Jaarat pukeutuvat oman yrityksensä vaatteisiin myös vapaa-ajallaan.
Jaarat pukeutuvat oman yrityksensä vaatteisiin myös vapaa-ajallaan.
Heidi on oppinut, että suomalaisille kannattaa myydä värikkäitä tuotteita.
Heidi on oppinut, että suomalaisille kannattaa myydä värikkäitä tuotteita.
Heidi ja Juha hoitavat parisuhdettaan muun muassa yhteisillä pyörälenkeillä.
Heidi ja Juha hoitavat parisuhdettaan muun muassa yhteisillä pyörälenkeillä.
Heidi ja Juha käyvät usein ostoksilla Oulun kauppahallissa. Kala- liike Haanpäässä heitä palvelee Tero Kivimäki.
Heidi ja Juha käyvät usein ostoksilla Oulun kauppahallissa. Kala- liike Haanpäässä heitä palvelee Tero Kivimäki.

 Heidi ja Juha Jaara ovat kasvattaneet Balmuir-yrityksestään kansainvälisen menestystarinan. Kuninkaallisten ja maailmantähtien luottosisustajat rakastavat mökkeilyä ja pitävät yhtiökokouksensa usein saunan lauteilla.

”Balmuirista tulee yksi maailman tunnetuimmista lifestylebrändeistä”, julisti Juha Jaara illalliskutsuilla kerta toisensa jälkeen, kun yritys oli vasta alkutekijöissään.

Pöydän alla Balmuirin perustanut Heidi Jaara potki miehensä jalkoja

”Kotona aina vannotin, että et sitten sano niin seuraavalla kerralla. Ja aina Juha sanoi”, Heidi nauraa.

”Cheek kutsui meidät pari vuotta sitten kylään. Teimme hänelle muun muassa räätälintyönä nahkaesineitä ja kalusteita sekä lakanat nimikirjailuilla.”

Nyt, 10 vuotta myöhemmin, Balmuirin tuotteita käyttävät muun muassa George Clooney, Tina Turner, Paul Anka ja monet kotimaiset supertähdet, kuten Kimi  ja Minttu Räikkönen ja Cheek.

”Cheek eli Jare kutsui meidät pari vuotta sitten kylään. Teimme hänelle muun muassa räätälintyönä nahkaesineitä ja kalusteita sekä lakanat nimikirjailuilla. Sitten myös Elastinen halusi kotinsa sisustuksen meiltä. Pääsimme katsomaan Cheekin ja Elan keikkaa lavalta, se oli mahtavaa”, pariskunta kertoo.

Monet Balmuirin asiakassuhteista syntyvät samalla tavalla. Heidi ja Juha ystävystyvät asiakkaidensa kanssa ja järjestävät puolin ja toisin erilaisia elämyksiä

”Työn kautta olemme saaneet elämäämme valtavasti upeita ihmisiä. Uskomme, että valttikorttimme on aitous”, pariskunta pohtii.

Ensin maailmalle

Suomalaisyritykset lähtevät yleensä liikkeelle kotimaan markkinoilta ja laajentavat hiljalleen ulkomaille, mutta Balmuir toimi alusta asti päinvastoin.

”Ensimmäiset asiakkaamme olivat Saksasta ja Ruotsista. Juha opetti minut puhumaan alusta alkaen me-muodossa, vaikka olin yrityksessä yksin. Olemme aina pyrkineet siihen, että brändi vaikuttaisi todellista isommalta”, Heidi kertoo.

”Saudi-Arabian prinsessa puolestaan tilasi vastikään koko muotikatalogin kaikki tuotteet jokaisessa värissä ja koossa, ja kaikki kahtena kappaleena.”

Ulkomaan markkinoille tähtääminen oli Heidille itsestäänselvää, sillä hän oli tehnyt kansainvälisen uran Nokialla. Myös Juhalla oli vahva kokemus ulkomaankaupasta.

”Enemmän opettelua on ollut kotimaan markkinoissa. Suomessa menee esimerkiksi enemmän värejä kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskaan tilataan pelkkää harmaata ja mustaa, Ruotsiin taas ylellistä beigeä. Lisäksi mallistoissa pitää olla aina jokin yllättävä väri, koska juuri siitä voi tulla hitti Japanissa tai Koreassa.”

