Kaukaisilta tuntuvat ajat, jolloin lentokentällä shoppailu merkitsi lähinnä verottoman tupakan ja alkoholin hankintaa. Nyt kenttiä uudistetaan kuivan maan Ruotsin-laivoiksi, joissa shoppailu, ravintolat ja muut elämykset ovat jopa matkaa tärkeämpiä.

Se täydellinen odotuksen hetki ennen lentomatkaa. Vaeltelet kentän kiiltävissä tax free -putiikeissa, suihkautat ranteeseen ylellistä uutuustuoksua ja vertailet Pradan ja Guccin aurinkolaseja. Vielä ennen koneen lähtöä on aikaa piccoloskumpalle.

Koneeseen astuessasi kenties jo iloitset siitä, että edessä on pian toinen miellyttävä lentokenttähetki – olethan valinnut kaukomatkareittisikin sen perusteella, että se tekee välilaskun shoppailuun otollisessa Amsterdamin Schipholissa eikä vaikkapa tylsällä Frankfurtin kentällä.

Tiesitpä sitä tai et, toimintasi on aavistettu ennalta. Lentokenttäbisnekselle olet toivotuin mahdollinen asiakas.

Lisää syitä viihtyä

Reippaasti rahaa käyttävät ja elämyksistä innostuvat, niin sanonut elämyshakuiset matkailijat ovat niitä, joita esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää pyörittävä Finavia on erityisesti ajatellut, kun se hiljattain uudisti lähes kaikki kentän myymälät ja ravintolat.

”Olemme halunneet lisää elämyksellisyyttä kuten paikallisia tuotteita ja designiä myös ravintolatarjontaan”, kertoo johtaja Elena Stenholm, joka vastaa Finavialla Helsinki-Vantaan kaupallisista palveluista.'

Elämyshakuiset saattavat nimittäin valita koneenvaihtopaikkansa juuri palvelutason perusteella.

Omat koukkunsa on toki muillekin määritellyille matkustajaryhmille: usein lentäville ja tehokkaasti shoppaileville frequent flyereille, lapsiperheistä ja ikääntyvistä koostuville, henkilökohtaista palvelua arvostaville turvallisuushakuisille sekä elämäntapareissaajille, jotka lentävät paljon mutta eivät välttämättä käytä hövelisti rahaa.

Elämyshakuiset ovat kuitenkin erityisen tärkeitä. He saattavat nimittäin valita koneenvaihtopaikkansa juuri palvelutason perusteella, ja myös Helsinki-Vantaa pyrkii yhdeksi suosituista vaihtokentistä. Tutkimuksen mukaan jopa 30 prosentille vaihtomatkustajista vaihtolentokenttä ja sen palvelut vaikuttavat lentoreitin valintaan.

Ja rahat ovat kentille tarpeen. Kova kilpailu nakertaa jatkuvasti lentotoiminnan kannattavuutta. Bisnes alkaa muistuttaa Ruotsin-laivoja: reissaaminen on halpaa, ja tuotot tulevat laivan oheispalveluista, kuten ravintoloista ja kaupoista.

Kirjavan lentomatkustajajoukon tarpeisiin on nyt tarjottava jotakin tuttua, jota löytyy kaikilta kentiltä. Lisäksi tarvitaan myös paikallisväriä ulkomaisille asiakkaille ja jotakin eksklusiivista suomalaisille. Luksusta varakkaille ja kohtuuhintaista reppureissaajille.

Eksklusiivista vai paikallista?

Muutos Helsinki-Vantaan myymälöiden pilttuurivissä on ollut nopea ja näkyvä. Polo Ralph Laurenin liike loistaa kevään heleissä väreissä. Victoria’s Secretin myymälä taas on sensuellin tumma ja hämyisä – puhutaan, että avautuessaan viime vuonna se sai nuoret naiset ostamaan halvimman mahdollisen lentolipun minne tahansa, jotta he pääsisivät shoppailemaan siellä.

Iittalan liikkeen estetiikka on pohjoismaisen pelkistettyä ja vielä pelkistetympää japanilaista, kun esillä on Issey Miyake -yhteistyömallisto. Ravintoloihin ja kahviloihin on tuotu entistä monipuolisempaa tarjottavaa, muun muassa Johan & Nyströmin kahvia ja pienpanimo-oluita.

”Olemme järjestäneet muun muassa juhannustansseja porttialueella.”

Elämyksellisyys taas tarkoittaa esimerkiksi lähtöporttien sisustamista toisistaan erottuviksi sekä eri sesonkeihin liittyviä tapahtumia.

”Markkinoinnissakin keskitytään tänä vuonna neljään vuodenaikaan. Olemme järjestäneet muun muassa juhannustansseja porttialueella. Joulukampanjassa olivat mukana niin joulupukki ja tontut kuin lahjojen paketointipistekin”, Elena Stenholm kertoo.

