Kuvat
Kristiina Raitala ja Visit Åland
Merikortteli Sadonkorjuujuhlien aikaan.
Merikortteli Sadonkorjuujuhlien aikaan.

Mannersuomalaiselle Ahvenanmaa on eksoottinen kohde, jossa voi melkein tuntea olevansa ulkomailla.

Nuorten, sorjien omena- ja kirsikkapuiden rivistöt ja niiden taustalla kumpuileva vehreä maasto tuovat mieleen ranskalaisen viininviljelysalueen, kun ajamme Ahvenanmaan pohjoisesta maakunnasta Getasta keskellä saarta olevaan Finströmiin.

Idylliset, nuhteettoman siistit maatilat pihapiireineen ja matalat männyt kallioineen taas muistuttavat Gotlannista. Mannersuomalainen tuntee Ahvenanmaalla olevansa lähes ulkomailla, mikä näinä päivinä on oikein piristävää.

Vierailin Ahvenanmaalla syyskuun loppupuolella, jolloin siellä järjestetään jokavuotiset erittäin suositut Sadonkorjuujuhlat. Tapahtuma on levittäytynyt ympäri saarta, ja tänä vuonna siihen osallistui yhteensä 44 ravintolaa, maatilaa ja plåpp åpp (pop up) -tapahtumaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kävijöitä oli tänä vuonna kolmen päivän aikana 13 700, joista pieni osa myös mantereelta. Viime vuonna vieraita oli 17 700, joten korona verotti jonkin verran kävijämäärää. Joka paikassa kyltti muistuttikin pitämään heinähangon mittaista välimatkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Omenat hehkuvat syksyllä kauniin punaisina, mutta kuvitelkaa tarhat keväällä valkoisissa kukissa.

Luksusherkkuja omenasta

Aurinkoisena syyspäivänä punaiset omenat hehkuvat tarhoissa. Omenat ovatkin tärkeitä, sillä Ahvenanmaalla kasvatetaan 70 prosenttia koko Suomen omenoista. Miten hyvältä maistuukaan omenamehu, joka puristetaan omien silmien edessä ja tarjotaan juotavaksi suoraan säiliöstä, kuten Saftstuganin mehustamossa.

Öfvergårdsin tilan omistajat Anna ja Jan Alm puolestaan ovat kehitelleet omenista monenlaisia ruokapalkintoja keränneitä herkkuja. Oliiveja muistuttavat pienet raa’at, etikkaan säilötyt vihreät omenat, Öfvergård’s Jaspi, maistuvat juuston, leikkeleiden tai martinin kanssa.

Tilalla järjestetään myös omenasafareita, joihin kuuluu viininmaistelua muistuttava omenamehutasting. Omenapuita pariskunnalla on 6 000 ja lajikkeita 15. Mehuja tehdään kuin single vineyard -viinejä: lajikkeita ei sekoitella vaan jokainen mehustetaan erikseen.

Mehuissa todella on eroja. Normaalisti mehutastingissa on kuusi mehua, mutta Almit järjestivät Mickels Gård -tilalla minimaistelun, jossa maisteltiin kolmea mehua niille suunniteltujen suupalojen kanssa.

Omenatarhat ovat kauniita syksyllä, mutta keväällä puiden kukkiessa niiden täytyy olla aivan ihania. 29.–30.5.2021 vietetään Ahvenanmaa vihannoi -tapahtumaa.

Aikamatkalle

Ensimmäinen maininta Kastelholman linnasta on vuodelta 1388. Silloin linna sijaitsi saarella, mutta maa on kohonnut ja nyt vesi ympäröi linnaa enää kahdella suunnalla.

Linnalla on jännittävä historia. Se liittyy Engelbrektin kapinaan 1434, ja 1507 kaapparikapteeniksi sanottu Sören Norby laivastoineen valtasi linnan. Kustaa Vaasan aikana Kastelholmasta tuli kuninkaallinen metsästyslinna. Hänen poikansa, Suomen ja Ahvenanmaan herttuaksi 1556 tullut Juhana oleskeli linnassa useita kertoja ja piti siellä vankina veljeään Erik XIV:ttä ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä. 1600- ja 1700-luvuilla linna kärsi tulipaloista ja alkoi rapistua. 1800-luvun lopulta alkaen linnaa on restauroitu useaan otteeseen.

Nykyisin linna on museo, ja sinne voi tilata myös yksityiskierroksen ryhmälle talvellakin, kunhan lunta ei ole kohtuuttoman paljon. Perusmaksu 15 e sekä 8e /osallistuja. Jos kierros tehdään muulloin kuin linnan aukioloaikana, peritään 70 e lisämaksu. Korkeintaan 40 henkeä ryhmässä, isommat ryhmät on jaettava kahtia.

Saftstuganista voi ostaa parilla eurolla tonkan omenamehua.

Ruokaruhtinas

Michael Björklund, Micke, taitaa olla Ahvenanmaan suurin julkkis, tunnetaanhan hänet Vuoden kokkina sekä Suomessa että Ruotsissa, Bocuse d’Or- kilpailussa viidenneksi sijoittuneena, keittokirjailijana, Strömsö-ohjelman kokkina ja Ruotsin Robinson-tv-selviytymissarjan voittajana.

Vuodesta 2012 hän on pyörittänyt Smakbytä, johon kuuluu ravintola, tislaamo ja paikallisia tuotteita myyvä puoti. Ja parin vuoden kuluttua myös korkealaatuinen hotelli, johon on tulossa parisataa vuodepaikkaa, kertoi Micke Sadonkorjuujuhlien aikana. Hän tarjosi perinteistä ahvenanmaanpannukakkua, joka kuitenkin jakaa saaren väestön kahtia: tehdäänkö se riisi- vai mannapuurosta. Perhesovun vuoksi Micke tekee se riisipuurosta, koska niin on vaimo-Jennyn kotona tehty.

Toinen maistiainen oli jännittävä: merimetsoa. Sokkomaistamalla olisi mennyt naudanlihasta. Smakbyn kyljessä on tislaamo Åland Distillery, jossa voi maistella tislaamon tuotteita. Väkevien lisäksi tarjolla on appelsiinilla maustettua long drinkia.

Micke Björklund rakennuttaa Smakbyn yhteyteen hienon hotellin.

Merihenkisiä makupaloja

Maarianhaminan Itäsataman pohjoispuolella on Merikortteli, joka on turistille mukava sisäänheitto Ahvenanmaalle. On venevajoja, ranta-aittoja ja rakenteilla olevia laivoja.

Shoppailemaan pääsee SALT-puotiin, jossa on paikallisten käsityöläisten tuotteita ja työhuoneita sekä sen vieressä korupaja Guldviva, jossa Maria Karlström tekee omaa silmääni ilahduttavaa, ei-niin-skandinaavista muotoilua. Guldviva on tehnyt simpukkakorumalliston, jonka myynnillä tuetaan Itämeren leväkasvuston vähentämistä yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa.

Ruokaa Merikorttelissa saa kuuluisan salakuljettajan Algoth Niskan mukaan nimetystä Pub Niskasta, joka tarjoaa mainiota peltileipää, pizzaa ahvenanmaalaisittain.

 

Juttu on ilmestynyt Glorian numerossa 11/2020. Juttua on muokattu 1.12.2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla