Kaupallinen yhteistyö

Usein kuulee sanottavan, että yritysmaailma tarvitsee lisää rohkeutta. Kirsi Piha muistuttaa, että ihmiset ottavat omassa elämässään riskejä joka päivä. Mutta minne katoaa rohkeus, kun ihminen astuu työpaikan ovesta sisään?

Rohkeutta usein peräänkuulutetaan yritysmaailmassa, mutta sanalla on monta merkitystä. Mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha itse määrittelee rohkeuden uskalluksena liikkua silloinkin, kun ei olla varmoja, mitä siitä seuraa.

"Pahinta on, kun jäädään odottamaan, että tilanne on täysin sietämätön. Täytyy uskaltaa olla muutoksen tilanteessa, kun asiat kulkevat vielä ihan hyvin. Pitää miettiä, minne ollaan menossa seuraavaksi sen sijaan että mietitään että tämä myy vielä ihan hyvin, myydään tätä ja katsotaan sitten", hän sanoo.

"Rohkeutta on liikkua ja muuttua jo silloin, kun se ei ole ihan välttämätöntä. Usein mietitään että tämä myy vielä ihan hyvin, myydään tätä ja katsotaan sitten. Paikoillaan pysyminen on epärohkeuden merkki." Kirsi Piha

Rohkeusteemassa kiinnostavaa Pihan mielestä on myös väite, jonka mukaan ei ole rohkeita yrityksiä, vaikka yritykset ovat selvästi täynnä ihmisiä, jotka tekevät omassa elämässään rohkeita tekoja joka päivä.

"Arkielämässä otetaan asuntolainaa, mennään naimisiin ja hankitaan lapsia – kaikki riskialtista toimintaa. Eivät ihmiset silti koe vastarintaa, koska päättävät asioistaan itse. Luulen, että ihminen ei enää koe olevansa työpaikalla autonominen yksikkö, vaan osa käskettävää joukkoa", hän pohtii.

Siksi Pihan mukaan rohkeutta on antaa ihmisille työpaikalla autonomia ja luopua keskusjohtoisesta kontrollista. Sallivassa ilmapiirissä myös vaikeista asioista keskusteleminen helpottuu.

"Huomaan, että itselleni on ominaista konfliktoida asioita, kun ne ottavat päähän. Asiat vauhdittuvat kauheasti, kun ne tuodaan esille ja niitä ruvetaan ratkaisemaan sen sijaan, että lakaistaan ne piiloon. Konflikti päivässä pitää yrityksen virkeänä", hän naurahtaa.

DNA:n yrityspuolen markkinoinnista vastaava Paula Miettinen on yhtä sitä mieltä, että työkulttuurilla ja osallistumisen oikeudella on tärkeä merkitys työyhteisössä. Kohtaamisia-juttusarjan neljännessä jaksossa hän pohtiikin Pihan kanssa rohkeuden syvintä olemusta. Mitä määritelmällä tarkoitetaan?  Kuinka rohkeus valjastetaan yritysmaailman käyttöön? Mistä muutosvastarinta johtuu?

Kohtaamisia-juttusarjassa DNA:n yritysliiketoiminnan markkinoinnista vastaava Paula Miettinen keskustelee kiinnostavien vaikuttajien kanssa ajankohtaisista, työelämään liittyvistä muutoksista ja mahdollisuuksista. Juttusarjan toisena vieraana on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha. #dnavierashuone

Kuka?

Kirsi Piha, 48
Mahdollisuusviestintäjohtaja ja Ellun Kanat -viestintätoimiston perustaja
Missiona on tehdä maailmasta ymmärrettävä, ja sen myötä parempi paikka.
Motto: Konflikti päivässä pitää yrityksen virkeänä.

Ylivoimaisesta asiakaskokemuksesta kirjan kirjoittanut Belinda Gerdt haluaa yritysten ymmärtävän, että asiakaspalvelu on vain pieni osa asiakaskokemusta. Todellinen sitouttaminen tapahtuu positiivisen tunnekokemuksen välityksellä.

Maaliskuun alussa Amazonilta Microsoftille siirtynyt, kansainvälistä uraa luova Belinda Gerdt julkaisi alkuvuodesta 2016 kirjan Ylivoimainen asiakaskokemus yhdessä asiakaskeskeisen yritystoiminnan asiantuntijan, Kari Korkiakosken, kanssa. Kirjassa tehdään selväksi, että asiakaskokemuksen rakentuminen on yrityksessä jokaisen vastuulla.

