On aika tutustua Pohjois-Irlannin pääkaupunkiin, jossa raskas historia lyö kättä viehättävän nykyisyyden kanssa.

Belfast on kaupunki, jossa viktoriaaniset rakennukset kohtaavat rosoiset lähiöt ja jossa protestanttien ja katolisten asuinalueita jakavien muurien portit lukitaan yöksi. Se on kuitenkin myös nopeasti modernisoitunut kaupunki, joka hemmottelee ostos- ja ruokamatkailijaa.

Belfastin kaupungintalon lähistöltä löytyy lukuisia kauppoja pikkuputiikeista ketjuliikkeisiin ja ostoskeskuksiin. Yksi suosituimpia on Victoria Square. St George's Market, jossa on yli sadan kojun verran ruokaa ja antiikkia, on auki perjantaista sunnuntaihin.

Rosoisen ja surumielisen ulkoasun alta alta kuoriutuu suuri, vieraanvarainen sydän.

Illalliselle kannattaa suunnata Molly's Yardiin, josta saa modernia lähiruokaa ja pienpanimo-oluita. Sen jälkeen voi nauttia livemusiikista trendikkään boheemissa The Filthy McNastysissä tai istahtaa oluelle puheensorinan täyttämään viktoriaaniseen pubiin Crown Liquor Salooniin.

Kaupunki tarjoaa yllättäviä kohtaamisia. Voi vaikka päätyä eläkeläisnaisen kyytiin, kun kysyy, mitä kaupungissa kannattaa sadepäivänä tehdä. Automatkalla Ulster-museoon nainen kertoo, millaista oli elää opiskelijatyttönä kaupungissa, jossa pommit räjähtelivät eikä pubeihin voinut mennä, ja vielä matkan päätteeksi ojentaa 20 punnan setelin ja käskee menemään oluelle. Belfast on juuri tätä: rosoisen ja surumielisen ulkoasun alta alta kuoriutuu suuri, vieraanvarainen sydän.

Huhutaan, että muurit murrettaisiin vuoteen 2023 mennessä.

 

Levottomuuksista kertovat sota-aiheiset muraalit, joihin voi tutustua omatoimisesti tai Black Taxi -kierroksella. Puolisotilaallisia muraaleja korvataan kovaa vauhtia uusilla, rauhaa edustavilla maalauksilla. Huhutaan, että muurit murrettaisiin vuoteen 2023 mennessä.

Belfastin matka on helppo yhdistää Dublinin lomaan, sillä matka taittuu bussilla tai junalla parissa tunnissa. Myös lentäen pääsee esimerkiksi Lontoon kautta.

Koe ainakin nämä

Lumoava luonto

Pohjois-Irlannin rannikolla menee Causeway Coastal Route, joka on 190 kilometriä pitkä maisemareitti Belfastista Londonderryyn. Sen varrella kannattaa pysähtyä ainakin Giant's Causewayllä, joka on vaikuttava, yli 50 miljoonaa vuotta vanha kalliomuodostelma. Myös ylitys riippusiltaa pitkin Carrickareden saarelle on kokemisen arvoinen elämys. Näihin paikkoihin pääsee myös ilman omaa autoa osallistumalla opastetulle kierrokselle.

www.discovernorthernireland.com/causeway

Yö maailman pommitetuimmassa hotellissa

Uskaltaisitko yöpyä maailman pommitetuimmaksi hotelliksi kutsutussa Europa-hotellissa?

Kuuluisuudet Julia Robertsista Bill Clintoniin ovat asuneet tässä neljän tähden hotellissa, jota IRA pommitti yli kolmekymmentä kertaa vuosina 1970–1994. Yö alkaen noin 95 euroa.

www.hastingshotels.com/europa-belfast

Game of thronesin maisemissa

Kierros sarjan kuvauspaikoille on faneille must! Eri yritykset järjestävät kierroksia, mutta kuvauspaikoilla voi käydä myös omatoimisesti. Puiden muodostama satumainen tunneli, The Dark Hedges, on luonnossa yhtä vaikuttava kuin kuvissa.

www.discovernorthern-ireland.com/gameofthrones

Titanicin tunnelmissa

Titanicin yli sadan vuoden takaiseen tragediaan pääsee tutustumaan Titanic-museossa. Satama-alueelle on rakentunut Titanic Quarter, josta löytyy mm. kahviloita ja ravintoloita. Kahvittele Dock Cafessa, joka toimii vapaaehtoisvoimin ja maksa ”honesty boxiin” omantunnon mukaan.

www.titanic-quarter.com, titanicbelfast.com

Jutun kirjoittaja on Dublinissa asunut Tripsteri.fi-sivuston Dublin-matkaoppaan kirjoittaja, joka palaa Irlantiin aina uudelleen.

