Tuorekosmetiikkasarja Niki Newdin perustaja Kirsi Kaukonen kokee tekevänsä pioneerityötä: "Ihonhoito on hyväntekeväisyysbisnestä"

Pelkkä kynnyksen ylitys riittää, ja tuntuu kuin astuisi menneeseen aikaan. Kirsi Kaukosen ja hänen puolisonsa kodin ruokasali Helsingin kantakaupungissa on vaikuttava näky. Katto on alkuperäiskunnossa, ja mittavassa remontissa koko muu huone entisöitiin talon valmistumisvuoden 1898 tyyliin. Seinille palautettiin puiset paneelit.

-Remonttimiehet sanoivat, että täältä puuttuu vain kamariorkesteri. Pidän sekä minimalistisesta että slaavilaisen koristeellisesta tyylistä, ja kotona näkyy tämä jälkimmäinen, Kirsi sanoo nauraen.

Iltaisin tunnelma sen kun tihenee. Ruokasalin kattoon ei ole tarkoituksella asennettu sähkövalaisimia. Pitkän ruokapöydän yllä ja ympärillä valosta vastaavat usein yksin kattokruunussa ja kynttilänjaloissa palavat kynttilät.

Kirsin perustama ihonhoitosarja puolestaan edustaa modernia minimalismia. Vuonna 2018 aloittanut Niki Newd valmistaa ylellistä tuorekosmetiikkaa, jonka purkkeihin ja pulloihin kelpuutetaan vain elintarvikelaatuisia raaka-aineita. Tuotteet valmistetaan Suomessa. Ajatus on tarjota iholle parasta mahdollista ravintoa.

Vasta viime vuonna Kirsi markkinoi sarjaa ensi kertaa aktiivisesti, mikä on tuonut uusia asiakkaita varsinkin Yhdysvalloista. Osa tuotteista vaatii erityistä viileälähetystä mutta kulkee Kaliforniaankin asti kolmessa päivässä, hän kertoo. Ala ei ole helppo, mutta se on Kirsin intohimo. Hän kokee tekevänsä pioneerityötä.

-Ihonhoito on hyväntekeväisyysbisnestä, eli siitä ei jää hirveästi viivan alle tällä hetkellä. Jos haluaa todellista kasvua, täytyy mennä ulkomaille. Työ inspiroi minua valtavasti ja nautin, kun voin auttaa muita.

Parasta on Kirsistä se, kun asiakas, joka ei ole aiemmin pitänyt ihoaan kauniina, saa "uuden vaihteen päälle" - eli alkaa viihtyä omissa nahoissaan laadukkaiden raaka-aineiden antamien tulosten ansiosta.

Aina ovet auki

Ennen yrittäjäksi hyppäämistä diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Kirsi työskenteli it-alalla. Työ on aina ollut hänelle tärkeää, mutta vuosien varrella hän on oppinut, että mielekästäkin työtä voi tehdä liikaa ja uupua. Kirsi sanoo olleensa aina hikari, mutta iän karttuessa elämään on tullut lisää sävyjä.

-Työelämä pitää pääkoppani kunnossa, mutta enää työ ei määrittele minua ihmisenä. Olen nyt paremmin tasapainossa.

Tärkeintä Kirsille on rakas perhe: puoliso Harri-Pekka, aikuiset tyttäret Leia ja Kiia sekä lapsenlapset. Leian tytär Wilhelmina on seitsemänvuotias ja poika Richard kolme. Molemmat tyttäret ovat mukana äitinsä bisneksessä. Juristi Leia tekee taustatyötä ja kampaaja-kosmetologi Kiia kasvohoitoja. Perheen täydentää skotlanninhirvikoira Sissi, joka asuu pääosin Kiialla, mutta välillä myös Kirsillä ja Harri-Pekalla.

-Meillä on aina ovet auki. Vietämme paljon aikaa aikuisten lastemme kanssa joko kaupungissa tai vapaa-ajan-asunnollamme Fiskarissa. Lisäksi olemme matkustaneet aina paljon yhdessä.

