Satavuotiaita jättimaalauksia ja veljentytön taideteoksia – taide on keskiössä muotisuunnittelija Teemu Muurimäen kodissa

1/ Muistoja maailmalta

Olen asunut elämästäni 12 vuotta ulkomailla. Koti on aina ollut minulle tärkeä, on se sijainnut sitten Pariisissa, Roomassa, Milanossa tai Sydneyssa. Olen rakentanut jokaisesta kodistani omannäköiseni enkä ole halunnut elää matkalaukkuelämää. Italiassa, Ranskassa ja Australiassa sain viettää arkea erikoisissa asunnoissa, joten halusin Helsingin kotini olevan myös erityinen, omanlaisensa. Kun kävelin sisään tämän talon porttikongista, tiesin heti fiiliksen olevan jotakin sellaista, jota olin pitkään hakenut. Tämä on ensimmäinen omistusasuntoni ja koti, jossa olen asunut pisimpään kuin missään muualla aiemmin.

2/ Historia näkyviin

Kotitaloni on rakennettu tsaarin upseereille vuonna 1874. Työhuoneeni sijaitsee katutasossa vanhassa mankelihuoneessa. Vaikka asuntoni on pieni, rakastuin heti sen tunnelmaan, puoli metriä paksuihin seiniin ja alkuperäiseen lankkulattiaan. Remontoin kaikki kodin pinnat ja uusin keittiön. Ystäväni, sisustusarkkitehti Marko Paananen rohkaisi minua rohkeisiin värivalintoihin. Katossa näkyvät kotini 150-vuotisen historian kaikki kerrokset. Aluksi suunnittelin katon maalaamista kiiltävän valkoiseksi, mutta kun rappausten alta paljastui näin upea pinta, en halunnut edes ajatella sen peittämistä. Voisin makoilla sängyllä ikuisuuksiin ja katsoa kattoa, sieltä löytyviä muotoja niiden muodostamia tarinoita.

3/ Taidetta tuliaisena

Taide on kodissani tärkeässä osassa. Suurin teokseni on kaksi metriä korkea ja neljä metriä leveä metallilevylle maalattu His Master’s Voice, jonka löysin antiikkiliikkeestä Sydneysta. Kauppias kertoi sen olevan satavuotias. Tärkeitä ovat myös ystävieni Vappu Rossin ja Phill Davisonin tekemät teokset, jotka olen saanut heiltä lahjaksi. Jasperin muotokuva on kaksoisveljeni tyttären Loja Muurimäen maalaama. Hän jännitti kovin etukäteen, tykkääkö Teemu-setä pinkistä väristä. Olisi kiva omistaa muutakin taidetta kuin seinälle ripustettavaa. Olen ihaillut taidelainaamossa erilaisia patsaita, ja sellainen sopisi täydellisesti sohvapöytäni päälle. Jos kotini olisi isompi, ostaisin varmasti taidetta enemmän. Nytkin varastossa on muutamia teoksia odottamassa kehystämistä.

4/ Intohimona vinyylit

Yksi tärkeimmistä esineistäni on Yamahan vinyylilevysoitin, jolla isäni soitti levyjä 1970-luvulla omistamansa soitinkaupan tiskin takana Porissa. Olen kerännyt vinyylejä lapsesta asti. Ensimmäisen levyni sain valita isäni liikkeestä ja otin sen kannen kuvien perusteella ajattelematta itse musiikkia. Levy sisälsi Disneyn elokuvamusiikkia ja se on minulla edelleen tallessa. Pidän siitä, että voin luoda tunnelmaa musiikilla ja mietinkin aina tilanteen mukaan, minkä levyn laitan juuri sillä hetkellä soimaan. Olen järjestänyt ystävilleni vinyylibileitä, joissa nautitaan viiniä ja pizzaa, ja jokainen saa laittaa haluamansa biisin soimaan.

5/ Tavaroita työhuoneella

Vaikka kodistani löytyy vain 41 neliötä, mahtuu tänne kaikki tarvitsemani. Sohvapöytäni saa muutettua kahdeksan hengen ruokapöydäksi, joten pystyn pitämään isommatkin illalliskutsut. Tamminen kirjahylly on tehty mittatilauksena ja suunniteltu niin, että vinyylilevysoitin mahtuu siihen täydellisesti. Työhuoneeni sijaitsee talon katutasossa kerrosta alempana. Se toimii kodin jatkeena, enkä tarvitse erikseen esimerkiksi silitysrautaa ja -lautaa kotona. Teen töitä myös muualla kuin työhuoneellani, mutta vietän silti paljon aikaa tässä samassa talossa. Sahaan Jasperin kanssa kodin ja työhuoneen väliä parhaimmillani useita kertoja päivässä.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 03/2022.