 1/2018 ilmestyneestä jutusta Sinistä & vaaleaa.

Tilaa Glorian Koti