Boulevard Beauty -kauneushoitolaa pyörittävä Minna Luostarinen, 43, käyttää ikäistään vanhemmille suunniteltuja tuotteita, käy kasvohoidoissa ja vannoo hyvän unirytmin nimeen.

Minna Luostarisen, 43, aamut alkavat useimmiten meditaatiolla kynttilänvalossa. Pitkin aamua hän myös juo litran kuumaa vettä, johon on lisätty veitsenkärjellinen himalajansuolaa ja limen mehua.

”Uskon, että se poistaa kehosta yön aikana kertyneet kuona-aineet.”

”Ihmisille muodostuu kaulan alle nykyään helposti heltta, kun katsomme jatkuvasti alaspäin kännykkään.”

Rauhallisten aamutoimien jälkeen Minna puhdistaa kasvonsa puhdistusgeelillä ja levittää kasvoveden, ihonhoitonesteen, silmän-ympärysvoiteen ja sävyttävän päivävoiteen. Iltaisin lista täydentyy vielä puhdistusvaahdolla, kiinteyttävällä seerumilla, yövoiteella ja kaulavoiteella.

”Ihmisille muodostuu kaulan alle nykyään helposti heltta, kun katsomme jatkuvasti alaspäin kännykkään. Luonnollinen lymfa- ja verenkierto häiriintyy, ja siksi kaulan alle kertyy rasvaa. Voiteen on tarkoitus kiinteyttää ja silottaa kaulan ihoa”, Minna perustelee.

Joka toinen päivä hän käyttää myös rintavoidetta, joka kiinteyttää rintojen ja dekolteen aluetta.

40 sekuntia kauneudenhoitoon

Moni jättää ihon rasvaamatta väittäen, että tuotteiden kanssa läträämiseen menee liikaa aikaa. Se on Minnan mielestä tekosyy.

"Olen ottanut sekuntikellon kanssa aikaa, ja vartalonhoitotuotteen levitykseen menee kokonaisuudessaan 40 sekuntia. Myös kasvonaamion voi antaa vaikuttaa esimerkiksi aamiaisen ajan.”

Toinen harhaluulo on, ettei ihoa tarvitse puhdistaa, jos ei käytä meikkiä.

"Olen ottanut sekuntikellon kanssa aikaa, ja vartalonhoitotuotteen levitykseen menee kokonaisuudessaan 40 sekuntia."

”Iho erittää hikeä ja talia myös yöllä, ja päivän mittaan iholle kertyy pölyä ja likaa. Siksi iho olisi hyvä puhdistaa aamuin illoin rasvaa liuottavalla puhdistusaineella. Sitkeässä on myös ajatus, että aurinkosuojaa tarvitaan vain, kun otetaan aurinkoa. Todellisuudessa auringonvalolta pitäisi suojautua ympäri vuoden.”

Päivittäisten rutiinien lisäksi Minna kuorii ihoaan ja käyttää kasvonaamioita viikoittain. Salaiseksi aseekseen hän nimeää mustaruusunaamion, joka silottaa ja kirkastaa ihoa näkyvästi.

”Jos tiedän, etten ehdi nukkua tarpeeksi tai haluan olla erityisen freesin näköinen, levitän yön ajaksi kasvoille naamion yövoiteen sijaan.”

Minna kertoo käyttäneensä aina hieman tehokkaampia tuotteita kuin hänen ikäisilleen tavallisesti suositellaan.

”Tuotteet kehittyvät koko ajan. Olen ajatellut niin, että voin hyvin käyttää vähän tujumpia hoitotuotteita jo nyt, koska luotan siihen, että ollessani vanhempi on jo keksitty jotain vielä tehokkaampaa. Liian vahvoja tuotteet eivät kuitenkaan saa olla, koska silloin ne saattavat aiheuttaa epäpuhtauksia.”

Ei enää paineita

Minna on käynyt kasvohoidossa kerran kuussa 12-vuotiaasta lähtien. Silloin hän kärsi teini-iän aknesta, joka kesti hoidoista huolimatta parikymppiseksi asti. Nuorena iho-ongelmat aiheuttivat epävarmuutta, mutta Minna uskoo, että selvisi vähällä verrattuna tämän päivän lapsiin ja nuoriin.