Paljonko rahaa matkustajat sitten käyttävät? Tarkkoja summia ei paljasteta, mutta keskimääräinen summa on ”muutamia kymmeniä euroja”. Finavian erityisenä kiinnostuksen kohteena olevat kiinalaiset matkailijat ovat kuulemma avokätisimpiä, virolaiset taas piheimpiä.

Kuka vain ei kelpaa

Finavia ei itse omista liikkeitä, vaan toimii isäntänä laajalle kumppaniverkostolle. Pari vuotta sitten se myi kilpailutuksen perusteella omat tax free -myymälänsä World Duty Free Groupille, joka on nykyisin globaalisti toimivan alan jätin Dufryn omistuksessa.

”Etsimme sopivat toimijat ja kilpailutamme heidät, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua – paitsi, jos kyseessä on ainutlaatuinen brändi. Otamme huomioon sekä taloudellisen puolen että sen, miten konsepti istuu meille. Pitää kyetä toimimaan tässä haasteellisessa ympäristössä”, Elena kertoo.

Helsinki-Vantaa on mukana kansainvälisessä trendissä. Lentokenttäkauppa kasvaa kaikkialla.

Haasteellinen ympäristö tarkoittaa esimerkiksi todella pitkiä aukioloaikoja ja sitä, että henkilökunnan taustat tarkistetaan turvallisuussyistä.

Niinpä myymäläkumppaneista suurin on World Duty Free Group, jolla on isojen duty free -myymälöiden lisäksi kentällä myös erikoiskauppoja. Myös ravintoloista ja kahviloista vastaa enimmäkseen kaksi kansainvälistä, nimenomaan lentokenttäpalveluihin erikoistunutta toimijaa SSP ja HMSHost.

Helsinki-Vantaa on mukana kansainvälisessä trendissä. Lentokenttäkauppa kasvaa kaikkialla.

”Aloitin viime vuonna tässä tehtävässä, ja koko kentän myynti nousi silloin 27 prosenttia. Toki olemme tässä eläneet monenlaisia remonttivaiheita, jotka ovat myös vaikuttaneet lukuihin”, Elena kertoo.

Kansainväliset kauppiaat vastaavat siitä, että Helsinki-Vantaalta löytyy niitä kaikkialta tuttuja brändejä, vaikkapa Versace, Hugo Boss tai ravintolapuolen sporttipubi O’Learys. Luksusbrändejä kuten Salvatore Ferragamo on tarjolla etenkin Schengen-puolella, jonka kautta varakkaat aasialaiset kulkevat.

Finaviaa kiinnostaa myymälöiden menestys, sillä myymälöiden, ravintoloiden ja palveluiden tuotto vaikuttaa vuokriin. Yrityksen noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta noin kolmannes tulee niistä – vuokralaiset toki keräävät liikevaihtoa vielä paljon enemmän.

Edullista pitää olla

Lentokenttäkauppa on kulkenut pitkän matkan alun perin verottomasta tupakan ja alkoholin myynnistä elämysbisnekseksi. EU:n sisäisessä liikenteessä veroetu on ollut jo pitkään vain muisto. Tuoteryhmien painoarvo on muuttunut muun muassa siksi, että naiset lentävät enemmän kuin ennen.

”Tupakan merkitys on vuosien saatossa vähentynyt, kosmetiikka taas nykyisin on äärimmäisen tärkeä tuoteryhmä. Kahvila- ja ravintolapalveluissa tärkein voisi edelleen olla oluttuoppi”, Elena arvioi.

”Kuluttajat ovat hintatietoisia. Varakkaille kiinalaisillekin hinta on tärkeä.”

Veroetu koskee siis enää vain Schengen-alueen ulkopuolisia lentoja. Mutta kauppa ei käy, jos tavarasta pitäisi maksaa saman verran kuin kaupungilla.

”Kuluttajat ovat hintatietoisia. Varakkaille kiinalaisillekin hinta on tärkeä. Meillä aika moni vaate- ja kosmetiikkabrändi on vähintään sen kymmenen prosenttia muun kaupan hintoja edullisempi.”

Schipholin kävijöille on tarjolla ostosten lisäksi kirjasto, kasino ja hierontaa.

Helsinki-Vantaa kuuluu alan virallisen luokituksen mukaan Euroopan keskisuuriin kenttiin, joilla liikkuu 15–25 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Suurten kenttien kärjessä on vielä megasarja, yli 60 miljoonan matkustajan kentät kuten Lontoon Heathrow, Pariisin Charles de Gaulle, Amsterdamin Schiphol ja Saksan Frankfurt.

