Tiina Alahuhta-Kasko ihastui lapsena designyritys Marimekon vahvoihin naisiin. Nyt hän jatkaa Armi Ratian ja Kirsti Paakkasen työtä Marimekon toimitusjohtajana.
Jos Marimekon uutta toimitusjohtajaa Tiina Alahuhta-Kaskoa ei olisi olemassa, hänet pitäisi keksiä: nuori, energinen nainen, joka on imenyt Marimekko-ideologian itseensä jo lapsena. Hänen työparinaan CEO:na jatkaa Mika Ihamuotila, joka sanoi olevansa iloinen, että toimitusjohtajaksi valittiin oman talon kasvatti.
Alahuhta-Kasko on tehnyt koko työuransa Marimekolla. Hän ihastui merkin iloisiin kuvioihin ja elämänmyönteiseen ideologiaan isoäitinsä kautta. Monella tavalla hän on persoonaltaan hyvin samankaltainen kuin johtamansa yhtiö: täynnä konstailematonta energiaa ja hyväntuulisuutta.
Marimekko ei ole selvinnyt kolhuitta viime vuosien laskusuhdanteesta. On mielenkiintoista nähdä, toteutuvatko Armi Ratian visiot maailmanvalloituksesta uuden johtajan tartuttua ruoriin.
Armilla on paikkansa voimakkaiden naisjohtajien saagassa; hänestä on juuri julkaistu Jörn Donnerin ohjaama elokuva Armi elää! ja hänelle suunnitellaan nimikkopuistoa Helsinkiin. Tiina Alahuhta-Kaskon ura on vasta nousukiidossa, mutta hän on jo toinen niistä kahdesta naisesta, jotka toimivat Suomessa pörssiyhtiön toimitusjohtajana.
Ura
”Vanhempani kannustivat minua etsimään oman juttuni, johon suhtautua intohimoisesti. Mutta minulle ei ole koskaan annettu suuntaviivoja eikä minua ole luotsattu johtajuuteen tai yrityselämään. Olen aina ollut oman tieni kulkija.
Kiinnostuin lapsena muodista ja designista ja ahmin aikakauslehtiä, joita tilasin muun muassa Englannista.
Ehkä isoäitini ja tätini vaikutuksesta minua alkoi jo nuorena kiehtoa Marimekon tarina, sillä he pukeutuivat pelkästään Marimekon vaatteisiin. Muistan, kuinka sain lapsena Iloisen mekon isoäidiltäni. Hänellä oli itsellään samanlainen, ja lähdimme ne yllämme kesäpaikassa hakemaan munia viereiseltä tilalta.
Pikkuhiljaa ihastuin Marimekon muotokieleen, filosofiaan ja vahvoihin visionäärisiin naisiin.
Opiskelin kauppakorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa. Tein myös kansainvälisen johtamisen tutkinnon ja suoritin sen osittain Pariisissa. Niihin aikoihin pääsin kesätöihin Marimekolle ja oivalsin, että tämä on ala ja yritys, jota kohtaan tunnen intohimoa. Marimekon aitous ja rohkeus tuoda värien ja kuvioiden kautta iloa ihmisten arkeen sopi yhteen arvojeni ja ajatusteni kanssa. Tein gradunkin Marimekolle. Tutkin siinä yrityksen imagon ja identiteetin välistä eroa.
Kirsti Paakkanen palkkasi minut kymmenen vuotta sitten vastaamaan kansainvälisestä pr-toiminnasta. Pääsin hänen kauttaan mielettömään oppiin. Hän heitti minut suoraan kylmään veteen ja kutsui sitä kouluttamiseksi. Sitä kautta aloin kehittyä ja oppia pr-toimintaa ja brändin rakentamista. Kirsti oli vaativa ja inspiroiva pomo. Hän kannusti aina rohkeuteen ja antoi suoraa palautetta. Olemme edelleen hyviä ystäviä.
Sama koulutus on jatkunut Mika Ihamuotilan kanssa. Myös Mika on innostava esimies, joka on pannut uusiin tilanteisiin ja antanut tilaa kasvaa. Olen päässyt Marimekossa tekemään unelmaduuniani, joten en ole kokenut syytä lähteä muualle töihin.