”Nuorilla on nykyään selvästi enemmän ulkonäköpaineita kuin ennen, ja niistä kärsivät myös pojat. Eräs teini-ikäinen poika saapui hoitolaan ja sanoi, että ihon on oltava kunnossa elokuun puoleenväliin mennessä, koska silloin on koulukuvaus.”

Enää Minna ei ota paineita ulkonäöstään, vaikka työskentelee kauneudenhoitoalalla.

”Tietysti haluan olla huolitellun näköinen, mutta olen kiinnostuneempi henkisestä kasvusta ja kehon hyvinvoinnista kuin täydellisestä ulkonäöstä. Esimerkiksi ripsienpidennyksiä en kerran kokeilun jälkeen ole halunnut, kun olen nähnyt, miten moni on altistunut niissä käytettävälle liimalle.”

”Olin vuosia kasvissyöjä, mutta viime vuonna aloin tuntea, että kehoni tarvitsee lihaa. Kuuntelen kehoani ja syön lihaa silloin kun tuntuu siltä, ehkä kerran kuussa.”

Arkea helpottamaan Minna on kuitenkin ottanut kulmiinsa 3D-pigmentoinnit ja kynsiinsä geelilakkauksen.

”Nypin nuorena kaikki kulmakarvani pois, eivätkä ne ole oikein kasvaneet takaisin, joten pigmentoidut kulmat nopeuttavat meikkaamista. Geelilakkaus taas on tarpeellinen, koska käytän työssäni hansikkaita, ja tavallinen kynsilakka kuluu niiden takia pois jo päivässä.”

Nykyään Minnan iho on normaali, mutta epätasaisuuksia syntyy etenkin silloin, jos hän innostuu syömään sokeria ja gluteenia, joten hän pyrkii välttämään niitä samoin kuin maitotuotteita. Lihasta hän ei enää täysin kieltäydy.

”Olin vuosia kasvissyöjä, mutta viime vuonna aloin tuntea, että kehoni tarvitsee lihaa. Kuuntelen kehoani ja syön lihaa silloin kun tuntuu siltä, ehkä kerran kuussa.”

Ammattilaisten hoiviin

Ruokavaliomuutokset ovat seurausta yksilövalmennuksesta, jonka Minna aloitti vajaa vuosi sitten. Kahdesti kuussa järjestetyissä tapaamisissa hän on valmentajansa avustuksella käynyt läpi ”koko elämänsä”: työn, ravinnon, levon ja liikuntatottumukset.

Minna käyttää mielellään hyvinvointialan ammattilaisten palveluita, vaikka voisi tehdä osan hoidoista itsekin.

”Sopivan unirytmin löytäminen on luonut tasapainoa, ja lehtivihreän lisääminen ruokavalioon on tehnyt minusta energisemmän. En voi olla töissä väsynyt, koska silloin en pysty antamaan asiakkaille parastani.”

Minna käyttää mielellään hyvinvointialan ammattilaisten palveluita, vaikka voisi tehdä osan hoidoista itsekin. Joka perjantaiseen hemmottelutuokioon kuuluu visiitti vakiokampaajalle, joka pesee ja föönaa Minnan hiukset viikonloppua varten. Kampaaja on myös meikkitaiteilija ja tekee tarvittaessa Minnalle meikin, jos tiedossa on juhlat.

”Voisin meikata itsekin, mutta on luksusta päästä jonkun muun käsittelyyn. Myös matkoilla käyn aina erilaisissa kauneushoidoissa, koska saan niistä samalla ideoita omaan työhöni. Parhaillaan kehittelen uutta kasvohoitoa, johon sain idean Lontoosta.”

Ei nakkikioskille

Kauneushoitojen lisäksi Minna käy kalevalaisessa jäsenkorjauksessa ja laitepilateksessa. Aamuisin hän tekee puolen tunnin kävelylenkin ja pyrkii saamaan askelmittariin joka päivä vähintään 10 000 askelta.

