Supercelliä, hevosia, luksuslaukkuja ja huippu-urheilijoiden henkistä valmennusta – psykologin ammatti auttaa Mia Siltala-Stellbergiä vauhdikkaassa arjessa

Roosan kivitalon suurista ikkunoista avautuu komea näkymä Tuusulanjärvelle. Takapihan polku vie omalle laiturille, jossa voi laittaa luistimet jalkaan ja laskeutua suoraan auratulle matkaluisteluradalle.

Täällä yrittäjä ja psykologi Mia Siltala-Stellberg on asunut kahdeksan vuotta tyttärensä Stellan, 14, ja yrittäjäpuolisonsa Erkki Siltalan kanssa. Uusperheeseen kuuluvat myös Erkin kolme aikuista lasta Katri, Heidi ja Eero aiemmasta liitosta.

Pari pyörittää perheyrityskonsernia, johon kuuluvat Maanrakennusliike Pusku, Ratsastuskeskus Aino ja tapahtumakeskus Aino Areena Järvenpäässä sekä Luxury Helsinki -myymälä. Työntekijöitä on 150, ja perheen lapsista jo kaksi on mukana toiminnassa.

Mia tunnetaan myös mallina, hevosten kasvattajana ja psykologina, joka on Suomen ensimmäisiä sertifioituja urheilupsykologeja. Arkena hän sukkuloi Tuusulan, Järvenpään ja Helsingin väliä. Mutta miten urheilupsykologista tuli muun muassa laukkuja myyvän liikkeen toimitusjohtaja?

-Ei naiselta voi edes kysyä tuollaista! Työntekijäni kutsuvat minua rouva Birkiniksi. Olen ahkera laukkujen kerääjä, ja kun se ei enää riittänyt, ostimme oman laukkukaupan, Mia sanoo ja nauraa.

Mielen hallinta ratkaisee

Työ on Mialle nautinto ja tärkeä osa identiteettiä. Tällä erää eniten aikaa - kolmisen päivää viikossa - vie työ- ja organisaatiopsykologin työ peliyhtiö Supercellillä. Muutaman päivän kuukaudessa Mia valmentaa kansainvälisiä huippu-urheilijoita. Hänen asiakkaitaan ovat esimerkiksi MetaCorps ja Redbull.

-He voisivat palkata kenet tahansa. On iso juttu päästä suomalaisena naisena tähän asemaan. Olen urani alusta asti mennyt kohti sitä, mitä en osaa, ja ollut välillä lirissäkin. Se vaatii resilienssiä ja rohkeutta.

Parikymmentä vuotta urheilupsykologina työskennellyt Mia on myös Kansainvälisen olympiakomitean e-urheilukomission jäsen ja tasa-arvotyöryhmän puheenjohtaja.

Työarki on kiireistä ja päivät pitkiä. Paineita ja vastuuta paljon. Psykologin koulutuksesta on hyötyä myös oman elämän kiemuroissa: Mia tunnistaa omat tunteensa ja ymmärtää muita.

Kun Mia muutti 16-vuotiaana yksin maailmalle mallintöiden perässä, hän sai jatkuvasti kuulla olevansa liian pitkä tai liian lyhyt, liian lihava tai liian laiha tai vaikkapa liian naisellinen. Se pakotti rakentamaan hyvän itsetunnon.

-Jos ei ole sinut itsensä kanssa, siitä tulee työhyvinvointikysymys. Minun pitää voida hyvin ja edustaa myymääni hyvinvointia. En pienennä itseäni tai pyytele anteeksi. Arvostan itseäni. Siksi kestän myös paineet ja odotukset.

Mutta immuuni ei Miakaan ikäville asioille ole. Tai pohjattoman tyytyväinen elämäänsä - tai että kaikki menisi aina putkeen.

-Olen välillä sysihuono vaimo ja äiti, mutta sinut vajavaisuuteni kanssa. Tiedän, etten ole täydellinen. Hyväksyn sen ja yritän parhaani. Arvoni ei ole sidottu onnistumisiin.