"Asiakaskokemus on punainen lanka, joka määrittää yrityksen toimintaa. Se ei ole mikään nopea projekti, johon voi ottaa hetkeksi konsultin, vaan jatkuvaa kehittämistä ja yrityksen rakentamista palvelemaan aidosti asiakkaan tarpeita", Gerdt tiivistää kirjan ydinsanoman.

Hänen mukaansa onnistunut asiakaskokemus lähtee asiakkaan ymmärtämisestä. Usein yrityksissä vain oletetaan, mitä asiakas haluaa tai seurataan asiakastyytyväisyyttä viiveellä. Tärkeämpää olisi kerätä tietoa asiakkaiden odotuksista etukäteen ja tehdä liiketoiminnalliset päätökset analysoidun informaation pohjalta.

Lähes yhtä tärkeää yrityksille on pysyä mukana teknologisessa kehityksessä. Esimerkiksi asiakaspalvelun luonne muuttuu nopeasti yhä monikanavaisemmaksi, ja etenkin nuorempi asiakaskunta olettaa saavansa palvelua käyttämissään sosiaalisen median kanavissa. 

"Palvelu on tärkeää, mutta onko esimerkiksi itsepalvelu palvelua? Monille on helpompaa hoitaa asiat itse verkossa kuin soittaa yritykseen. Esimerkiksi kampaajan tai ravintolan varaukset halutaan hoitaa jo pääosin verkossa. Jokainen kohtaaminen yrityksen kanssa rakentaa asiakaskokemusta", Gerdt muistuttaa.

Palveluiden todellinen hyöty saadaan selville, kun tutkitaan asiakaskokemuksen vaikutusta liiketoimintaan – myös silloin tulee Gerdtin mukaan muistaa asiakaslähtöisyys.

"Usein katsotaan tuloslaskelmaa ja mietitään että tuo on kallista, karsitaan siitä. Pitäisi miettiä, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä asiakkaalle ja kulujen säästämisen sijaan nähdä ne investointeina", Gerdt muotoilee.

Asiakasymmärtämättömyyden lisäksi yksi yleisimpiä virheitä Gerdtin mukaan on, että yritykset lupaavat enemmän kuin ovat kykeneviä tarjoamaan. Siksi hän painottaa arvolupauksen merkitystä. 

"Kun molemmille osapuolille on selvää, mikä on odotus, tuote ja kokemus, ei synny pettymyksiä. Joskus markkinoinnissa luvataan valtavasti ja luodaan korkeat odotukset, joita on mahdoton saavuttaa", Gerdt sanoo. Hänen  mielestään myös virheet voivat olla mahdollisuus vakuuttaa asiakas ja luoda positiivinen tunnekokemus. 

"Kaikki ei aina mene niin kuin piti, mutta kun virhe myönnetään ja sitten korjataan, asiakkaalle tulee tunne, että hän on yritykselle tärkeä. Siitä seuraa hyvä tunnekokemus ja vahva sitoutuminen."

"Asiakaskokemus on punainen lanka, joka määrittää yrityksen toimintaa. Se ei ole mikään nopea projekti, johon voi ottaa hetkeksi konsultin, vaan yrityksen jatkuvaa rakentamista palvelemaan asiakkaan tarpeita" Belinda Gerdt

DNA:n yrityspuolen markkinoinnista vastaava Paula Miettinen on itse monikanavaisen asiakaskokemuksen asiantuntija. Kukaan ei vielä tiedä, mitä kaikkea tulevaisuuden asiakaskokemus pitää sisällään, ja siksi jokaisen yrityksen on tärkeää olla jatkuvassa muutosvalmiudessa. Miettinen tapasi Gerdtin tämän Suomen-vierailun aikana vaihtaakseen kokemuksia mielenkiintoiseen teemaan liittyen.

Kohtaamisia-juttusarjassa DNA:n yritysliiketoiminnan markkinoinnista vastaava Paula Miettinen keskustelee kiinnostavien vaikuttajien kanssa ajankohtaisista, työelämään liittyvistä muutoksista ja mahdollisuuksista. Juttusarja alkoi keväällä 2016, ja sen kuudentena vieraana on Luxembourgissa kansainvälistä uraa rakentava Belinda Gerdt. #dnavierashuone

Belinda Gerdt, 37

ERP Manager, Dynamics365, Microsoft Western Europe, Ylivoimainen Asiakaskokemus (Talentum 2016)  –kirjan kirjoittaja
Missiona on rakentaa ylivoimaisia kohtaamisia ihmisten välille.
Motto: Do one thing every week that scares you.