”En halua pilata hyvää oloa yhden illan takia.”

Terveelliset ja säännölliset elämäntavat saattavat tulla yllätyksenä ihmisille, jotka seuraavat Minnan elämää sosiaalisen median kautta. Siellä hän nimittäin jakaa kuvia rock-keikoilta, joilla hän käy viikoittain.

”Yleensä juon keikoilla kahvia tai mineraalivettä ja lähden kotiin nukkumaan heti keikan jälkeen. Joskus juon lasin tai pari viiniäkin, mutta vaikka ilta venähtäisi, en nykyään mene koskaan nakkikioskin kautta kotiin. Sen sijaan syön yöpalaksi esimerkiksi kananmunaa ja vihanneksia, kuten kurkkua tai selleriä. En halua pilata hyvää oloa yhden illan takia.”

Juttu on alun perin julkaistu lokakuun 2017 Gloriassa, josta löydät myös Jolie Span Suvi Räsäsen ja Nordicshape Oy:n Taina Heikkisen ihonhoitovinkit.

Kuka?

Minna Luostarinen, 43. SKY-kosmetologi ja yrittäjä, kauneushoitola Boulevard Beauty.

Työskennellyt aiemmin maahantuontipuolella myynti- ja tuotepäällikkönä useilla eri tuotemerkeillä.

Minnan suosikkituotteet:

Sisley Black Rose Mask, Bioeffect EGF Eye Mask Treatment, RevitaLash Advanced -ripsiseerumi.

Aikoinaan misseys nolostutti, mutta sen avulla Susanna Laine sai ensimmäisen tv-työnsä.

Kolmetoista vuotta sitten Miss Suomi -kisan voittajien risteilyllä hämmentynyt Susanna Laine istui hytissään. Toisen perintöprinsessan tittelin voittanut nuori nainen oli aivan varma, että osallistuminen missikisaan oli pilannut hänen tulevaisuutensa.

Teatterista kiinnostunut Susanna oli alkanut tehdä teini-ikäisenä mallintöitä helpon taskurahan toivossa, ja 23-vuotiaana hän päätyi missikisoihin puolivahingossa.

”Isosiskoni Tiina oli ollut kisoissa, mutta itselleni oli selvää, etteivät missitouhut olleet minun juttuni. Marjo Sjöroos sai houkuteltua mukaan osakilpailuun ihan viime hetkellä.”

Isosisko kiikutti kiertueelle luonnonlapsena viihtyneelle Susannalle lämpörullia ja luomiväriä, jotta tämä sai laitettua itsensä lavakuntoon. Sijoittumisen jälkeen tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Tuore perintöprinsessa mietti vielä kuukausia, oliko mitään järkeä osallistua kisoihin.

Nyt tapahtumaa voi jo muistella kiitollisena. Missivuosi toi mukanaan ensimmäisen televisiojuontajan pestin, ja sillä tiellä Susanna on edelleen.

Joka arki-ilta televisiosta tuleva Puoli seitsemän -ohjelma on suora lähetys, mikä tarkoittaa, että työpäivä loppuu aina iltaseitsemältä. Iltavirkuksi tunnustautuva Susanna nukkuukin mieluusti hieman pidempään ja käy ennen töitä salilla treenaamassa.

”Kaikki, mikä tapahtuu ennen aamuyhdeksää, on minulle vähän vaikeaa. Olen tehnyt aamuradiotakin, mutta nykyinen rytmi sopii minulle paremmin.”

Studiossa kasvoilla on joka päivä tuhti kerros meikkiä ja yleensä myös irtoripset. Vapaa-ajalla parasta onkin, että saa olla luonnontilassa.

Ruudussa Susannan hiukset ovat usein muhkeilla laineilla, ja ne näyttävät perinteiseen suomalaiseen tukkaan verrattuna kadehdittavan paksuilta. Susannan mielestä hiukset ovat kuitenkin jatkuvan laittamisen vuoksi vähentyneet.

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti.

”On ihana tunne, kun sunnuntaina ei tarvitse pestä tukkaa tai meikata. Ja hiuksetkin kasvavat onneksi takaisin.”