Megasarja pystyy jyräämään jo kauppojen määrällä, mutta elämyksiä mietitään sielläkin. Esimerkiksi Schipholin kävijöille on tarjolla ostosten lisäksi kirjasto, kasino ja hierontaa.

Mutta kaupallisesti Helsinki-Vantaa on kokoaan vahvempi keskus, kiitos aasialaisten vaihtomatkustajien ostovoiman. He ovat kiinnostavampaa kohderyhmää kuin vaikkapa Ryanairin halpalentomatkustajat, joita verrokkikentällä Kööpenhaminan Kastrupissa parveilee.

Kastrupkin haluaa profiloitua nimenomaan paikallisilla brändeillä. Tarjolla on Day Birger & Mikkelsenin muotia, Ole Lynggaardin koruja ja Illumsin tavaratalon sisustustuotteita.

Seuraavaksi kirjastoon?

Finavialaiset iloitsevat Pohjois-Euroopan parhaan lentokentän tittelistä, jonka kenttä sai maaliskuussa. Se perustuu matkustajien kokonaisarvioon.

”Olemme todella ylpeitä, kun päihitimme esimerkiksi Kööpenhaminan”, Elena viittaa tärkeimpään kilpailijaan. Tukholman Arlandalla ei kisassa ole niin paljon painoa, koska se ei ole yhtä suosittu vaihtokenttä.

”Olemme pieni kenttä, mutta kompaktius on myös vahvuutemme: kaikki on yhden katon sisällä. Miltä tahansa portilta näkee jo yhden kahvilan ja myymälän.”

Finavian tavoitteena siintää 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

Yhden katon etua osaa arvostaa, jos on vaikkapa lentänyt Arlandasta Finnairilla kotiin ja huomannut jumittuneensa ankeimpaan terminaaliin. Muualla on kyllä luksuskauppoja toisensa vieressä, mutta siellä vain peruskahvila ja minimyymälä.

Helsinki-Vantaalla on siis takana valtava muutosurakka, mutta valmis se ei vielä ole, eikä kenttä taida koskaan ollakaan. Finavian tavoitteena siintää 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

Elena Stenholm lupaa siihen mennessä elämyshakuisille matkustajille lisää brändejä ja uusia palveluita. Pääseeköhän seuraavaksi kokeilemaan onneaan rulettipöytään vai istumaan kirjastoon?

Rovaniemen matkailulla menee lujaa. Vetonaula on houkutteleva, suorastaan mielikuvituksellinen majoitus.

 

Tasokkaan majoituksen puute on ollut suomalaisen matkailubisneksen ongelma, mutta Rovaniemellä asiat on tehty toisin. Yksityiset yrittäjät ovat investoineet tyylikkyyteen ja kekseliäisyyteen.

Yksi onnistujista on kaupungin keskustassa suojellussa vanhassa talossa oleva Gröhnin perheen omistama Arctic Light Hotel, joka äskettäin voitti kolmessa kategoriassa World Luxury Hotel -gaalassa. Se on myös valittu Trivago Awardsin Suomen parhaaksi viiden tähden hotelliksi (toinen on Haven, kolmas Kämp), vaikka ei se tarkkaan ottaen edes ole viiden tähden hotelli; ympärivuorokautinen huonepalvelu puuttuu.

Hämäränä talvipäivänä tekisi mieli jäädä Arctic Lightin viihtyisään, olohuonemaiseen lobbyyn oleskelemaan kirjan ja lämpimän juoman kanssa. Hotellin kaikki 57 huonetta ovat tilavia ja erilaisia. Valttina on erinomainen palvelu ja mainio aamiainen, josta on levinnyt kuvia Instagramissa pitkin maailmaa.

Toisin kuin Rovaniemen muissa paremman luokan majoituspaikoissa, joissa enemmistö asukkaista on tällä hetkellä kiinalaisia, Arctic Lightin asiakkaat tulevat eri puolilta maailmaa.

arcticlighthotel.fi

 

Käpylehmän sisällä

Kansainvälisiä palkintoja on saanut myös Arctic TreeHouse Hotel, joka on tullut kuuluisaksi siitä, että sen huoneistot on rakennettu rinteeseen ikään kuin käpylehmät tikkujaloille. Etuseinät ovat pelkkää lasia, joten näköalat ovat hienot. Pienten 27 neliön käpylehmien lisäksi hotelliin kuuluu viisi 50 neliön Glass Housea. Santaparkin kupeessa olevaa aluetta laajennetaan lähivuosina tuntuvasti. Kysyntää riittää, sillä kuvat puumajoista ovat levinneet ympäri maailmaa, ja tämäkin hotelli on monien muiden tapaan loppuunmyyty talven huippusesongin ajaksi.

santaparkarcticworld.com/arctic-treehouse-hotel

 