Turistialueiden ulkopuolella on toisenlainen Thaimaa. On hiljaisia pikkukaupunkeja, villiä luontoa ja vähän liiankin jännittäviä nähtävyyksiä.

Tuijotan epäuskoisena rinteessä olevaa aukkoa, joka näyttää mäyränkololta. Sinne olisi ahtauduttava. Kun oli kerrottu, että menisimme luolaan, olin odottanut jotain näyttävämpää. Ja sellaista, johon voisi astua suorin vartaloin. Nyt joudun pudottautumaan syvään, kapeaan ja pilkkopimeään kuiluun. Luola on kapea, kivikkoinen ja pohjalla on vettä. Välillä melkein vyötäröön, välillä nilkkoihin.

Seinillä ja katolla kimaltavat kivet, kun taskulampun valo osuu niihin. Ennen vedenalaisia putouksia luola madaltuu niin, että joudumme ryömimään taskulamput hampaissa. Onneksi vesi on sentään puhdasta enkä kärsi ahtaan paikan kammosta. Olen helpottunut kun tulvauhan vuoksi joudumme palaamaan takaisin muutaman sadan metrin jälkeen.

Uljasta – ja pelottavaa

Luksusmatkaa ja lekottelua en odottanutkaan, kun lähdin tutustumaan Nakhon Si Thammaratin provinssiin eteläisen Thaimaan itärannikolla. Alue on vielä melko neitseellinen turismin suhteen, joten tutustuimme potentiaalisiin nähtävyyksiin ikään kuin testiryhmänä. En enää koskaan naureskele pohjoismaisille turvallisuusmääräyksille.

Luolaa vielä pelottavampi kokemus varsinkin korkeanpaikankammoiselle oli Krung Ching -vesiputous, jonne kuljetaan sademetsässä Khao Luangin kansallispuistossa. Eväät repussa ihastelin matkalla sademetsän uljautta ja ihmeellisiä ääniä, kunnes opas pysähtyi ja irrotti jotain jalastaan.

Seinillä ja katolla kimaltavat kivet, kun taskulampun valo osuu niihin. Ennen vedenalaisia putouksia luola madaltuu niin, että joudumme ryömimään taskulamput hampaissa.

Varo lieroja

Takanani kävellyt Johan kirkaisi samaan aikaan. Viidakko vilisi verenimijälieroja, jotka livahtavat salamannopeasti kenkiin ja vaatteisiin, pureutuvat ihoon ja imevät itsensä täyteen verta pulleiksi etanoiksi. Omissa kintuissani ei näkynyt mitään, mutta opas kehotti riisumaan kengät. Siten kirkaisin minäkin.

Luonnon ihastelu jäi, välillä pysähdyttiin polttamaan lieroja irti ihosta. Inhoon yhdistyi silkka kauhu, kun lähdimme laskeutumaan jyrkkää rinnettä putousta kohti. Välillä rotkon reunalla oli kaiteen pätkiä, mutta ne heiluivat uhkaavasti tai olivat ruostuneet puhki. Kun lopulta pääsin sata metriä korkean putouksen juurelle, ei tehnyt eväitä mieli. Katselin komeaa putousta ja psyykkasin itseäni paluupatikointia varten.

Nämä on nähtävä

Pinkkejä delfiineitä

Onneksi Khanomin seutu näytti myös lempeät puolensa. Oli ihanaa lillua tuntikausia merellä paikallisessa pitkässä kalastajaveneessä. Se kuljetti Thong Nod Baysta katsomaan harvinaisia vaaleanpunaisia delfiinejä, joita elää parinsadan yksilön suuruinen populaatio Thaimaanlahdella. Nimensä ne ovat saaneet siitä, että vanhempien delfiinien nahan sävy muuttuu hieman punertavaksi. Retkellä pääsi myös uimaan aution saaren paratiisirannalle. Koskematonta rantaa oli silmänkantamattomiin, toivottavasti kaikkea ei koskaan rakenneta täyteen hotelleja.