Missiaikoina ruokavaliota tuli tarkkailtua välillä liiankin tiukasti. Nyt Susanna suhtautuu syömisiin rennommin, mutta pitää silti huolen, että lautanen täyttyy enimmäkseen vihanneksista, salaateista ja vaaleasta lihasta.

”Aina ruokavaliosta ei saa pidettyä kiinni, mutta en ole siitä mitenkään hysteerinen, sillä ne ajat ovat onneksi ohitse.”

Kuka?

Susanna Laine, 36, televisiojuontaja, näyttelijä ja Miss Suomen toinen perintöprinsessa 2005.

Lempituotteet: BioEffect EGF -hoitoseerumi: ”Ihoni kuivuu studion valoissa, ja seerumi kosteuttaa sitä tehokkaasti.” Kevin Murphy Bed.Hair -hiuspuuteri: ”Tuuheuttava hiuspuuteri on kestosuosikkini.” Probiootit: ”Syön niitä joka aamu, ne auttavat refluksivaivoihini.”

Onko blondin oltava aina niin ...

Juontaja Susanna Laine meikittömänä: Missiys ei pilannutkaan tulevaisuutta

Susanna Laineella on aina televisiossa aivan järkyttävä meikki,joka saa hänet näyttämään 60-luvun kemikaliomyyjältä. Tököttinä silmämeikkiä,naamameikkiä,poskipunaa ja sitten vielä räikeän punaiset huulet. Lisäksi usein kammottavia tötterönutturoita ja muita hökötyksiä. Eipä ole Ylen takahuoneeseen asti ole vielä ehtinyt sanonta ” yksinkertainen on kaunista”. Tukasta 30 senttiä pois,suora föönaus ja 70% meikistä pois,niin jopa päästään tälle vuosituhannelle..Ja polvet yhteen Laine,kun istua...
Lue kommentti

Plastiikkakirurgian uudet keksinnöt muuttavat tarjontaa nopeasti. Uusissa hoidoissa tarjotaan ultraääntä iholle ja radiofrekvenssiä vaginaan.

Kun kysyy plastiikkakirurgian ammattilaiselta, mikä on tällä hetkellä alan suurin trendi, vastaus tulee heti:

”Veitsettömyys. Se on kasvava trendi niin meillä kuin maailmallakin”, sanoo plastiikkakirurgi Katja Puumanen Sairaala Siluetista Helsingistä.

”Viimeksi kuluneiden kymmenen–viidentoista vuoden aikana pistoshoitojen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Täyteaineiden ja botuliinitoksiinin valmistajilla menee hyvin”, Puumanen jatkaa.

”Tosin suuren kysynnän vuoksi markkinoille tulee joka vuosi uusia tuotteita, jotka joudutaan poistamaan huonon laadun tai niiden aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi. Valitettavasti Suomen lainsäädäntö ei ainakaan toistaiseksi millään lailla rajaa sitä, kuka täyteainetta saa laittaa ja millä koulutuksella.”

 

Suurimpana syynä veitsettömien hoitojen suosioon on Puumasen mukaan asiakkaiden arki. Se on niin kiireistä, ettei pitkiin toipumisaikoihin ole aikaa.

”Veitsettömillä hoidoilla, kuten täyteaineilla ja erilaisilla laitehoidoilla, saadaan tarvittavaa piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan”, Puumanen kertoo.

Toinen syy veitsettömien hoitojen suosiolle on muutos plastiikkakirurgien asiakaskunnassa. Ihmiset hakeutuvat Suomessakin esteettisen plastiikkakirurgian pariin entistä aiemmin.

”Veitsettömillä hoidoilla saadaan piristystä ja kohotusta kasvoille, mutta niin, ettei toipumisaikaa tarvita käytännössä ollenkaan."

”Botuliinia käytetään alkavien ilmeryppyjen hoitoon, ja nuorin asiakasryhmämme ovat hieman alle kolmekymppiset. Siinä iässä ihon ikääntymismuutokset ovat useimmilla lieviä, joten pistos- ja laitehoidoilla saadaan hyviä tuloksia. Täyteainehoitoja tehdään tosin myös yli viisikymppisille asiakkaille, hyvin tuloksin”, Puumanen selittää.

