Helsinkiläisperheen betonitalo on kuin veistos

Asukkaat: Nelikymppinen pariskunta, markkinointialalla oleva Tuulia ja digihankkeiden parissa työskentelevä Julius sekä lapset Lia, Luka ja Isla.
Koti: Arkkitehti Kalle Räiken suunnittelema, vuonna 1969 rakennettu omakotitalo Helsingissä. Talossa on 300 neliötä.

Sataneliöinen koti alkoi tuntua pieneltä, kun helsinkiläisten Tuulian ja Juliuksen kolme lasta kasvoivat. Kun esikoinen Lia aloitti koulun, oli aika vaihtaa kotia. Asuntoilmoituksia aktiivisesti seurannut Tuulia huomasi lähistöllä myynnissä olleen erikoisen talon. Neliötä oli reippaasti enemmän kuin pari oli ajatellut, mutta lähellä asuvat ystävät kannustivat asuntonäytölle. Talon huikea huonekorkeus sai parin haukkomaan henkeä ja kokonaisuus rakastumaan. Haaveiden talo oli löytynyt.

Mikä on persoonallisen talonne tarina?

Julius: Talon rakennutti perheelleen arkkitehti Kalle Räike, joka on suunnitellut myös Helsingin jäähallin. Perhe asuikin täällä pitkään, aina 2000-luvun alkuun saakka. Talon toiset asukkaat remontoivat sisätilat vanhaa kunnioittaen, ja kolmansia on kiittäminen siitä, että talo on saneerattu ulkopuolelta ja piha on laitettu viimeisen päälle. Olemme iloisia siitä, että talon alkuperäinen ilme on säilytetty.

Millainen sisustettava korkeahuoneinen betonitalo on?

Tuulia: Muuttaminen pienemmästä asunnosta isompaan on ihanaa, mutta talon suuret mittasuhteet myös haastoivat. Halusimme korostaa talon erikoispiirteitä, emme piilottaa niitä. Talo on se juttu, kalusteet ovat sivuosassa. Ruokatila on aika pimeä, joten valitsimme sinne vaalean pöydän. Pehmensimme seinien harmautta värikkäillä tuoleilla. Halusimme pitää sisustuksen simppelinä, jotta arkkitehti Räiken tilaan suunnittelema valaisin korostuu.

Julius: Olohuone oli haastavin valtavan kokonsa ja korkeutensa vuoksi. Hankin vuosia sitten Balilta kaksi paikallisen taiteilijan suurta maalausta. Sanoin, että niille löytyisi vielä sopiva paikka ja täällä se on. Woodnotesin K-tuoli, sänkyjemme lisäksi, on yksi harvoista kalusteista, jotka muuttivat mukanamme vanhasta kodistamme. Sohvan ja valtavan maton tilasimme Italiasta. Haasteena oli tarpeeksi pelkistettyjen kalusteiden ja valaisimien löytäminen. Ne eivät saa viedä talon tehoa. Halusimme silti panostaa kestäviin kalusteisiin ja suosimme modernia muotoilua. Monet suosikeistamme ovat iältään talon aikalaisia.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin numerossa 5/2018 ilmestyneestä jutusta Koti kuin veistos.