Uteliaisuus
Olen aina ollut tosi utelias. Se on oppimisen edellytys. Inspiroidun erilaisista persoonista ja saan heistä valtavasti. Marimekossa erilaiset ihmiset ja heidän persoonansa ovat koko yrityskulttuurimme ydintä. Rakastan sitä!
Minulla on aina ollut erilaisia kaveripiirejä, ystäviä monilta aloilta taiteen parista filosofiaan ja liiketoiminnasta lääketieteeseen. Se on suuri rikkaus.
Arvot
Jos saisin pitää vain yhden arvon, valitsisin rehellisyyden. Muita tärkeitä arvoja ovat ihmisten kunnioittaminen, avoimuus, jatkuva kehittyminen ja aitous että on oma itsensä. Vain aitouden kautta voi rakentaa itsensä näköisen elämän. Myös huumori on todella tärkeää, ja erityisesti tilannehuumori naurattaa minua. Itseään ei saa ottaa liian vakavasti.
Luonne
Olen aina ollut energinen, jopa ylitsepursuavan energinen, paitsi ehkä pitkien mannertenvälisten lentomatkojen jälkeen. Käytän lentomatkat hyödykseni tekemällä töitä. Lentäessäni pystyn keskittymään syvempää ajattelua vaativiin asioihin. Olen onnekas enkä kärsi pahasta jet lagista. Käytännössä vain päätän, että elän siinä aikavyöhykkeessä, jossa olen.
Innostun todella helposti asioista ja toivon, että se tarttuu muihin. Pidän suurista, myös mahdottomalta tuntuvista haasteista ja olen periksiantamaton. Olen hyvin kiinnostunut ihmisistä ja tykkään tehdä töitä ja saavuttaa asioita yhdessä. Pahin työtilanne on sellainen, jossa minun pitää istua yksin huoneessani ja naputella jotain yksinäni.
Olen vaativa. Kaikkein vaativin olen itseäni kohtaan. Perfektionismi on suurin heikkouteni. Tämä ei tosin näy kotona: siellä työnnän kaiken vain kaappiin. Mieheni ei oikein arvosta tätä kodin ilmeen nopeasti ”siistivää” tapaani.
Perfektionismissa on hyvätkin puolensa, mutta olen yrittänyt kehittää tässä itseäni. Minun on valittava ne asiat, joihin uppoudun täysillä. Olen aika temperamenttinen, mikä näkyy tietyissä tilanteissa puhenopeuteni kiihtymisenä. Mutta haluan selvittää epäselvyydet heti enkä ole yhtään pitkävihainen.
Olen ollut mieheni Antin kanssa naimisissa seitsemän vuotta. Tapasimme yhteisten ystävien kautta melkein kymmenen vuotta sitten. Hän on meistä enemmän introvertti. Koen, että meillä on hyvä balanssi, täydennämme toisiamme.
Rehellisyys
Rehellisyys on meidän suomalaisten valttikortti maailmalla. Emme ehkä itse ymmärrä, kuinka rehellisyyttämme arvostetaan muissa kulttuureissa, että meidän sanamme on sopimuksen veroinen. Suorapuheisuudella ja rehellisyydellä saavuttaa paljon. En siedä epäaitoutta. Se on sama asia kuin epärehellisyys. Pinnallisuutta näkee jonkin verran muotimaailmassa.
Toissavuotinen plagiointitapaus oli meille marimekkolaisille niin kuin luonnollisesti asiakkaillemmekin suuri pettymys. Mutta nopeasti sisuunnuimme siitä yhdessä ja jatkoimme eteenpäin. Opimme, että vaikeudet voidaan kääntää jopa vahvistaviksi tekijöiksi. Vaikeuksien hetkellä johtajuus mitataan, ja tällaisissa tilanteissa korostuvat viestinnän, avoimuuden ja läpinäkyvyyden tärkeys. Koimme, että saimme myös suomalaisten tuen.
Täydellisyys
Täydelliseen vapaapäivään kuuluu ensin kunnon aamiainen kotona. Saatamme mennä kaupungille istuskelemaan kahviloihin. Tykkään katsella ihmisiä. Ihanaan vapaapäivään kuuluu myös ratsastusta Lohjalla ja illallinen, joka kokataan usein yhdessä ystävien kanssa. Lempiruokani on piemontelainen voi-salviapasta.