Etenkin brändin lohen- ja poronnahkaiset tuotteet ovat hitti Aasiassa ja Lähi-idässä.

”Qatarin hallitsijaperhe halusi kashmir-viltin poronmokkareunuksilla. Saudi-Arabian prinsessa puolestaan tilasi vastikään koko muotikatalogin kaikki tuotteet jokaisessa värissä ja koossa, ja kaikki kahtena kappaleena, puolet Riadiin ja puolet Pariisiin toimitettuina.”

Mökkeilyä ja suurkaupunkeja

Jaarat asuvat Kempeleessä luonnon keskellä ja rakastavat mökkeilyä. Juha opettaa lapsia virvelöimään ja golfaamaan sillä välin, kun Heidi paistaa pihalla lättyjä. Välillä koko perhe tekee veneretkiä Oulujärven poikki Ärjänsaareen.

Toisaalta perheen arkeen kuuluvat yhtä lailla työmatkat suurkaupunkien kansainvälisille messuille, jonne myös lapset tulevat usein mukaan.

”Viimeksi Tokiossa ollessamme majoituimme keskustahotellissa ja kuuntelin, mitä ihmettä lapset puuhaavat kylpyhuoneessa. Siellä he istuivat lattialla ja leikkivät makkaranpaistoa Ärjänsaaressa – keskellä Tokion vilskettä”, Heidi nauraa.

”Olemme sopineet, että arki- ja raha-asioista meillä ei riidellä.”

Arkisin Heidi vie Viivin kahdeksaksi kouluun ja istuu itse usein jo 8.55 lähtevällä lennolla Helsinkiin. Juha puolestaan huolehtii Väinön päiväkotiin ja jatkaa siitä asiakastapaamisiin. Kaksi luottolastenhoitajaa auttaa arjessa, ja usein he myös matkustavat perheen mukana.

”Ostamme paljon palveluita, esimerkiksi siivooja meillä käy joka viikko. Olemme sopineet, että arki- ja raha-asioista meillä ei riidellä.”

Kiireistä arkea helpottaa myös se, ettei kotiin tai mökille ole hankittu televisiota.

 

Palavereita saunassa

Heidi ja Juha ovat yhdessä lähes 24 tuntia vuorokaudessa, mutta parisuhdetta se ei ole haitannut.

”Mehän olemme nytkin ihan rakastuneita!”

Kesken työpäivän pariskunta saattaa toisinaan lähteä metsään pyöräilemään tai pitää hallituksen kokouksen saunan lauteilla. Jatkossa tavoitteena olisi, että perjantai voisi olla kotipäivä.

”Pyhittäisimme parisuhdeaikaa ja hoitaisimme työasioita yhdessä kotona. Sen olemme kuitenkin sopineet, että nukkumaan mennessä ei enää saa puhua työstä”, he kertovat.

Heidi kuvailee Juhaa ”puuksi, jota vasten nojata”. Itse Juha sanoo olevansa jäärä, jonka päätä on vaikea kääntää. Nykyään hän osaa myös tunnistaa, milloin Heidi tarvitsee omaa tilaa.

Pariskunta saattaa pitää hallituksen kokouksen saunan lauteilla.

”Ymmärsin muutama vuosi sitten olevani erityisherkkä, se oli mullistava havainto. Ylilataudun helposti ja luen ihmisiä ja tunnelmia todella hyvin”, Heidi selittää.

Erilaisista luonteista huolimatta pariskuntaa yhdistää samanlainen, ronski huumorintaju.

”Sanon aina Juhalle ennen haastatteluja, että et sitten lauo niitä vitsejäsi. Joskus lehtiin on päätynyt sellaisia heittoja, jotka eivät ehkä kirjoitettuina ole olleet niin hauskoja”, Heidi kertoo.

Jatkuvasti matkoilla

Heidi ja Juha ovat molemmat tottuneet matkustamaan niin työn puolesta kuin vapaa-ajallakin. Naimisiin pari meni Mauritiuksella.

