Muotoilija Stefan Lindfors on suunnitellut asuntoaan varten paljon käytännöllisiä ratkaisuja – "Mulla ei ole minkäänlaista kärsivällisyyttä, joten kaiken täytyy olla toimivaa"

1/ Moneen taipuva

Tein Ismo Alangon kanssa isoa spektaakkelia Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoteen vuonna 2000. Tulin Yhdysvalloista Suomeen käymään ja ajattelin viipyä vuoden tai kaksi. Olin sinkku ja etsin asuntoa Helsingistä. Ystäväni vinkkasi, että Mariankadulla oli vuokrattavana 120-neliöinen asunto. Omistajalle sopi, että duunaan kämpän ihan uusiksi. Sain hyvät vuokraehdot, ja löimme kättä päälle siitä, että voin asua täällä kuusi vuotta. Nyt on kulunut 25 vuotta, eikä meillä vieläkään ole vuokrasopimusta.

Jonkin ajan kuluttua toinen vaimoni muutti tänne, ja meille syntyi kaksi lasta. Yhtäkkiä täällä oli kolme lasta, kun mukaan lasketaan myös vanhin poikani edellisestä avioliitostani. Vaatehuone muutettiin lastenhuoneeksi.

Meillä oli lasten lisäksi koiria, ja kysyin vaimoltani, pitäisikö etsiä isompi asunto. Tämän kämpän pohja ja sijainti olivat meille urbaaneina ihmisinä kuitenkin täydelliset. Lopulta erosimme, kun arjen intressit eivät enää kohdanneet. Olemme edelleen parhaat frendit. Lapset ovat juosseet kahden kodin väliä juuri niin kuin ovat halunneet.

Kahden pidemmän parisuhteen jälkeen olen taas sinkku. Asun yksin, mutta teen täällä myös töitä. Niin kauan kuin asun Suomessa, en aio muuttaa täältä pois.

Stefan piirsi Casuarinalle viisi eri mattokuosia, joista jokaisesta hän sai yhden kappaleen itselleen. Punamusta, kalakuvioinen matto jäi hänen omaan kotiinsa. Mustan Booa-tuolin Stefan suunnitteli Skannon mallistoon 1990-luvun alussa. Oven ympärillä on erityisen tärkeitä valokuvia, joista oikealla ylhäällä on kuva Jörn Donnerista.

Olohuoneen sohvan yläpuolella on edesmenneen valokuvaajan Jouko ”Jönssi” Lehtolan valokuva teos. Asunnon huonekorkeus on 3,35 metriä, ja aiemmin olohuoneen ja ruokasalin välissä seisoi joka joulu kolmemetrinen joulukuusi. Erään joulun jälkeen Stefan katkaisi kuusen oksat sivuleikkureilla ja poltti ne takassa. Ranka sai valot Clas Ohlsonilta ja seisoo edelleen tukevasti sepällä teetetyssä joulukuusenjalassa.

Suuren lasipöydän ääressä ovat Yrjö Kukkapuron metallijalkaiset Moderno L-23 -tuolit, jotka on verhoiltu Stefanin suunnittelemilla kankailla. Pienen lasivitriinin päällä seisoo Stefanin keltainen Scaraboy-valaisin.

2/ Uuden äärellä

Vuonna 2020 kuusi menestynyttä liikemiestä alkoi toisistaan tietämättä toitottaa, että minun täytyy kaupallistaa oma brändi. Sanoin, ettei mulla ole siihen fyrkkaa, mutta päätin käyttää puoli vuotta elämästäni sen miettimiseen, olisiko se mahdollista. Tapasin Rainer Virtasen, ja hän lupasi olla mukana rahoittamassa hanketta siihen asti, että se nousee ilmaan.

Olen urani aikana suunnitellut tuotteita monille yrityksille. Omassa brändissäni ne ovat kaikki saman katon alla. Toukokuussa avasimme showroomin Korkeavuorenkadulle, ja myöhemmin otamme mukaan myös muita muotoilijoita. Haluan rakentaa maailmalla arvostetun ja tunnetun designbrändin.

Jos tulee hyvä tuoteidea, sen voi laittaa tuotantoon. Etsimme jatkuvasti maailmalta valmistajia, joiden tuotannossa laatu ja hinta kohtaavat. Verkkokauppabisneksessä logistiikka on aivan keskeinen asia. Se on meillä jo hyvällä mallilla.

Iso olohuone on helposti muunneltavissa. Kattovalaisin tehtiin alun perin Ravintola Viaan, ja se on Jani Koivulan ja Mikael Mantilan käsialaa. He olivat Stefanin opiskelijoita Taideteollisessa korkeakoulussa.

Ennen Stefania asunnossa asui hammaslääkäri, jolla oli kotinsa yhteydessä vastaanotto. Huoneen nurkassa ollut lavuaari säästettiin remontissa. Sen yläpuolelle on asennettu samantyyppinen lamppujen reunustama meikkipeili kuin eteisessä.

Stefanin mielestä makuuhuoneessa pitää olla reilusti tilaa, ja sängyn tulee olla korkea. Sänkyyn on pedattu Stefanin suunnittelemasta kuosista valmistetut pussilakanat. Vuosien jälkeen sängyn yläpuolelle löytyi varastosta taulu: vedos Serpent-hieromasauvasta, jonka Stefan suunnitteli Sin Citylle vuonna 2004.

”Kylppäri on mun koru!” Stefan kuvailee. Vieraita varten tarkoitetut käsipyyhkeet on viikattu punavalkoiseksi pinoksi. Silmälaatat ovat ylijäämäerää vuonna 2001 valmistuneen DNA:n pääkonttorin sisustuksesta. Hissien ulkopuolella jokaisessa kerroksessa oli Stefanin suunnittelemia ihmisen ja neljän eri eläimen silmiä kuvaavia kaakelilattioita. Suihkuosan lattiassa on irrotettava puuritilä. Suihkun lattiataso on hieman muuta kylpyhuonetta alempana, jotta puuritilä on samassa korossa muun lattian kanssa.

3/ Kärsimätön luonne

Mulla ei ole minkäänlaista kärsivällisyyttä, joten kaiken täytyy olla toimivaa. Olen innokas ruoanlaittaja ja järjestän mielelläni isoja dinnereitä. Olen aina ihmetellyt, miksi keittiön tasot ovat täynnä kodinkoneita. Olen suunnitellut jopa leivänpaahtimelle oman hyllyn, jotta se saadaan pois tasolta. Olen ollut pienissä veneissä koko elämäni. Niissä kaikelle on omat paikkansa, ja sama ajattelu näkyy erityisesti keittiö- ja kylpyhuonesuunnittelussani.

Tein kylppäristä pienen korun. Vieraskäsipyyhkeet ovat siistissä pinossa, ja käytetyille pyyhkeille on oma kori. Vaikka olen kova saunomaan, kylpyhuoneessa on vain suihku ja tehokas pieni pesutupa, jossa on pesukone ja sen päällä täyskorkea kuivauskaappi.

Vierasnarikka on tarkoitettu vain vieraille, eikä se saa olla täynnä kenkiä ja sateenvarjoja. Niille, jotka asuvat täällä tai käyvät täällä päivittäin, pitää olla oma naulakkonsa. Olen suunnitellut kaiken niin, että koti on toimiva ja helppo pitää siistinä.

Keittiön ikkunan ääressä on neljän hengen ruokapöytä, joka on suunniteltu 90 senttimetriä korkeaksi samaan tasoon keittiön työtasojen kanssa. Tarvittaessa pöytää voi käyttää myös aputasona ruoanlaitossa. Vanha kulmakaappi toimii avoimena astiakaappina ja samalla valoelementtinä.

Ruokahuoneen hyllykössä on Stefanin Iittalalle suunnittelemia erikokoisia Boy-juomalaseja. Yläpuolella on Stefanin vanhemman pojan neljävuotiaana maalaama teos. Sittemmin hän on valmistunut taiteilijaksi Rietveld Academiesta Amsterdamista.

