Näin hoidat selkääsi

Onko selän kipeytymisessä ja jäykkyydessä aina kyse välilevyongelmasta?

Välilevyjen rappeumat ja pullistumat ovat osa normaalia vanhenemista. Samalla lailla kuin iho rypistyy, välilevyt ja nikamat ovat samanlaista kudosta.

Karkeasti sanottuna joka toisella keski-ikäisellä ja useammalla vanhemmalla on rappeumaa tai pullistumaa, mutta ei oireita. Osalle oireita tulee, osalle ei. Ongelma ei löydy selän rakenteista, vaan tuki- ja liikuntaelimistöstä. Loppujen lopuksi syy ongelmiin on usein, että selkää ei käytetä oikein. Selän pitää saada sopiva määrä luonnollista liikettä, jossa ei synny vääränlaista kuormitusta.

Mikä on ”myrkkyä” selälle?

Selkävaivoja on yhtä paljon liikkuvilla ja passiivisilla ihmisillä. Selkävaivat syntyvät kahdesta syystä: liiallisesta paikallaan olosta tai liiasta ja liian yksipuolisesta treenaamisesta. Lihasten toiminta heikkenee, jos ne eivät saa riittävää ja monipuolista rasitusta. Tukilihakset ja liikkuvuus puolestaan heikkenevät usein kun rasitus on liian yksipuolista. Pinnalliset lihakset on saatettu treenata vahvaksi, mutta tukea ja liikkuvuutta ei ole treenattu.

Jos tilanne on todella paha ja vaatii leikkauksen, senkin jälkeen on kaikki kaikessa alkaa treenata tukea ja liikkuvuutta. Pelkkä oireen hoito ei auta.

Miten ylipaino vaikuttaa selkään?

Rasvan määrä lihasten ympärillä ei suoranaisesti vaikuta selän hyvinvointiin, jos lihakset ja lihaskalvot ovat kunnossa. Rasva ei sinänsä tee selälle pahaa vaan passiivisuus. Selän kannalta tärkeää on huomioida tuki- ja liikuntaelimistön kunto ja sen treenaaminen.

Miten estää selkävaivat?

Liikkumalla monipuolisesti, toiminnallisesti ja sopivalla teholla. Lisäksi on tärkeää tehdä tukilihasten treeniä, kuten pilates-tyyppistä harjoittelua sekä lisäksi harjoittaa dynaamista ja aktiivista liikkuvuutta.

Miten saa liikkua ja miten ei, kun selkä on kipeä?

Selkää ei kannata ensimmäiseksi lähteä venyttämään eikä edes hieromaan. Ranka tarvitsee ensisijaisesti tukea. Kannattaa ensimmäiseksi opetella aktivoimaan syviä tukilihaksia ja tehdä liikkeitä, joissa selkäranka pysyy täysin paikallaan ja vain käsiä ja jalkoja liikutetaan. Näin opetellaan selän asennon hallintaa.

Jos tekniikka on kunnossa, voiko tehdä esimerkiksi maastavetoja?

Kun tuki ja liikkuvuus on ensin treenattu kuntoon, voi ja kannattaa tehdä maastavetoja ja muita nostoja. Perus maastanosto on tärkeä kaikille. Sitä voi tehdä vaikka lähikaupan vesikanistereilla.

Pitääkö liikettä välttää, jos se tuntuu selässä ikävältä vai helpottaako, jos vain jatkaa?

Epäterveen ja terveen kivun erottaminen on tärkeä asia. Jos liike tuottaa kipua, on pistävää ja hermostollista, liikettä pitää välttää. ”Terveessä kivussa” lihaksissa tuntuu se mukava tekemisen meininki.

Terapeuttisen harjoittelun ei pidä tuottaa epätervettä kipua, ei edes seuraavana päivänä. Jos epätervettä kipua tulee, silloin harjoitus on tehty väärin tai liian kovaa tai harjoitus on kokonaan sopimaton.

Millainen sänky olisi paras?

Tärkeintä olisi ajatella ensin sitä 16 tuntia, jota emme vietä sängyssä. Jos hoitaa kehoa hyvin, se kestää vähän huonommankin sängyn. Yhtä oikeaa hyvää sänkyä ei ole. Toiselle sopiva sänky on toiselle liian kova ja päinvastoin. On kuitenkin hyvä varmistaa, että oma sänky ei ole aivan liian kova tai pehmeä, ja hankkia hyvä tyyny. 

Juttu on julkaistu Gloriassa 05/2024.