Vastuu
Ennen kuin ottaa vastuun vastaan, sitä pitää pohtia. Toimitusjohtajan pestin tuoma vastuu tuntui luontevalta, mutta tietysti mietin sitä pitkään. Tunnen suurta nöyryyttä tehtävän edessä. Onneksi en ole yksin, vaan tukenani on koko henkilökunta ja Mika, joka jatkaa CEO:n tehtävissä. Olemme tehneet pitkään töitä yhdessä ja olemme hyvä työpari.
Päivä, jolloin hallitus päätti nimittämisestäni, oli jännittävä. Sain tietää valinnastani Mikalta. Olin silloin vielä töissä ja aloin heti valmistautua seuraavaan päivään, sillä pörssitiedote oli lähdössä aamulla kello 8.30. Siinä piti pitää pää kylmänä.
Meillä oli Marimekon pääkonttorissa Herttoniemessä lämminhenkinen ja hauska tilaisuus, jossa Mika polvistui henkilökunnan edessä ja pyysi minua toimitusjohtajaksi. Se tuli aivan yllättäen, ja sain vielä sylillisen vaaleanpunaisia kukkia. Tilanne kuvaa hyvin Marimekkoa: teemme paljon töitä mutta huumoria unohtamatta.
Kilpailuvietti
Aloitin pari vuotta sitten ratsastuksen ihan nollasta. Se on nöyryyttävä laji, mutta hyvällä tavalla. Siinä näkyy, miten minulle koko elämä on itsensä kehittämistä ja oppimista. Häviössä on aina kehittymisen siemen. Se, miten suhtautuu häviöön, kertoo paljon ihmisen kypsyydestä.
Minulla on vahva kilpailuvietti, mitä tulee yritykseen ja yhdessä saavuttamiseen. Henkilökohtainen kilpailuviettini liittyy itseni voittamiseen ja kehittämiseen.
Luottamus
Ihmisten johtamisessa kaikki lähtee luottamuksesta. Tätä haluan vaalia Marimekossa, ja se on jo Armi Ratian aikojen perua. Jos ei ole luottamusta, ei ole rohkeutta eikä luovuutta, ja silloin alkaa pelätä virheitä. Jos pelkää tekevänsä virheitä, ei voi onnistua täydellisesti missään.
Olen ollut todella onnekas, kun minulla on ollut kaksi niin innostavaa esimiestä kuin Kirsti ja Mika. He ovat luottaneet minuun ja antaneet mahdollisuuden kehittyä. Haluan itse olla samanlainen esimies.
Työn vastapaino
Työ ei ole kaikki, vaikka pidänkin siitä paljon. Ratsastuksen lisäksi harrastan tennistä ja juoksen. Asumme Helsingin keskustassa, siellä on ihanaa juosta pitkin rantoja. Hyvä ruoka kuuluu arkeen, ja nautin siitä paljon. Mieheni on paljon parempi kokki kuin minä, mutta olen hyvä apulainen, sous-chef.
Rakastan elokuvien katsomista. Asuimme lapsuudessani Kauniaisissa elokuvateatterin vieressä, olin siellä aina. Viimeisen vuoden aikana näkemistäni suosikkini on The Grand Hotel Budapest.
Työasiat eivät valvota minua. Mieli on rauhallinen, jos elää omien arvojensa mukaan, toimii aina omana itsenään ja kohtelee toisia siten kuin toivoisi itseään kohdeltavan.
Arki on minulle tärkeintä. Se on totta, vaikka se ehkä kuulostaa kliseiseltä. Yritän tehdä jokaisesta päivästä niin hyvän kuin mahdollista.
Juttu on julkaistu alun perin toukokuun 2015 Gloriassa.
Kuka?
* Tiina Alahuhta-Kasko, 33, on kauppatieteiden maisteri ja Marimekon toimitusjohtaja.
* Työskennellyt koko työuransa ajan Marimekolla eri tehtävissä.
* Naimisissa Antti Kaskon kanssa. Kasko työskentelee talouspäällikkönä logistiikka-alalla.
* Vapaa-ajalla harrastaa juoksua, ruoanlaittoa, tennistä ja ratsastusta.
