Kuvat
Marica Rosengård

Olin ystävieni kanssa viikonloppumatkalla. Olemme kaikki ns. aikuisia naisia, joka on kiertoilmaus vanhemmanpuoleiselle. Hotellihuoneissamme oli kaikilla iso peili, jota ei voinut vältellä kylpyhuoneeseen kulkiessa. Huoneissa ei ollut kylpytakkeja. (Seuraavaksi otamme kalliimmat huoneet.)

Kotimatkalla tuli puheeksi, että olimme kaikki jähmettyneet sen suuren peilin eteen eikä oma peilikuva ollut mieleen kellekään meistä. Oikein innostuimme kilvan kuvailemaan vikojamme.

Tietenkin tiedän, että tämä oli ensimmäisen maailman ongelmapuhetta. Jos jollain meistä olisi ollut sillä hetkellä vakavia pulmia elämässään, tuota keskustelua ei olisi käyty.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kuitenkin on kiinnostavaa miettiä, mistä tämä omien virheiden etsintä kumpuaa. Se taitaa olla tyypillisempää naisille kuin miehille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Voin rehellisesti sanoa, että itse olen tuskin koskaan ollut täysin tyytyväinen itseeni. Aina löytyy puutteita ulkonäössä, muussa osaamisessa tai molemmissa. Miksen puhu sujuvasti viittä kieltä? Pitäisikö jyystää vielä isommilla painoilla salilla tai juosta useammin tai vielä pitempiä lenkkejä? Tämä arvostelija on toinen puoli minusta, onneksi se toinen voi ihan hyvin elämässään. Varmaan hyvin yleistä.

Tässä Gloriassa haastateltavana on moninkertainen ministeri, kansanedustaja ja puoluejohtaja Annika Saarikko. Voi sanoa, että 40-vuotiaana hän on saavuttanut yhteiskunnassamme monta kertaa enemmän kuin mihin harva meistä koskaan yltää. Silti hän sanoo, että on kärsinyt riittämättömyyden ja epävarmuuden tunteista sekä siitä, että on tuntenut itsensä kömpelöksi ja siksi kartellut liikuntaa. Ammatti on aiheuttanut myös ulkonäköpaineita, sillä julkisessa asemassa olevien naisten painoa ja pukeutumista kommentoidaan somessa julmasti.

Googlaamalla huomaa, että monet Annikaakin ikävästi somessa kommentoineet henkilöt ovat naisia.

Meillä naisilla voisi olla mukavampaa, jos unohtaisimme joutavan kritiikin ja katselisimme itseämme ja muita lempeämmin. Enkä tarkoita muotisanaa ”armollinen” vaan arvostus. Kehutaan tosiamme ja itseämme myös.

kristiina.raitala@sanoma.com

Juttu on julkaistu Gloriassa 2/2024.

Sisältö jatkuu mainoksen alla