Hänen mukaansa isojen kasvojenkohotusleikkausten asiakkaat ovat vanhempia kuin vielä 20 vuotta sitten. Pitkälle kehittynyt ihon roikkuminen on kuitenkin ikääntymismuutos, johon täyteaineista ei saa riittävästi apua.

”Yleensä asiakkaat aloittavat injektiohoidoista, joihin yhdistetään ihon laserhoitoa. Niillä saadaan kiinteytettyä ihoa ja poistettua näkyviä verisuonia. Noin 45-vuotiaana tulee ajankohtaiseksi ensimmäinen leikkaus, joka on yleensä silmien yläluomileikkaus”, Puumanen kertoo.

Hän toteaa, että ulkonäköpaineet ovat koventuneet länsimaisessa työelämässä.

”Vastaanotollani kävi hetki sitten todella kaunis, hyvin hoidettu viisikymppinen naispotilas. Hän vetää töissä tiimiä, jossa kaikki muut ovat parikymppisiä ja tunsi tarvitsevansa pientä freesausta kasvoihinsa sopiakseen paremmin ryhmänsä johtoon. Myös miehet ovat aiempaa kiinnostuneempia plastiikkakirurgiasta mutta toistaiseksi heidän osuutensa asiakkaista on silti huomattavasti vähäisempi kuin naisten”, Puumanen kertoo.

 

Puumanen löytää vielä kolmannenkin syyn veitsettömien hoitojen suosiolle: vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten uudenlaisia täyteaineita, kehitetään koko ajan.

Tätä kehitystyötä tehdään myös Suomessa. Helsingissä, Jyväskylässä ja Fuengirolassa toimivan Sairaala KL:n perustaja, plastiikkakirurgi Asko Salmi on mukana kehitystyössä, jossa luodaan uudenlaista täyteainetta. Siinä yhdistetään hyaluronihappoa potilaan omasta kudoksesta otettuun rasvaan.

”Hyaluronihappo katoaa elimistöstä kokonaan kahdessa vuodessa. Ideana on, että se korvautuisi asiakkaan omalla kudoksella. Täyteaine on tällä hetkellä koekäytössä, ja alustavat tulokset näyttävät todella lupaavilta”, Salmi kertoo.

 

Täyteaineet eivät ole ainoa tapa saada poskiin tai huuliin lisää pulleutta. Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä. Oman rasvan käyttäminen on luontevaa varsinkin sellaisille potilaille, jotka ovat allergisia täyteaineille. Se ei ole kuitenkaan ainoa rasvansiirron etu.

Jo yli kymmenen vuoden ajan Suomessakin on muotoiltu kasvoja siirtämällä potilaan omaa rasvaa kohtiin, joihin halutaan pyöreyttä.

”Täyteaineiden tuoma vaikutus ei ole pysyvä. Huuliin laitettava ohut täyteaine sulaa pois kolmessa, neljässä kuukaudessa. Poskipäille käytettävä paksumpi täyteaine voi pysyä jopa puolitoista vuotta. Rasva taas on luonnollinen aine, osa kehon omaa kudosta, ja sen tuoma lopputulos on täyteaineita pysyvämpi”, Siluetti Sairaalan Katja Puumanen kertoo.

 

Hän tuntee myös rasvansiirron miinuspuolen: siinä lopputulosta ei voida ennustaa yhtä hyvin kuin täyteaineilla tehdyissä hoidoissa.

”Täyteaineiden kanssa tietää täsmälleen, että laitettu aine tarttuu ja pysyy, kunnes elimistö sulattaa sen pois. Rasvansiirrossa on toisin. Kun kasvoihin siirretään rasvaa, siitä jää jäljelle noin kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttia. Etukäteen ei kuitenkaan voida tietää, miten hyvin rasva tarttuu kullekin potilaalle. Mutta se rasva, joka tarttuu, pysyy vuosia”, Puumanen summaa.

