Yrittäjäpari Hanna Himanka ja Joonas Laurila kutsuu usein ystäviä yökylään – "Meillä maanantai voi olla juhlaa"

Kokin kotonakin ruoka voi luoda arkista draamaa. Aamulla Hanna Himangan ja Joonas Laurilan rhodesiankoira Hector ehti napata leivän yhden lapsen lautaselta, kun silmä vältti. Vaikka suuren koiran pää yltää jo ruokapöydälle, se on vielä vallattomasti pentu-ikäinen. Ja juuri sopiva lisä suurperheeseen.

-Kun kuopuksemme oli vuoden ikäinen, ajattelimme, että oli sopiva hetki ottaa vielä koira, Hanna ja Joonas kertovat nauraen.

Pian kolme vuotta yrittäjäparin koti on ollut Espoossa. Vuonna 1976 rakennetussa bungalow-talossa on sopivasti tilaa kuusihenkiselle perheelle: Hannan esikoinen edellisestä avioliitosta on 17-vuotias, yhteiset kaksoset 8-vuotiaita ja kuopus 2-vuotias.

Kun Hanna astui asuntonäytössä yläkerran isojen ikkunoiden siivilöimään valoon, hän tiesi, että täällä hän haluaa nähdä perheensä. Joonas oli samaa mieltä. Nyt siinä kohtaa olohuonetta on pitkä ruokapöytä tuoleineen.

-Koti on meille kaikki kaikessa, ja vietämme täällä paljon aikaa, Joonas sanoo.

-Isot ikkunat ovat niin röyhkeät, ettei täällä voisi asua, jos elämän ulos näkyminen häiritsisi. Ajattelen, että kotimme on yhtä aikaa intiimi ja avoin, Hanna kuvailee.

Hanna on kokki ja ruokavaikuttaja, Joonas juoksuvalmentaja, ruokavaikuttaja ja kokkiopiskelija ravintolakoulu Perhossa. Molemmat tekevät töitä kotona. Hanna luo reseptiikkaa ja palvelukonsepteja yrityksille sekä tekee ruokakirjoja. Yhdessä pari vetää juoksukursseja, minkä lisäksi Joonaksen arjen täyttää nyt opiskelu.

Asuntokauppojen jälkeen kokkaava pari laittoi kodin keittiön uusiksi. Siitä haluttiin toimiva kahden henkilön toimia yhtä aikaa. Hannalle oli tärkeää saada kaksi uunia, mutta astianpesukoneen kanssa hän joutui tyytymään kompromissiin.

-Olisin halunnut sen korkeammalle, mutta laskutila olisi jäänyt vähiin. Astianpesukoneen perinteinen sijoittelu on kyllä yksi patriarkaatin tavoista saada naiset kyykkäämään!

Yhdessä täydellisiä

Kahden yrittäjän arki toimii, muttei parin mukaan ole kovin suunnitelmallista. Esimerkiksi ruokakaupassa he käyvät joka päivä, sillä se on heille paras tapa välttää hävikkiä.

-Tunteellisina tyyppeinä tykkäämme elää ruoankin suhteen hetkessä, Hanna sanoo.

Joonaksen mukaan Hanna tuo usein kaupasta luovia ainesosia, jotka vievät häntä eteenpäin kokkina. Sen jälkeen Joonas lähtee hakemaan arkijuustoa ja muita peruselintarvikkeita.

-Joskus tuon sentään sinulle limua. Tämänkokoisen perheen ruokaostosten hoitaminen on jo fyysisesti rankka suoritus, Hanna toteaa.

Molemmat huolehtivat lapsista tasavertaisesti, ja metatyötkin on jaettu. Moni tehtävä kotona on jakautunut luontaisesti. Parina päivänä viikossa kuopuksen hoidossa auttaa Joonaksen äiti.

-Otamme molemmat vastuuta arjesta mutta emme pakota toisiamme. Ylijäävät hommat arvomme, he kertovat.

Hannan mukaan Joonas on tosin pyörittänyt seitsemän viime vuotta arkea enemmän kuin hän. Hanna on opiskellut ja tehnyt töitä. Myös perheen ruokahuolto on ollut enemmän Joonaksen vastuulla. Juuri siksi Hanna kannusti tänä keväänä puolisoaan hakemaan kokkikouluun.

-Nyt on Joonaksen vuoro toteuttaa unelmansa. Kun hän valmistuu, olemme entistä vahvempi tiimi. Hänellä on luontaista lahjakkuutta. Joonaksesta tulee heittämällä perheen ykköskokki, Hanna uskoo.

Pari sanoo täydentävänsä toisiaan, sillä he ovat varsin erilaisia. Hanna on impulsiivinen, Joonas hyvin harkitseva. Hanna käy nukkumaan iltaisin yhdeksän kymmenen aikaan. Joonas valvoo myöhempään ja herää aamulla aikaisin, sillä tarvitsee Hannaa vähemmän unta.

-Kumpikaan meistä ei ole täydellinen, mutta yhdessä olemme sitä, he sanovat.

Yökyläilijöitä ja tärkeä auto

Muutto Helsingin keskustasta Espooseen on sopinut hyvin parin elämäntilanteeseen. Kodin parhaita puolia on iso piha. Rinnetontilla se mahdollistaa monenlaiset oleskelualueet ja aktiviteetit lapsille.

-Ihana pihamme on tehty elämistä varten. Meillä on oma futiskenttä, pulkkamäki ja hyötypuutarha. Täällä saamme olla omassa rauhassamme, Hanna sanoo.

-Piha on maadoittava. Minä hoidan siellä kaikki hommat, mutta voin tehdä niitä myös lasten kanssa, Joonas kertoo.

-Istutinhan minä sinne parsat kolme vuotta sitten, Hanna toteaa itseironisesti.

Parin elämässä viikonpäivät menettävät helposti merkityksensä, eikä niille ole latauksia suuntaan tai toiseen. Juhlahetket on ripoteltu tasaisesti.

-Meillä maanantai voi olla juhlaa. Teemme sikahyvää ruokaa ja avaamme samppanjapullon, Joonas sanoo.

Nyt kun ympärillä on tilaa, pari kutsuu usein ystäviä lapsineen yökylään.

-Tässä iässä yökyläily on parasta! Ehdimme aikoinaan viettää aikaamme Helsingin ravintoloissa aamuun asti. Nyt meillä on iso palapeli pyöritettävänä, ja jos yöunet jäävät vähiin, sitä ei vain jaksa, Hanna toteaa.

Joonas myöntää, että tietty kaipuu keskustassa asumiseen on, koska siellä kaikkialle oli helppo lähteä.

-Toisaalta se sama elämä on siirtynyt tänne.

Pihassa seisoo parille välttämätön Hannan unelmien auto, vihreä Landrover Defender 110. Joonas ehdotti kyllä Hannalle pakettiautoa, mutta se keskustelu jäi lyhyeksi.

Hanna ei epäröi myöntää, että auto on korkealla hänen tarvehierarkiassaan. Ollut jo 18-vuotiaasta lähtien.

-Autossa koen olevani tosi turvassa. Kun ison maastoauton ratissa on yli nelikymppinen nainen, se on myös feministinen teko. Joka kerta, kun näen jonkun kasvoilla pienen hämmästyksen, tulen hyvin onnelliseksi.

Auto on myös ainoita paikkoja, jossa kaksikolla on parisuhdeaikaa.

-Kun ajamme 20 minuuttia Helsinkiin, olemme hetken kahden vierekkäin ja menossa samaan suuntaan. Olemme tehneet autossa isoja päätöksiä, Hanna kertoo.

Mutta liikkuvat he myös juosten. Joonas on valmentanut juoksijoita pitkään ja tekisi lenkin mieluiten päivittäin. Parille on sydämenasia tuoda Suomeen uudenlaista juoksukulttuuria. Viimeiset puolitoista vuotta he ovat vetäneet yhdessä juoksukursseja, jotka on suunniteltu aloittelijoille uudesta näkökulmasta.