Hidasta muotia käsipuoleen

Siinä se nyt on, vitriinikaapin lasiovien suojissa työhuoneen seinustalla: Mian laukkukokoelma. Hermèsiä, Chanelia, Christian Dioria ja Louis Vuittonia. Sinistä Kellyä Mia käytti nelipäiväisissä häissään Como-järvellä kaksi vuotta sitten. Musta Birkin on hänen arkilaukkunsa. Jokaiseen laukkuun liittyy tarina tai merkkipaalu, sillä Mia ostaa harkiten. Kokoelman arvo liikkuu useissa kymmenissä tuhansissa euroissa.

-Tällaisten laukkujen arvo nousee joka vuosi, joten ne ovat oikeasti investointeja. Laukut ovat käyttöä varten, mutta pidän niistä myös hyvää huolta. Kun ostaa laatua, laukku kulkee oikeasti äidiltä tyttärelle.

Työkseen Mia myy samojen luksusmerkkien käytettyjä aarteita. Lisäksi valikoimissa on laatukelloja. Hän esittelee ranteessaan olevaa kultaista Rolexia vuodelta 1993. Se on yhä huippukunnossa.

Mia haluaa tuoda kulutushysterian keskelle vastuullisuutta hitaan muodin muodossa. Yritys tarjoaa asiakkailleen myös tietyn tuotteen etsintää tilauksesta ja laukkujen huoltoa. Verkkokaupan myötä neljäsosa asiakkaista on ulkomaalaisia.

Tyylillä on Mialle myös syvällisempi merkitys. Se on itsensä ja muiden arvostamista sekä tuo energiaa arkeen.

-Rakastan yli kaiken olla nainen. Olen töissä aina huoliteltu. Pukeudun naisellisesti, meikkaan ja laitatan kynnet. Asuessani Euroopassa opin, että tyyli on huomaavaisuutta muita kohtaan. Siellä ulkoisella habituksella on merkitystä ja arvoa myös työelämässä.

Mia tuntee myös kolikon toisen puolen: häntä on aliarvioitu ulkonäkönsä vuoksi koko elämän ajan. Kun Mia päätti mallinuransa jälkeen hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa, moni epäili hänen kykyjään.

-Mutta niin vain kirja pysyi kädessä ja pääsin sisään, vaikka se on vaikeaa! Aliarviointi on ajattelun kapeutta. Olen tehnyt omat rahani 16-vuotiaasta ja tullut toimeen omilla avuillani. Voin sanoa epäilijöille, että menkää ja tehkää!

Vahvuus huomataan

Välillä Mia ottaa kovan työputken jälkeen viikon vapaata ja lähtee Espanjaan pyöräilemään. Hän aloitti triathlonharrastuksen pari vuotta sitten ja treenaa kuutena päivänä viikossa. Pyöräilyn, uinnin ja juoksun lisäksi hän ratsastaa, hiihtää, laskettelee, golfaa ja tekee salitreeniä.

-Pyrin pitämään itsestäni huolta henkisesti ja fyysisesti. Treenin ansiosta pystyn keskittymään paremmin ja tekemään pidempiä työpäiviä. Kestän hirveästi painetta. Liikunnan jälkeen myös nukun hyvin.

Näin talvisin Mia tekee iltalenkin kodin alakertaan rakennetulla kuntosalilla, "kellaribunkkerissa", jossa on juoksumatto, pyörä ja painot lihaskuntotreeniä varten sekä taulutelevisio. Sänkyyn hän on valmis iltayhdeksältä.

-Rakastan rauhoittua pitkään mieheni kainalossa ennen nukkumaanmenoa. Usein luen, katson jotain televisiosta tai vain juttelemme.

Triathlon-kisoihin Mia harjoittelee valmentaja Antti Hagqvistin ohjeilla. Sama mies valmentaa presidentti Alexander Stubbia.

-Alussa avovesiuinti tuntui käsittämättömän pelottavalta, eikä triathlonissa ole koskaan hyvä. Mutta tuntuu erittäin hyvältä olla 47-vuotias nainen sekakisassa. Haluan olla vahva sisältä sekä ulkoa. Haluan, että se myös huomataan, kun astun tilaan.