”Tarvitsimme paikalle todistajia ja muistin, että olin pelannut Australiassa golfia mauritiuslaisen miehen kanssa. Pitkän etsinnän jälkeen löysimme miehen, joka otti mukaan muutaman kaverinsa. Niin saimme todistajat kasaan”, Juha muistelee.

Joka kesäkuussa perhe viettää kolme viikkoa Italian San Remossa.

Vaikka matkoja kertyy paljon työnkin puolesta, viettää perhe myös lomat mielellään ulkomailla. Silloin kohteet valitaan lasten ehdoilla.

”Viime vuosina olemme käyneet Dubaissa, se on lasten kanssa mukavan helppo kohde.”

Joka kesäkuussa perhe viettää kolme viikkoa Italian San Remossa. Lomailun ohessa vanhemmat hoitavat myös muutamia asiakastapaamisia ja vierailevat Italian alihankkijoilla. Myös lapset tulevat mielellään mukaan.

”On kiva, että he näkevät, mitä yrityksen pyörittäminen käytännössä on. Viimeksi yksi alihankkija tuli tosin sanomaan, että voisivatko lapset hyppiä vähän vähemmän noissa huivisäkeissä”, Heidi nauraa.

Ovatko teidänkin muutosyrityksenne aivan liian kunnianhimoisia ja melodramaattisia?

Jos innostun kuntoilusta, hankin kertarysäyksellä kuntosalijäsenyyden ja ilmoittaudun samalta istumalta kahvakuulaan, lempeään venyttelyyn ja hassunhauskaan latinojumppaan. Ostan kotiin kahvakuulan, jumppanauhan, jumppakepin, käsipainot ja uudet inspiroivat urheiluvaatteet. Sitten käyn kahdesti latinojumpan takarivissä ahdistumassa ja venyttelen illalla kerran.

Ostan kotiin kahvakuulan, jumppanauhan, jumppakepin, käsipainot ja uudet inspiroivat urheiluvaatteet.

Ensipyrähdyksen jälkeen unohdan koko asian. Tovin kuluttua mies kysäisee nurkassa pölyttyvästä kahvakuulasta, ja työnnän sen vaivihkaa kaapin perille.

Olen myös ostanut terveysinnossani kaappini täyteen spirulinaa, pakurirouhetta, kauraleseitä, chia-siemeniä, merilevää, vehnäorasjauhetta, mulperimarjoja, raakakaakaota ja erilaisia salaatteja. Maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina teen epäilyttävän värisen smoothien, kunnes perjantaina palaan kahviin ja croissanttiin.

Jatkossa minun on huijattava itseäni ovelammin. Tästä lähtien en tee yhtikäs mitään, kunhan vähän vain vilkaisen. Kun menen lähikauppaan, kävelen ennen ostoksia lenkin korttelin ympäri ja ehkäpä ihan huomaamatta tekeekin mieli vähän jatkaa. Työmatkalla käyn ihan vain katsomassa, miltä se hotellin kuntosali näyttää, ja kenties sitten kuitenkin väännän pari kertaa hauista.

Ovelaa tammikuuta!

 

Björn Weckströmin pitkä ura on kestänyt yhden loppuunpalamisenkin.

 

Vaikka korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckströmin omakotitalosta Espoon Soukanniemessä avautuu upea merimaisema, huomio kiinnittyy 300-neliöisen Villa Weckströmin taidekokoelmaan.

Olohuoneen katosta roikkuu dramaattinen, yli kaksimetrinen Ikaros-veistos, jonka sormista työntyvät siipimäiset ulokkeet. Huoneen laidalla seisoo valtava hevospatsas, jolla on linnun nokka. Sen vieressä tuijottaa kaapuun pukeutunut hahmo kuin suoraan avaruudesta. Tuhansien kilojen painoiset pronssipatsaat on nostettu nostokurjella ikkunasta sisään erikoisvahvistetulle lattialle.

”Se kestää 1000 kiloa per neliö. Näin veistokseni eivät mene lattiasta läpi”, Björn sanoo.