Rasva irrotetaan pienellä rasvaimulla vatsasta tai reidestä. Se sijoitetaan yleensä poskipäiden, huulien tai silmien ympärille. Useimmat potilaat etsivät rasvansiirrosta apua kasvojen ikääntymiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös vammoista tai leikkauksista johtuviin kasvojen kudoskuoppiin. Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Rasvaa voidaan siirtää myös kehoon, esimerkiksi rintoihin.

Operaatio kestää suunnilleen tunnin ja se voidaan tehdä joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Kotiin pääsee jo muutaman tunnin jälkeen, eikä sairauslomaa yleensä tarvita.

Hoidon jälkeen ihoon ilmestyy usein verenpurkaumia ja turvotusta, jotka menevät ohi parissa viikossa. Koska rasvansiirtoon tarvitaan vain pieni reikä, siitä ei jää arpia. Rasvansiirron hinta on kahdesta kolmeen tuhanteen euroon.

 

Plastiikkakirurgiset sairaalat tarjoavat paljon erilaisilla laitteilla tehtäviä ihonhoitoja.

Radiofrekvenssihoidoilla huolletaan ihon pintaa: ryppyjä ja aknearpia. Hoidossa stimuloidaan lämpöenergialla ihon dermiksen, eli verinahan, kollageeni- ja elastiinisäikeitä.

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin. Laser vaalentaa ja parhaimmassa tapauksessa hävittää kokonaan iholle ilmestyneet maksaläiskät. Karvojen laserhoidoissa karvat poistetaan sarjahoitona. Laserin aallonpituus kohdistuu parhaiten vaaleassa ihossa oleviin tummiin karvoihin.

Katja Puumasen mukaan ehdottomasti kiinnostavin laitehoidoista on ultraäänihoito, jota markkinoidaan veitsettömänä kasvojenkohotuksena.

”Hoito perustuu kohdennettuun ultraääneen. Laitteella nähdään tarkoin hoidettava kudos. Kun näen laitteella tismalleen, missä kasvojen lihasten pinta, eli kalvo, sijaitsee, pystyn kohdentamaan ultraäänipulssin juuri sinne.”

Laserilla voidaan hoitaa niin ihon värimuutoksia kuin karvoitustakin.

Lihaskalvo kuumennetaan seitsemäänkymmeneen asteeseen. Kuumetessaan lihaskalvo kutistuu. Kun lihaskalvo napakoituu, myös kasvojen piirteet napakoituvat.

”Lämpövaikutus saa aikaan myös sen, että ihon oman kollageeni ja elastaanin tuotanto kiihtyy. Tämä vaikutus jatkuu jopa puolen vuoden ajan hoidon jälkeen”, Puumanen kertoo.

 

Hoidon suosiota lisää se, että ultraus toimii kertahoitona. Se voidaan toki uusia puolen vuoden tai vuoden päästä, mutta usein jo yhdellä hoitokerralla saadaan tulos, joka pysyy useita vuosia.

”Ultraäänen ehdoton plussa on lyhyt toipumisaika, joka on noin viisitoista minuuttia. Sen ajan iho saattaa punoittaa. Mikään leikkaus ei ole riskitön, mutta tässä hoidossa ainoa riski on se, ettei tulos ole tarpeeksi näkyvä. Kuten rasvansiirrossa, tässäkin lopputuloksissa on yksilöllistä vaihtelua. Etukäteen ei voida ennakoida, kuinka näkyvä tulos saadaan.”

Puumasen mukaan hoito sopii parhaiten alle 45-vuotiaiden ihoille, joissa ikääntymismuutokset ovat kohtalaisen lievät. Silmien tai suun ympäryksen hoidon saa noin kuudellasadalla eurolla, alakasvojen, kaulan ja dekolteen hoitaminen maksaa nelisen tonnia.

”Suuret plastiikkakirurgisen leikkaukset tehdään periaatteessa niin kuin ennenkin. Perinteisiin rasvaimuihin on kuitenkin tullut uusi vesisuihkutekniikka, jota voidaan hyödyntää myös kasvojenkohotuksessa”, kertoo plastiikkakirurgi Asko Salmi.