Kaupallinen yhteistyö

Esiintymisjännitys vaivaa monia, mutta pelon kohtaaminen kannattaa. Näyttelijä-yrittäjä Niina Nurmisen mukaan paras keino siihen on unohtaa itsensä.

Esiintymis- ja kommunikaatiotaidot ovat työelämässä haluttua pääomaa, mutta monet pelkäävät esiintymistä, tietää yritysvalmentaja Niina Nurminen. Näyttelijänä uraa luonut Nurminen jännittää itsekin ennen lavalle nousua.

"Ranskalaisen elokuvan tähti Jeanne Moreau on sanonut, että ujolla ihmisellä täytyy olla tosi hyvä syy nousta näyttämölle. Mutta kun fokus on aiheessa ja tehtävässä, ei tarvitse miettiä, millaisen vaikutelman antaa. On paradoksaalista, että kun unohtaa oman itsensä, on enemmän oma itsensä", Nurminen sanoo.

Nurmisen mukaan esiintymistilanteita voi ajatella siedätyshoitona; toistuva harjoittelu kasvattaa omaa turva-aluetta, jolloin epävarmuusalue pienenee. Myös työyhteisön keskinäinen kommunikaatio vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja. Nurmisen mukaan oman persoonan likoon laittaminen auttaa aina – myös esimiestyössä.

"Vaikka esimiehellä on eri tehtävä kuin työntekijällä, heillä on yhteinen päämäärä. Esimiehen tehtävänä on luoda ilmapiiri ja mahdollisuus loistaa, mutta se ei onnistu, jos on liian etäinen ja muodollinen, eikä ole halua tutustua toiseen ihmisenä", Nurminen sanoo.

"Jos on valmis antamaan energiaa, muut antavat sitä takaisin. Sitä on vuorovaikutus: ei tarvitse yksin kantaa koko maailmaa harteillaan." Niina Nurminen

Ihmislähtöinen lähestymistapa rakentaa keskinäistä luottamusta, mutta työkulttuurin muodostamiseen tarvitaan sen jokaista jäsentä, ei pelkästään esimiehen panosta. Nurminen pitää tärkeänä, että myös kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle annetaan työyhteisössä tilaa ja arvostusta.

"Kannattaa järjestää aikaa kohtaamisille ilman digitaalisia välineitä ja satsata aidosti hetkiin, jotka ovat tärkeitä. Fyysisissä kohtaamisissa kaikki aistit ovat käytössä. Aina ei tarvita edes palavereita, sillä asiat hoituvat joskus lyhyesti kommunikoimalla", hän toteaa.

Nurminen pohtii mielellään myös kanssakäymisten laatua. Työyhteisön tavoitteena on usein luoda positiivinen ilmapiiri, mutta Nurminen painottaa, että aito innostus kumpuaa yksilöiden sisäisestä motivaatiosta.

"En itse usko manipulaatioon, ja veikkaan, että suuri osa ihmisistä tunnistaa, kun heitä yritetään johtaa tunteeseen. Se välittyy kyllä, jos ihminen on itse innostunut ja kokee työn merkitykselliseksi. Ja jos on valmis antamaan energiaa, muut antavat sitä takaisin. Sitä on vuorovaikutus: ei tarvitse yksin kantaa koko maailmaa harteillaan", Nurminen tiivistää.

DNA:n yrityspuolen markkinoinnista vastaava Paula Miettinen kutsui Niina Nurmisen Helsingin Kaapelitehtaalle vaihtaakseen ajatuksia vuorovaikutustaidoista ja niiden merkityksestä liike-elämässä. Kuinka esiintymistilanteita voi harjoitella? Millaisia keinoja teatteri tarjoaa esimiestyöhön? Entä kuina luodaan aito tunnekokemus?

Kohtaamisia-juttusarjassa DNA:n yritysliiketoiminnan markkinoinnista vastaava Paula Miettinen keskustelee kiinnostavien vaikuttajien kanssa ajankohtaisista, työelämään liittyvistä muutoksista ja mahdollisuuksista. Juttusarja alkoi keväällä 2016, ja sen viidentenä vieraana on näyttelijä ja yrittäjä Niina Nurminen. #dnavierashuone

Kuka?

Niina Nurminen, 51
Näyttelijä ja luova johtaja, ArtSense Oy
Nurmisen missiona on vaikuttaa yritysten ja yhteiskunnan uudistumiskykyyn taiteen keinoin.
Motto: Yksin olemme puita, yhdessä olemme metsä.