-Juoksu voi olla myös hedonistista suorittamisen sijaan. Kun juoksusta tulee rutiini, se parantaa elämänhallintaa, Joonas sanoo.

-Parhaimmillaan juoksu tuo sisältöä elämään, Hanna lisää.

Yhteiset vaatteet ja iso valta

Viime vuosina Hannaa on viehättänyt tyhjyys. Hän ei halua täyttää kotia tavaralla.

Sama ajatusmaailma näkyy pukeutumisessa. Hannan vaatteet mahtuvat kahteen isoon kassiin. Lisäksi parilla on yhteisiä vaatteita, kuten huppareita ja talvitakkeja. Välillä molempien suosikista, japanilaisesta villakangastakista, on tullut jopa kinaa.

-Käymme korkeintaan kahdesti vuodessa vaateostoksilla. Joonas rakastaa ostaa vaatteita, joten nuo harvat kerrat ovat meille tärkeitä, Hanna kertoo.

-Olen kuitenkin aikuistunut, enkä enää lähde collegehousuissa joka paikkaan. Tyylini on aika simppeli, staattinen ja maanläheinen, Joonas sanoo.

-Minusta Joonas on Suomen tyylikkäimpiä pukeutujia, Hanna kehuu.

Molemmat shoppailevat Beamissa ja Beamhillissä. Hannan tyyli on skandinaavisen minimalistinen ja nojaa klassikoihin. Joonas arvostaa hyviä materiaaleja ja japanilaista suunnittelua. Hänen suosikkimerkkejään ovat Neighbourhood, orSlow, Over Over ja Satisfy. Joonas käyttää juoksuvaatteita myös vapaa-ajalla ja vierastaa arki- ja juhlavaatteiden erottelua.

-Hinta korreloi laadun kanssa. Mutta jos ostan neljänsadan euron housut, haluan pukeutua niihin useammin kuin pari kertaa vuodessa, Joonas sanoo.

Erilaisuus on yhdessä pitävä voima

Yhteistä taivalta avioparilla on takana kymmenen vuotta. Sopivan erilaiset luonteet ovat heille yhdessä pitävä voima. Pari on kohdannut myös vaikeita vaiheita ja käynyt pariterapiassa. Sitä he suosittelevat muillekin.

Kotona puhutaan mahdollisimman avoimesti kaikesta tamponeista terapiaan lasten kuullen. Hannan mukaan heillä on neljä hienoa poikaa ja iso valta heihin. Hän tahtoo opettaa pojille tasa-arvoa.

-Haluan myös viestiä heille, että kukaan ei ole niin erinomainen, etteikö voisi pyytää apua. Terapiassa opimme Joonaksen kanssa riitelemään rakentavasti ja väittelemään tyylikkäästi. Parisuhteen on toimittava, jotta lapsetkin voivat hyvin, Hanna sanoo.

Kumpikin tahtoo, että toinen onnistuu elämässä ja on onnellinen.

Kerran vuodessa pari matkustaa kahdestaan Tukholmaan ja yöpyy Ett Hem -hotellissa. Se on molempien happy place, jossa viehättää huippuunsa hiottu palvelu ja "maailman kaunein ympäristö". Kotiin he palaavat latautuneina ja inspiroituneina.

Ammatillisia haaveita on paljon. Hanna ja Joonas haluavat uudistaa ruokakulttuuria ja saada ihmiset tekemään enemmän ruokaa itse. Joonaksen 18-vuotiaana sairastama syöpä opetti, ettei sitten kun -elämä kannata.

-Eläkeiästä tai terveydestä ei ole takeita kellään. Jos meillä on mahdollisuus toteuttaa unelmia heti, miksi emme tekisi sitä, pari toteaa. 

Juttu on julkaistu Gloriassa 8/2024.