”Ennen kuin rasvaa voidaan irrottaa, kudoksiin lisätään keittosuolaa ja puudutusainetta. Aiemmin se tehtiin pienellä paineella tippapullosta. Nyt aineet voidaan ruiskuttaa kudoksiin korkealla paineella. Tämä on aiempaan tekniikkaan verrattuna selvästi hellempää kudoksille”, Salmi selittää.

Sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla.

Hänen mukaansa vesisuihkutekniikka on helpottanut myös rasvansiirtoa.

”Rasvasolut ovat todella herkkiä. Kovalla paineella irrotettu rasva on selvästi parempilaatuista kuin aiemmin. Näin ollen sitä voidaan käyttää rasvansiirroissa, esimerkiksi rintoihin.”

Tehokkaan vesisuihkun ansiosta sekä rasvaimun että vesisuihkutekniikalla tehtävän kasvojenkohotuksen jälkeen mustelmia ja turvotusta tulee vähemmän kuin vanhalla tekniikalla. Toisin kuin perinteisessä rasvaimussa, syvää nukutusta ei yleensä tarvita.

”Olen tehnyt rasvaimuja kaksikymmentäviisi vuotta. Ennen vesisuihkutekniikan kehittämistä rasvaimut olivat suoraan sanottuna melkoista hinkkaamista. Potilaat olivat toimenpiteen jälkeen todella kipeitä eivätkä voineet kävellä normaalisti. Nostimme hinnat koviksi, jotta rasvaimujen suosio vähenisi. Vesisuihkutekniikan jälkeen hoitojen tekeminen on helpottunut ja hintoja on voitu laskea”, sanoo Salmi.

Uudella tekniikalla rasvaimu reisille maksaa noin neljä ja puoli tonnia ja vatsan ja kylkien rasvaimu vähän alle viisi tonnia.

 

Rintojen suurennusleikkauksissa on otettu isoja edistysaskeleita. Rintaimplanttien yleisimmästä ja suurimmasta ongelmasta, rintojen kovettumisesta, on päästy Sairaala KL:n perustajan Asko Salmen mukaan eroon lähes kokonaan.

”Aiemmin rintaimplanttien kovettuminen oli suuri riski, joka vaihteli muutamasta prosentista jopa kymmeniin prosentteihin. Kovettuminen on bakteerien laukaisema ongelma. Implantti kontaminoituu leikkauksen aikana todennäköisimmin nännipihasta tulevasta eritteestä. Kova sidekudoskapseli muodostuu siis siitä, kun kehon omat bakteerit ovat tekemisissä implantin kanssa”, Salmi selittää.

Salmen klinikalla on seurattu amerikkalaista tutkimusta, joka on osoittanut, että implantin pinta pystytään puhdistamaan tehokkaasti antibiooteilla.

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut.

”Teimme oman tutkimuksen, jossa huuhtelimme 330 implanttia kolmen antibiootin liuoksessa. Implanttien lisäksi huuhtelimme rintojen ontelon, johon implantti siirretään. Ennen tätä testausta kuudella prosentilla potilaista implantista tuli kova kapseli. Huuhtelun jälkeen prosentti on ollut nolla. Implanttien kapseloitumisesta kärsiminen on jäänyt historiaan”, Salmi kertoo.

Hänen mukaansa implanttien puhdistamisesta antibioottiliuoksella on tullut Suomessa jo yleinen käytäntö.

 

Myös rintaimplanttien laatu on parantunut. Kahdenkymmenen vuoden ajan ne pysyivät miltei samanlaisina. Sitten alettiin kiinnittää huomiota implanttien turvallisuuteen.

”Suurin ongelma on ollut se, että aiemmin luultiin, että pinnaltaan karhea implantti kiinnittyy ja pysyy paikallaan paremmin kuin sileä. Vahva karheus voi kuitenkin aiheuttaa voimakasta ku-dosärsytystä. Karheisiin implantteihin voi lisäksi liittyä riski lymfooman kaltaiseen, pahanlaatuiseen kasvaimeen”, kertoo tamperelaisen KC Clinicin perustaja, plastiikkakirurgi Heikki Kupi.