Eteishallin vitriinissä on esillä laaja valikoima Björnin korutaidetta, muun muassa Tähtien sota-elokuvassa prinsessa Leian yllä nähdyt Planetaariset laaksot-kaulakoru ja Darina-rannekoru.

Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Björn on viettänyt valtaosan vuodestaan Toscanassa.

82-vuotias Björn on Suomen korutaiteen uudistaja ja kuvanveistäjä, jonka yli 60 vuotta kestänyt ura jatkuu edelleen. Edellisiltana hän on palannut Italian-kodistaan ja studiostaan Pietrasantasta, jossa hän sai valmiiksi Helsingin Kaivopihalle tilatun julkisen veistoksen. Toscanassa sijaitsevan kaupungin Björn löysi tukikohdakseen vuonna 1979, kun hänen pronssiveistoksensa oli palautettu takaisin Yhdysvalloista: ostaja oli tyytymätön Suomessa tehtyyn valuun. Kun Björn oli luennoimassa Pisan yliopistossa, hän valitteli asiaa kollegoilleen, ja nämä lupasivat viedä hänet Italian parhaaseen valimoon Pietrasantaan.

Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Björn on viettänyt valtaosan vuodestaan Toscanassa työskennellen ja käynyt Suomessa vain kesälomillaan.

”On ollut suuri lahja saada nauttia kahdesta kulttuurista. Välimeren myytit ovat tulleet minulle hyvin läheisiksi, mutta kesäisin Toscanassa on melkein liiankin kuuma. Suomessa taas talvet ovat vähän vaikeita, mutta kesät sitäkin parempia”, hän sanoo.

”Vanhempani kammoksuivat ajatusta, että joutuisivat elättämään minut, ja kompromissina menin kultaseppäkouluun.”

Nuorena Björn oli koulussa huono oppilas. Hän maalasi päivisin ja soitti jazzia iltaisin – ja suunnitteli opintoja Suomen Taideakatemian koulussa. Virkamiesisä kuitenkin torppasi poikansa suunnitelmat.

”Vanhempani kammoksuivat ajatusta, että joutuisivat elättämään minut, ja kompromissina menin kultaseppäkouluun.”

 

Aluksi Björn suunnitteli uniikkikoruja. Hänen tyylinsä oli muiden modernien koruntekijöiden tapaan skandinaavinen ja minimalistinen, mutta 60-luvun alussa hän päätti alkaa lähestyä koruja muunakin kuin käyttöesineinä. ”Halusin nostaa korut taiteen ja modernin kuvanveiston tasolle.”

Björn ystävä ja kultaseppäkollega Pekka Anttila oli vastikään perustanut Lapponian, ja Björn teki yritykselle pienen kokoelman. ”Töitäni ei kuitenkaan otettu aplodein vastaan Suomessa. Minulla oli huono omatunto Pekan puolesta, kun korut eivät kelvanneetkaan jälleenmyyjille.”

Kaikki kuitenkin muuttui, kun Björn voitti vuonna 1965 kansainvälisen korumuotoilukilpailun Rio de Janeirossa. Hänen kaulakorunsa Kukkiva muuri palkittiin grand prix -palkinnolla 20 000 korumuotoilijan työn joukosta.

”Stressi oli niin kovaa, etten saanut enää unta öisin. Olin romahduksen partaalla, ja itsemurhakin kävi mielessä.”

Siitä alkoi valtava pyöritys, jonka myötä muutaman hengen Lapponiasta tuli vienti-yritys. Björn hallitsi suomen ja ruotsin lisäksi italian, saksan ja englannin kielet, joten hän alkoi ravata ulkomaanneuvotteluissa Anttilan tulkkina.

”Stressi oli niin kovaa, etten saanut enää unta öisin. Olin romahduksen partaalla, ja itsemurhakin kävi mielessä.”

Tilanne rauhoittui, kun Lapponiaan saatiin palkattua lisää ihmisiä. ”Pääsin taas maan tasalle. Olin nuori ja toivuin.”

 

Ponnistelut kannattivat. Björnin koruihin ihastuivat kuuluisuudet ympäri maailmaa. Yoko Ono esiintyi Kivettynyt järvi -akryylisormus sormessaan The Dick Cavett Show -televisio-ohjelmassa vuonna 1972, ja Iranin keisarinna Farah Diba yritti ostaa Björnin kolmesta kultahipusta tekemän uniikkisormuksen omistajansa sormesta maaherran illallisilla Rovaniemellä.