Pöydät runsaita ja koreita

Nakhonissa ei ole niin pientä kylää tai vaatimatonta kuppilaa, etteikö ruoka olisi erinomaista. Pöytään kannetaan jatkuvasti lisää uusia ruokalajeja. Etelä-Thaimaassa ruoka on mausteisempaa kuin pohjoisessa. Kalaa, äyriäisiä ja vihanneksia syödään paljon. Erinomainen paikka oli Chao Rue Nakhon Si Thammaratin kaupungin lähellä, samoin ruokatorilla oleva ravintola Krau Nai Nang. Erittäin suosittu aamiaispaikka on Ko-pi pääkadun varrella. Ihmeen paljon hoikat thait jaksavat syödä: aamiainen on todella runsas, ja pian sen jälkeen on vuorossa lounas lukuisine ruokalajeineen.

 

Varjonukkeja ja niellowarea

Jos haluaa hankkia paikallisia tuliaisia, Nakhonille tyypillisiä käsitöitä ovat metalliset nielloware-tekniikalla valmistetut kulhot ja pikkuesineet. Taidokkaita ovat myös nahasta leikatut ja maalatut varjonuket. Innokas shoppailija voi tietenkin tehdä löytöjä myös Nakhonin Tha Chang Roadilla. Koruliikkeiden anti ei ensin näyttänyt houkuttelevalta. Sitkeä kiertely kuitenkin palkittiin: yhdestä liikkeestä löysin oivan tuliaisen itselleni, värikkään cocktailsormuksen.

 

Omakotitalosta rantaresortiin

Yhden yön vietin Tree House Plus -nimisessä paikassa, tilavassa omakotitalossa, joka majoitti turisteja. Siistiä ja yksinkertaista. Krung Ching Resort sankan metsän keskellä taas toi etäisesti mieleen suomalaiset hirsimökit. Rannalla sijaitsevassa Khanom Hill Resortissa sain mukavan oman talon. Le Pes Villas Khanonissa on perheiden suosiossa, sillä siellä on erillisiä taloja ja isoja huoneistoja. Pelkistettyä, uutta ja siistiä. Ylellistä asumista tarjoaa suomalaisen Kati Häkkisen tyylikäs Aava Resort Khanonissa rannalla.

Seuraavalla Tallinnan-matkallasi maistele kaviaareja, testaa thaimaalainen ja tutustu uusittuun ruokatoriin.

Uusi ruokakeidas

Komeasti kunnostettu Balti Jaama Turg on kiva uusi käyntipaikka Tallinnan-matkalla. Vanhan torin tilalle on rakennettu moderni keskus, jossa torin lisäksi on kala- ja lihahallit , pieniä ruokapuoteja ja katuruokapaikkoja. Tarjolla on myös käsitöitä ja virolaisia vaatteita.

Toisessa kerroksessa on panimoravintola, johon kuuluu kesällä varsin houkutteleva terassi. Tarjolla on myös vanhaa tavaraa ja antiikkia, löytöjä voi etsiä kirpputorilta. Alakerrassa on lisäksi Selver-ketjun ruokakauppa ja MyFitness-kuntosali, joten Jaama Turgilla voi viettää aikaa tuntikaupalla.

Tori on Baltian rautatieaseman kupeessa,baltijaamturg.ee.

Vana-Postin thaimaalainen

Nok-Nok on thaita ja tarkoittaa useita lintuja. Vanhan talon julkisivussa oli pöllökuvio, ja sen mukaan sai nimensä keväällä avattu thairavintola. Ravintolassa pyritään autenttisuuteen, sillä keittiötä johtaa thaimaalainen naiskokki Pensiri Pattanachaeng, ja kaikki muutkin kokit ovat Thaimaasta tai Englannista. Ravintolan yläkerrassa toimii myös kokkikoulu, josta voi varata ruokakurssin.

Nok-Nok on Tallinkin ensimmäinen kivijalkaravintola. Tallink Groupin hallintoneuvoston puheenjohtaja Enn Pant on Thaimaan kunniakonsuli Virossa, ja idea tuli häneltä.Ravintolan aasialaista ja pohjoista tyyliä yhdistelevän sisustuksen on suunnitellut suomalainen Marjut Nousiainen.

noknok.ee.

Kaviaarihetki

Ostoskierroksella Vanhassa kaupungissa voi pysähtyä lepuuttamaan jalkoja ja nauttia välipalaksi kaviaaria tai ostereita, sillä Helsingistä tuttu Finlandia Caviar on avannut liikkeen Väike-Karjalle. Kaviaareja, suomalaisia mätejä ja ostereita voi maistella yksittäin tai erilaisissa menuissa. Menuille on mietitty myös sopivat viinit, samppanjat ja vodkat.

Valeria Hirvosen (kuvassa) omistaman ravintolan sisustuksen on suunnitellut Joanna Laajisto, kalusteet ja lamput ovat suomalaista käsityötä.

Finlandia Caviar, Väike-Karja 1, Tallinna.