Riski on todella pieni: Suomessa on löydetty tiettävästi vain yksi tällainen tapaus. Ongelma on kuitenkin vaikuttanut implanttien muotoiluun. Uudet implantit ovat pinnaltaan sileitä, lähes samettisia. Myös implanttien rakenne on muuttunut.

”Ennen ajateltiin, että kovat implantit ovat hyviä, sillä ne pitävät muotonsa. Nyt implanteilta toivotaan kuitenkin ennen kaikkea pehmeyttä. Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa”, Kupi kertoo.

”Tavoitteena on luoda mahdollisimman huomaamattomia implantteja, jotka eivät erotu edes pehmytrakenteisissa rinnoissa.”

Hänen toiveensa on, että tulevaisuudessa onnistutaan luomaan rintaimplantteja, joiden materiaali muuttuu lopulta osaksi kehon omaa kudosta.

”Idea on sama kuin uudenlaisissa täyteaineissa: täyteaine häipyy hiljalleen kehosta ja korvautuu luonnollisella kudoksella.”

Sileyden ja pehmeyden lisäksi silikoneilta toivotaan nyt keveyttä.

”Israelissa on kehitetty silikonit, joiden sisällä on ilmaa. Ne ovat normaaleja implantteja kaksikymmentä prosenttia kevyemmät. Isoissa rinnoissa ero tuntuu: rintakehän alueelle tulee vähemmän painoa. Näiden silikonien ongelma on kuitenkin niiden karhea pinta. Silikonit ovat siis sisällöltään uudet, mutta pinnaltaan vanhat. Toivottavasti se muuttuu tulevaisuudessa”, Kupi kertoo.

 

Jos katselee televisiota tai sosiaalista mediaa, ei voi välttyä peppubuumilta. Tosi-tv-tähti Kim Kardashianin leikkauksilla paranneltu takalisto näyttää kasvavan vuosi vuodelta. Suomalaisilla kuntosaleillakin vedetään pakaroille suunnattuja super booty -tunteja. Instagramissa vilisee belfieitä, eli peppuselfieitä.

Voisi kuvitella, että isojen peppujen trendi näkyisi myös suomalaisten plastiikkakirurgien vastaanotolla. Näin ei kuitenkaan ole.

”Latinotrendin mukaisista isoista pakaroista on puhuttu pohjoismaisissa koulutuksissa ja konferensseissa jo kymmenisen vuotta. Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita. Pakaroiden pyöreyttä arvostetaan kyllä meilläkin. Kevyitä muotoiluja tehdään Suomessa rasvansiirroilla joitakin satoja vuodessa”, kertoo KC Clinicin Heikki Kupi.

”Pakaraimplantit tai isot rasvansiirrot sillä alueella eivät kuitenkaan kiinnosta suomalaisia asiakkaita.”

Pakaroiden sijaan suomalaiset asiakkaat ovat kiinnostuneet muotoilemaan häpyhuuliaan.

”Intiimikirurgia kiinnostaa paljon enemmän kuin mitä siitä tällä hetkellä julkisesti puhutaan. Ulkoisten häpyhuulien muotoilu on selvästi kasvava trendi. Markkinoille tulee koko ajan parempia laitejärjestelmiä, joilla voidaan tiivistää vaginan seinämää niin, että vagina ja sen ulkosuu kiristyy”, Kupi selittää.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia. Kupin mukaan vaginan tiivistämishoidoista ovat kiinnostuneet erityisesti yli nelikymppiset ja potilaat, joiden emätin on löystynyt synnytyksessä.

Häpyhuulien muodonkorjaus maksaa noin kaksi ja puoli tonnia.

Juuri nyt Kupi odottaa, että vaginan alueelle tarkoitettu radiofrekvenssipohjainen hoitojärjestelmä saapuisi Suomeen. Sen on todettu paksuntavan vaginan seinämän limakalvoa eli palauttavan kosteutta ikääntyvään emättimeen.