”Ruhtinatar Grace osti Norjassa niin paljon korujani, että hänen platinakorttinsa luotto ei riittänyt. Hän joutui lainaamaan prinsessa Carolinen korttia”, Björn muistelee.

Suurin läpimurto oli kuitenkin vasta edessä. Keväällä 1976 Björn sai puhelun Lontoosta. Tuntematon elokuvaohjaaja George Lucas halusi hänen suunnittelevan hopeakoruja tämän valmisteilla olevaan tieteiselokuvaan. Suunnitteluaikaa luvattiin kuusi viikkoa, mutta kun kohtausten kuvausjärjestys muuttui, korut tarvittiinkin viikossa. Silloin Björn sopi, että elokuvaan valittaisiin korut hänen jo Lapponialle suunnittelemastaan Avaruushopea-sarjasta.

”Ruhtinatar Grace osti Norjassa niin paljon korujani, että hänen platinakorttinsa luotto ei riittänyt. Hän joutui lainaamaan prinsessa Carolinen korttia."

Björnille ei kerrottu elokuvan nimeä, ja hän epäili kyseessä olevan jokin b-luokan avaruusseikkailu.

”Ajattelin, että se on vain yksi filmi, joka tulee ja unohtuu.”

Toisin kävi. Björnin korut nähtiin Carrie Fisherin näyttelemän Prinsessa Leian yllä ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan loppukohtauksessa, jossa Leia ojentaa mitalit Han Sololle ja Luke Skywalkerille. Lapponian ja Björnin maine räjähti. 80-luvulla Björnin koruja myytiin vuosittain 100 000 kappaletta, niistä 85 prosenttia vientiin.

Björnin korut nähtiin Carrie Fisherin näyttelemän Prinsessa Leian yllä ensimmäisen Tähtien sota -elokuvan loppukohtauksessa.

Kansainvälinen ura on onnistunut siitä huolimatta, että Björn kuvaa itseään epäsosiaaliseksi ja huonoksi verkostoitumaan. Mieluiten hän viettää aikaansa juristivaimonsa kanssa, jonka tapasi 13 vuotta sitten Taidehallin portailla.

”Olimme kumpikin muutaman minuutin etuajassa ennen museon avautumista. Seisoimme auringonpaisteessa ja odotimme, että ovet avautuisivat.”

Kaksikko alkoi jutella, kulki Ahti Lavosen näyttelyn yhdessä läpi teoksista keskustellen, ja rakastui.

Björnille avioliitto on kolmas, ja hänellä on kolme lasta aiemmista liitoistaan.

”Minulle ei kannata antaa kovin suuria pinnoja isänä, sillä työni on dominoinut elämääni. Olisi pitänyt olla enemmän kotona. Mutta kovin suuria moitteita en ole saanut”, hän sanoo.

”Minulle ei kannata antaa kovin suuria pinnoja isänä, sillä työni on dominoinut elämääni.”

Vapaa-ajallaan Björn käy taidenäyttelyissä, lukee tiedelehtiä ja kaunokirjallisuutta. Nyt hänellä on kesken Paul Austerin jättiromaani 4321. Aamunsa hän aloittaa lukemalla sanomalehdet suomeksi, ruotsiksi ja italiaksi.

”Ensimmäisenä avaan Hufvudstadsbladetin ja luen kuolinilmoitukset. Jos en ole niissä mukana, nousen ylös sängystä ja alan tehdä töitä.”

Björn Weckström, 82. Korutaiteilija ja kuvanveistäjä, palkittu muun muassa Pro Finlandia-mitalilla, professorin arvonimellä ja Kaj Franck -muotoilupalkinnolla. <

Suunnitellut koruja muun muassa Lapponialle. Käyttää veistosmateriaaleinaan pronssia, marmoria, akryylia ja lasia.

Asuu juristivaimonsa kanssa Espoossa. Kakkoskoti ja studio Italian Pietrasantassa.