Näin syntyvät rakastetut klassikkokuosit – vierailimme Marimekon kangaspainossa Herttoniemessä
Marimekon kangaspainossa Herttoniemessä syntyvät kuosit, jotka tunnistetaan ympäri maailmaa. Tärkeimpiin työvaiheisiin tarvitaan edelleen ihmisen kättä ja tarkkoja silmiä.
Herttoniemen Marimekko-talossa saattaa törmätä outlet-aarteita metsästäviin aasialaisturisteihin, kangaspainon työntekijöihin tai vaikka itse toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kaskoon. Samassa rakennuksessa toimivat nimittäin Pohjoismaiden suurimman kangaspainon lisäksi myös Marimekon pääkonttori sekä kaksi myymälää.
Ensimmäiset Marimekon kuosit syntyivät 1950-luvulla Armi Ratian miehen Viljon omistamassa Printex-kangaspainossa. Herttoniemessä kankaita on painettu 1970-luvulta lähtien. Nykyisin painossa valmistuu noin miljoona metriä kangasta vuodessa: kaikki metreittäin myytävät kankaat sekä suuri osa vaatteisiin, laukkuihin ja kodintuotteisiin käytettävistä kankaista. Pohjakankaat tulevat eri puolilta maailmaa.
Virheestä tunnusmerkiksi
Kukikas kangas ruksuttaa laakapainokoneessa rauhallista tahtia kahden työntekijän tarkkaillessa vieressä. Välillä toinen kauhaisee ämpäristä kupillisen väriainetta ja heittää sen kaaressa painokaavion päälle. Työskentely näyttää rennolta, jopa huolettomalta.
Todellisuudessa painaminen vaatii vuosien kokemuksen tuomaa tarkkuutta. Jokainen kangas tarvitsee omat hienosäätönsä, jotta kuviot toistuvat juuri oikein. Jos painojälki ei vastaa vaatimuksia, painokoneet pysäytetään heti.
Laakapainotekniikka sopii erityisesti suurille ja arkkitehtonisille kuvioille, kun taas pienemmät ja tiheästi toistuvat kuviot painetaan rotaatiotekniikalla.
Aikoinaan kankaat painettiin käsin, jolloin kaavioiden kohdistaminen oli haastavaa. Aina se ei onnistunut, ja värit kerrostuivat päällekkäin. Sattumalta syntyneestä tyylistä tuli lopulta yksi Marimekon tunnusmerkeistä.
Värikeittiön reseptit
Suunnittelijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä painon ammattilaisten kanssa. Marimekon arkistossa on yli 3500 kuviota, ja uusia syntyy koko ajan.
Tilkkulaksi nimetystä väriarkistosta löytyy usein valmiiksi resepti haluttuun väriin, ja sävyt sekoitetaan värikeittiössä joko käsin tai automaation avulla.
Haastavimpia painettavia ovat harmaan ja beigen sävyt. Erityistä tarkkuutta vaativat myös suuret väripinnat ja monen painovärin päällekkäisyydet. Niitä löytyy esimerkiksi Fujiwo Ishimoton vuonna 2003 suunnittelemasta Selänne-kuosista, joka on painolle yksi vaikeimmista toteuttaa.
Tulevan kesämalliston keskiössä on sekä muodin että kodin puolella Erja Hirven Kukasta kukkaan -kuvio, joka on näyttävästi esillä myös huhtikuussa Milanon designviikolla.
Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 3/2026.
Marimekon kangaspaino
Toiminut Helsingin Herttoniemessä 1970-luvulta asti. Kangaspaino työllistää parikymmentä henkilöä. Painon yhteydessä on myös Marimekon pääkonttori sekä kaksi myymälää.