Ruokapöydän alla olevan vihreän maton kuosin Stefan suunnitteli alun perin DNA:n pääkonttorin sisustusta varten. Hän teetti kuosista suuren maton kotiinsa. P.O. Korhoselle suunnitellut yksijalkaiset tuolit ovat pinottavia istuinosassa olevan uran ansiosta. Ikkunan oikealla puolella on gekko, jonka Stefan sai Naantalin vierassataman ravintoloitsijalta. Vihreä teos on Stefanin tyttären maalaus kouluvuosilta. Sen alla on Marco Melanderin ja Saara Halmeen projektista syntynyt omakuva, johon he lavastivat menneen maailman henkeä Egyptin pyramidien edustalla.

4/ Omaa designia

Olen suunnitellut ja toteuttanut tätä kämppää varten paljon käytännöllisiä ratkaisuja ja esineitä. Täällä on useita suunnittelemiani valaisimia sekä brändini ensimmäisiä myyntiin tulleita tuotteita, kuten keltainen Scaraboy ja erkkerin seinällä oleva Nymph-valaisin.

Ruokapöydän ympärillä on suunnittelemani yksijalkaiset, pinottavat tuolit. Aikoinaan minulla ei ollut varaa ostaa neljäätoista samanlaista tuolia, jollaiset olisin halunnut. Muistin suunnittelemani tuolit ja sain niitä sopivan määrän Martelalta. EgO-sarjan astiat suunnittelin Arabialle ja Boy-lasit Iittalalle.

Kun muotoilija asuu samassa kämpässä 25 vuotta, olisi kummallista, jos koti ei olisi muotoutunut hänen näköisekseen. Neljässäkymmenessä vuodessa ehtii paljon! En edes muistanut, että eteisen kalakuvioinen matto on suunnittelemani. Olen piirtänyt ja teettänyt tänne myös kustomoituja mattoja.

Mariankadulle avautuva pieni erkkeri on juuri sopivan kokoinen kahdelle vastakkain sijoitetulle nojatuolille. Stefan istuu erkkerissä usein tekemässä töitä ja pohtimassa uuden Stefan Lindfors -brändinsä seuraavia askelia.

Seinällä oikealla on Tony Kayen juliste hänen bändinsä keikalta Cannesin elokuvajuhlilta. Vasemmalla on Stefanin pojan Rietveld Academien opiskeluvuosinaan tekemä muotokuva isästään. Hyllykön yllä seinällä on kaksi Stefanin EgO-astiaston suurta lautasta. Hän maalasi ne käsin Arabian tehtaalla osana pientä erikoiskokoelmaa.

5/ Valon voima

Olen aina pitänyt valoa ja valaistusta tärkeinä. Usein kyse on pienistä asioista. Kun led-teknologia valtasi alaa 2010-luvulla, ledien kylmä sininen valo oli haastava. Nykyään ledejä saa kaikissa värilämpötiloissa, ja niiden käyttöikä on lähes loputon. Olenkin vaihtanut suurimman osan valaistuksesta ledeihin.

Tummassa kylpyhuoneessa valaistus on erittäin tarkkaan suunniteltu, ja olen asentanut valokatkaisijoiden päälle suojat, jotta vieraat eivät pääse säätämään sitä. Eteisen pitää olla riittävän suuri, ettei sisään astuessa synny heti ahdasta tunnetta. Olen luonut eteiseen tunnelmaa hyödyntämällä yläkaappeja valaisimina. Valaistusta suunnitellessani olen huomioinut myös sen, että kodissani järjestetään juhlia ja illallisia.

Valaistus luo tunnelmaa erilaisiin tilanteisiin, ja sitä täytyy voida muuttaa tarpeen mukaan. Suomessa ajatellaan usein, että valaisimen tärkein tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon valoa. Se on mielestäni älytöntä! Kodissani valaisimilla on myös toisenlainen merkitys. Yksi valaisin on esimerkiksi seinälle asetettu varpushaukka ja toinen ledeillä valaistu joulukuusen runko.

Juttu on julkaistu Glorian kodissa 10/2026.