Kun Kirsistä tuli isoäiti vain vähän päälle viisikymppisenä, hän hullaantui rooliinsa mimmana heti. Itse hän aikoi kyllä olla mammi, mutta Wilhelminan suussa tavut menivät uuteen uskoon ja nimike jäi käyttöön. Isoisä Harri-Pekan taas piti olla vaarin tai ukin sijasta iso-T, mutta se taipui ittoksi.

Kirsi liikuttuu kertoessaan, että olisi valmis puolustamaan lapsenlapsiaan missä vain tilanteessa.

-Olen ollut aivan haltioissani isoäitiydestä. Wilhelmina on myös innokas apuri työssäni. Hän on jo kysynyt, voiko jatkaa bisnestä minun jälkeeni.

Treffit laitepilateksessa

Kaksi teekkaria löysi toisensa vuonna 1987. Kirsi tapasi hallitusammattilaisena ja yritysjohtajana muun muassa Sanomalta ja Fazerilta tunnetun aviomiehensä Harri-Pekan silloisen Teknillisen korkeakoulun hiihtovammabileissä Skipolissa Espoon Otaniemessä.

-Menin sinne iskemään ihan eri miestä, mutta sitten kohtasin Harri-Pekan pää paketissa. Olemme olleet yhdessä siitä asti.

Naimisiin pari meni vuonna 1990. Perhe asui pitkään Espoon Nuottaniemessä. Siellä oli tarkoitus myös eläköityä. Parikymmentä vuotta sitten lapset alkoivat kuitenkin mieliä Helsinkiin, eivätkä vanhemmat panneet hanttiin. 2000-luvun alussa perhe muutti Kaartinkaupunkiin ja viihtyi hyvin.

Suuri läpitalon huoneisto vanhassa kivitalossa on osin sisäpihan suojissa ja hyvä, huoleton tukikohta.

-Kun tulin asuntonäyttöön, talo kauniine rappukäytävineen tuntui pikku Pariisilta. Viihdyn kaupungin vilskeessä. Täällä on hyvä rauha ja jopa hiljaisempaa kuin Nuottaniemen-kodissamme oli.

Lapset muuttivat omilleen jo vuosia sitten. Nyt meneillään on taas uudenlainen elämänvaihe, koska Harri-Pekka on jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Kirsi taas voi yrittäjänä järjestellä työnsä melko vapaasti. Arki on vähemmän aikataulutettua, ja parille jää enemmän aikaa vaikkapa lounastaa tai treenata yhdessä päiväsaikaan. Se tuntuu Kirsistä etuoikeutetulta.

Tärkeä osa Kirsin hyvää arkea on juuri lempeä urheilu. Entisenä kilpahiihtäjänä hän tottui treenaamaan pitkään veren maku suussa. Vuosien ajan pariskunta matkusti pari kertaa vuodessa crossfit-bootcampeille Thaimaahan ja tuli timminä takaisin. Viime vuosina Kirsi on antanut sykkeensä laskea.

-Olen oppinut nauttimaan myös hoivaavasta liikunnasta. Kymmenen vuotta sitten ystävät järjestivät minulle ja miehelleni treffit laitepilatekseen. Nykyään käymme yksityistunnilla yhdessä viikoittain.

Lisäksi Kirsi käy lajin ryhmäliikuntatunneilla ja barressa Somatic Studiolla ihan kodin naapurissa ja tekee kävelylenkkejä. Hänen ykkösliikuntapaikkansa Yrjönkadun uimahalli on harmillisesti vielä remontissa. Mutta jos Kirsin pitäisi päästä nopeasti hyvään kuntoon, hän luottaisi yhä nuorena hyväksi havaittuun reseptiin eli sauvarinteeseen. Siis toistuvaan ylämäen sauvomiseen kävely- tai hiihtosauvat kädessä reippaaseen tahtiin.

Ruokavalio uusiksi terveyssyistä

Äskettäin Kirsi ja Harri-Pekka hankkivat talon Italiasta. Kakkoskoti Suomea lämpimämmästä maasta oli puolison pitkäaikainen haave, josta on nyt tullut osa Kirsinkin todellisuutta.

-Meillä on kivikasa Toscanassa! Eihän kukaan tervejärkinen osta Italiasta asuntoa, jossa ei voi asua. Ennen minä olen ollut vastuussa remonteista, mutta tämän hoitaa mieheni, Kirsi kertoo nauraen.

Italiassa Kirsi aikoo nauttia valosta, lämmöstä ja hyvästä ruuasta. Hän syö viikolla erittäin terveellisesti ja kasvisvoittoisesti, mutta viikonloppuna ja lomilla hän voi nauttia myös herkullista pastaa, risottoa ja hyvää lihaa - mielellään jotain parempaa, kuin mitä saa laitettua itse kotona.

Ruuanlaittorutiinit ovat menneet perheessä uusiksi paristakin syystä. Kirsillä oli vuosia tapana järjestää isoja illallisia, kokata monimutkaisia aterioita ja valmistaa pastatkin alusta asti itse. Sitten hän joutui uusimaan ruokavalionsa terveysongelmiensa vuoksi.

-Kun tarjosin miehellenikin höyrytettyä parsaa, sain kuulla sen olevan palvelutaloruokaa. Sanoin, että s'il vous plaît, nyt on sinun vuorosi alkaa laittaa ruokaa. Puolisoni on oikeasti loistava kokki.

Terveyden tärkeyden Kirsi ymmärsi viimeistään viisikymppisenä, kun hänelle puhkesi ensin autoimmuunisairaus ja neljä vuotta myöhemmin ärhäkkä ruusufinni. Kirsi päätti etsiä ratkaisua ravintovalmennuksesta ja eteni Paula Heinosen opeilla. Hän palkkasi myös oman ravintovalmentajan.

-Vähän kuin autoilla tulee kilometrit täyteen, jotkut ihmiset tarvitsevat kunnon huoltoa viisikymppisenä. Itse keskityin maksan ja suoliston hoitamiseen ruokavaliolla ja yrteillä.

Kirsi jätti ruokavaliostaan muun muassa maitotuotteet ja viljat. Lisäksi hän kävi akupunktiossa ja lymfahieronnassa. Vei vajaat puolitoista vuotta, kunnes Kirsi pääsi kuntoon. Ruusufinni ei ole palannut.

-Sain terveyteni ja ihoni takaisin. Koululääketieteessä tällaista funktionaalista lähestymistapaa pidetään huuhaana, mutta miksi nämä kaikki hoitomuodot eivät voisi kulkea käsi kädessä?

Luontoretriitti Fiskarsissa

Viikonloput ja juhlapyhät Kirsi viettää perheineen vapaa-ajan asunnolla Fiskarissa Raaseporissa. Harri-Pekan vanhempien saneeraaman vanhan rälssitilan yhteyteen rakennettu talo on ihanasti syrjässä kaikesta hiekkatien päässä. Ympärillä on peltoja, joilla näkee paljon eläimiä peuroista ilveksiin ja kurkiin. Onpa Kirsi bongannut merikotkankin taivaalta.

-Se on luontoretriittini, ja ne pellot ovat minulle pyhiä. Haluan olla viikonloput aina siellä. Pimeimmän ajan vuodesta vietämme varmasti jatkossa Italiassa.

Silloin tällöin pariskunta kutsuu myös ystäviä yökylään Fiskariin. Kun Kirsi nykyään järjestää illallisia kotona, ne ovat aiempaa pienempiä. Silloin syödään ruokasalin sijaan keittiössä.

-Kutsumme korkeintaan kaksi pariskuntaa kerralla, jotta pääsemme kunnolla juttelemaan ja päivittämään kuulumiset. Haluamme puhua syvällisesti.

Elämään tuovat iloa pienet suuret asiat, Kirsi sanoo. Kuten se, että saa olla terve ja kävellä iltaisin läheiselle Tähtitorninmäelle katselemaan tähtiä pimeällä taivaalla.

-Tunnen syvää kiitollisuutta, että minulla on kaikki niin hyvin. Minun ei enää tarvitse hakea dopamiinikicksejä tekemällä jotain äärimmäistä. Hyvä arki on onnellisuuden avain.

Juttu on julkaistu Gloriassa 4/2025.