Lasinen kota ja jacuzzi

Pääsin koeasumaan Snowman World Glass Resortin lasikodan ennen lomakylän virallisia avajaisia. Lasiseinää ja kattoa on loma-asunnoissa paljon revontulten toivossa, mutta olo kodassa on oikein kodikas. Nukkumista varten on parvi, tilaa on kaikkiaan 40 neliötä. Oleskelutilan lisäksi on keittiösyvennys, kylpyhuone ja sauna. Sisustus on skandinaavisen hillitty. Varsinainen vetonaula on kuitenkin ulkona kodan terassilla oleva 38-asteinen outdoor hot spa. Kun pulahtaa pakkasessa uikkareissa taivasalla poreammeeseen, ja ympä-

rillä on pelkkää hiljaisuutta ja pimeyttä, on rentoutumiselle varsin otolliset olosuhteet.

snowmanworld.fi

Tacoja ja pizzaa

Turistin ei tarvitse visiitillään tyytyä vain perinteiseen Lapin ruokaan. Keskustassa meksikolaista ruokaa tarjoaa uusi ravintola Yuca. Meininki on rento, pöytävarauksia ei oteta.

yuca.fi

Pure Pizzassa pizza paistuu aitoon napolilaiseen tyyliin sikäläisin reseptein. Uunikin on Italiasta tuotu, sillä paikan omistajalle Antti Kuhalle pizzan autenttisuus on sydämenasia. Porosalami on sentään pääsyt mukaan yhteen pizzaan, joka oli kerrassaan erinomainen.

kauppayhtio.fi

Haluatko päästä nopeasti joulutunnelmaan? Suosittelemme näitä klassikkomarkkinoita.

Musiikin lumoissa Kööpenhaminassa
Kööpenhaminan Tivolin alue on jo itsessään hyvin viehättävä, mutta joulun aikaan se on suorastaan taianomainen. Pixie Band soittaa musiikkia, tarjolla on syötävää ja juotavaa, ja lisää aistinautintoja tarjoavat ilotulitukset sekä sadan tytön Lucia-kulkue. Hans Christian Andersen -joulumarkkinat (kuvassa) on erityisen lumoava kokonaisuus. Se löytyy Axeltorv-aukiolta, vastapäätä Tivolia.
visitcopenhagen.com

 

Lähiherkkuja Helsingissä
Tuomaan markkinat on Helsingin vanhin ja suurin joulutori. Viime vuonna markkinoilla vieraili 350000 ihmistä 95:sta eri maasta. Markkinoilla panostetaan erityisesti kotimaiseen paikallistuotantoon, hyvään ruokaan ja juomaan sekä laadukkaisiin lahjoihin. Ihastuttava vanhan ajan karuselli tarjoaa maksuttomia karuselliajeluita kaikille markkinavieraille. Tänä vuonna uutuutena on myös esiintymislava. Markkinat avautuvat lauantaina 2.12.
tuomaanmarkkinat.fi


Kuusen juurella Tallinnassa
Tallinnan joulumarkkinat järjestetään kauniissa vanhassa kaupungissa valtavan joulukuusen ympärillä. Tänä vuonna juhlitaan muuten kyseisen joulukuusen 575-vuotisjuhlaa. Tarjolla on virolaista jouluruokaa – porsaanpaistia, hapankaalia ja mustaamakkaraa sekä hehkuviiniä ja piparkakkuja. Markkinoilta voi ostaa myös laadukkaita käsitöitä ja muita perinteisiä lahjoja.
christmasmarket.ee


Jouluisesti Strasbourgissa
Strasbourg kutsuu itseään rohkeasti joulun pääkaupungiksi. Kaupungissa on yksi maailman vanhimmista joulumarkkinoista, ne on järjestetty vuodesta 1570 saakka. Nykyään markkinoita on kymmenessä eri paikassa pitkin kaupunkia, ja kojuja on yli 300. Place Kleberiltä löytyy perinteinen, erittäin suuri joulukuusi. Tänä vuonna markkinoiden vieraileva tähti on Portugali, joten tarjolla on runsaasti herkullisia pastéis de nata -leivonnaisia.
noel.strasbourg.eu


Tunnelmallisesti Berliinissä
Berliinissä voi käytännössä viettää aikaa joulumarkkinoilla vaikka koko joulukuun ajan. Tarjonnan paras on kuitenkin Gendarmenmarkt. Vieressä valvovat kirkot Deutscher Dom ja Französischer Dom luovat markkinoille upean tunnelman. Puiset kojut hehkuvat tunnelmaa ja pursuavat kiinnostavia ostoksia. Illalla tarjolla on elävää musiikkia laidasta laitaan.
visitberlin.de

Juttua muokattu 27.1.2017: lisätty tieto Tuomaan markkinoiden alkamispäivästä.