Mia vaalii terveitä elintapoja myös terveyssyistä.

-Äitini kuoli syöpään, kun olin 9-vuotias. Se kasvatti minusta varmasti vahvemman ja opetti arvostamaan terveyttä. Koen, että minun täytyy tehdä sen eteen kaikki, mitä voin.

Yhtä suurta hevosperhettä

Hevoset ovat kuuluneet Mian elämään lapsesta asti. Hänellä on neljä omaa hevosta. Lisäksi hän kasvattaa ratsuja myyntiin. Ennen muuttoa Tuusulaan Mia kasvatti hevosia vanhalla sukutilallaan Sipoossa, jonka hän yhä omistaa.

Mia ja Erkki tapasivat aikoinaan töiden kautta. Kahdeksassa vuodessa uusperheestä on hioutunut tiivis yhteisö, joka viettää paljon aikaa yhdessä sekä töissä että vapaa-ajalla.

-Kaikki lapset ovat yhteisiä, Mia kuvaa ajatusmaailmaansa.

Samassa pihapiirissä asuva Erkin tytär Katri on Aino Areenan liikeetoimintajohtaja, ja Heidi työskentelee kehitysjohtajana Luxury Helsinki -liikkeessä. Hänestä Mia sanoo kasvattavansa seuraavaa toimitusjohtajaa.

-Urani alussa olisin itse kaivannut tukea joltain. Se ei tarkoita mitään curling-hommaa, vaan työssä pitää joutua myös syvään päähän. On silti erilaista kehittyä ja kasvaa, kun siihen on psykologinen turvallisuus. Saan hyvää mieltä, kun teen asioita muiden hyväksi.

Mia rentoutuu kokkaamalla. Viikonloppuisin perhe kokoontuu usein syömään yhdessä. Arjessa italialainen keittiö on kaikkien suosikki.

-Italiassa asuessani opin, miltä maistuu hyvä leipä, juusto, pasta ja risotto. Laitan aika konstailematonta ruokaa, mutta teen esimerkiksi pestopastan alusta asti itse.

Perhe syö myös paljon ulkona. Mian suosikkeja Helsingissä ovat Palace, Cafe Savoy, Bistro Bardot ja Gina. Usein perhe lounastaa myös Aino Areenan ravintolassa, jonka ruuasta vastaavat Pipsa Hurmerinta ja Meri-Tuuli Väntsi.

Savusauna kiilaa kärkeen

Elämä on hyvää kovan työn teon ansiosta, mutta on siinä ripaus onneakin, Mia sanoo. Olisi naiivia väittää muuta.

-Mutta kun tekee asiat oikein, tarvitsee vähemmän onnea. Se pätee niin tavalliseen arkeen kuin huippu-urheiluun. Kiitollisuus on minulle itsestään selvää. Arvostan joka päivä sitä, mitä minulla on.

Kun kaksi yrittäjää haluaa tauon arjesta, heidän on matkustettava pois kotoa. Muuten tulee tehtyä töitä. Joka vuosi pari antaa aikuisille lapsille puolisoineen joululahjaksi matkan jonnekin ulkomaille. Reissu tehdään yhdessä. Lisäksi perheellä on mökit Pirkanmaalla ja Lapissa. Siellä huolitellusta Miasta kuoriutuu aivan toinen ihminen.

-Mökillä olen ihan rönttönen, harjaan juuri ja juuri tukan enkä meikkaa. Se on kuin siirtymäriittini töistä vapaalle. Mieskin on huomauttanut, miksi hortoilen siellä huopikkaat jalassa kesät talvet.

Yksi asia kesämökillä Akaassa on pyhä. Savusaunapäivän vuoksi pari on kieltäytynyt vaikka mistä menoista.

-Savusauna on pyhättömme. Lämmitämme sitä kuusi tuntia, ja se pitää tehdä juuri eikä melkein oikein. Sitten menemme tunteja saunasta järveen ja takaisin.

Juttu on julkaistu Gloriassa 2/2025.