”En ole missään viihtynyt niin hyvin kuin tässä kodissa.”

Kun yrittäjä Mira Kasslin hankkii jotain, sen pitää olla huippulaadukasta. Myös työelämässä hän on kunnianhimoinen, joidenkin mielestä jopa kova.

Irtiotot yhdellä istumalla

Kolmen, neljän tunnin session se aina vaatii. Sitten Mira sulkee tietokoneen ja sujauttaa luottokortin takaisin lompakkoon. Vuoden päännollaukset on varmistettu.

Yleensä joulunpyhinä hän istuu alas ja buukkaa kerralla koko seuraavan vuoden ulkomaanmatkansa, neljä tai viisi reissua.

”Reissut on vain varattava, ja sitten on pakko lähteä. Muuten tulee aina jotain, jonka vuoksi lomalle ei ehdi.”

Mutta kyllä Mira lähtee joskus spontaanistikin, vaikka samana iltana, jos joku pyytää. Useimmiten hän matkustaa ystävien seurassa tai yksin, Veeran ja Leon kanssa vähemmän. Reissukaverina hän on vaativa.

”Elämäntyyliini ei kuulu kolmosella ajelu, vedän aina täysillä.”

”En jaksa maata altaalla paria päivää kauemmin. Mutta koska olen tottunut matkustamaan, pärjään ja huolehdin asioista niin, ettei kaverin tarvitse kuin tulla perässä.”

Matkat ovat ainoa keino päästä irti töistä ja kerätä uutta virtaa.

”Elämäntyyliini ei kuulu kolmosella ajelu, vedän aina täysillä. Siksi Suomessa minun on vaikea päästä arjesta irti. Ja sitten huomaan, kuinka väsymys iskee ja elämä alkaa olla harmaata.”

Kesällä Mira lomaili muun muassa Nizzassa, Chamonix'ssa ja kävi Genevessä Mont Blancilla vaeltamassa. Nizza on helppojen lentoyhteyksien takia Miran suosikkikohde, samoin kuin Espanjan rannikko ja Kööpenhaminakin.

”Kun istun lentokoneessa, vapauden tunne valtaa mielen. Olen vapaa vaatimuksista ja ihmisten katseilta. Päästän syvän huokauksen: ah, nyt mennään.”

Rätti kädessä

Ensin pistää silmään hohtavan valkoinen värimaailma, sitten kiiltävät pinnat. Tavaraa on joka paikassa harkitusti, keittiön tasoillakin vain kaunis kulho täynnä viinipulloja, hajuvesipulloa muistuttava oliiviöljypullo ja hopeatarjotin täynnä hedelmiä.

”Tykkään kiiltävistä, puhtaista pinnoista. Mutta lapset ovat alkaneet huomautella, kun kuljen koko ajan rätti kädessä”, Mira sanoo.

Yläkerrassa on lasten, Veeran ja Leon huoneet, alakerrassa Miran makuuhuone. Vaalean kodin täyttää tuoreiden kukkien tuoksu, niitä on sisällä maljakoissa sekä ulkona isolla parvekkeella.

Perheen koti on melko uusi, pöytälampun kuvussakin on vielä muovit päällä.

”Asuimme aikaisemmin keskustassa, mutta lapset halusivat omaa pihaa ja vähän niin kuin oman talon.”

Kaksikerroksisen kivitalon toinen puolikas ajaa hyvin talon virkaa, sillä omakotitaloasujaksi Mirasta ei olisi. Kodin pitää olla ennen kaikkea helppohoitoinen.

”Koti on aina jokaisen henkilökohtainen asia, eikä niitä voi arvostella. Vaikka olen minä nähnyt todella kalliita koteja, joihin en itse ikinä muuttaisi.”

Nykyisessä kodissa on 157 neliötä, sitä isomman asunnon Mira on todennut vain rahanhaaskaukseksi:

”Vietimme aina aikamme kaikki saman viiden neliön sisällä!”

Tänä syksynä Mira lanseeraa oman Mhome-lifestyle-tuotesarjansa.

”Tarkoituksena on tuoda saman katon alle laadukkaita ja ajattomia sisustustuotteita, kaikki makeimmat kamat.”

Ei shoppailua, kiitos

Valkoinen on pääroolissa myös Miran pukeutumisessa, jota hän kuvailee tyylikkääksi mutta rennoksi. Vaatekaapin kulmakivi on valkoinen kauluspaita, töihin sen kanssa voi pukea jakun, juhliin hameen.

”Inhoan shoppaamista yli kaiken. Siksi ystäväni, stylisti Katja Teinilä tai joku Andiatassa katsoo minulle vaatteita. Joseph Ribkoffin hameet toimivat vartalolleni täydellisesti. ”

Kyllä Mirakin joskus innostuu. Esimerkiksi sohvalla lojuva Louis Vuittonin vaaleanpunainen käsilaukku oli heräteostos, ja korkkareitakin on kaappiin kertynyt aika läjät, kaikissa huikeat korot. Kengät Mira ostaa aina Aleksanterinkadun Ziosta, josta löytyvät näyttävimmät mallit.

”Inhoan shoppaamista yli kaiken.”

Laatu on tärkeää. Mira ajaa 700-sarjan BMW:ta, ranteessa on tuhansia maksava rannekello Hublot Big Bang, ja kotona musiikki raikaa Bang & Olufsenin bluetoothilla toimivista stereoista.

”Yritän kuitenkin opettaa lapseni siihen, että kamat eivät tuo onnea, vaan perhe ja tunnelma.”

Vaikka shoppailu ei Miraa juuri kiinnosta, on hänellä kynsissään täydellinen manikyyri ja siroissa korvakoruissa aitoja timantteja.

”Puhisen aina kaikille olevani tosi jätkämäinen tyyppi, mutta miesystäväni sanoi taannoin, että 'hei rakkaani, sua naisellisempaa naista ei ole'.”

Kuin todisteeksi Mira vetäisee esiin niukan pitsiunelman, joka on päällä ”törkeän hyvännäköinen”.

”Oikeassahan hän on, olen oikeasti todella romanttinen tyyppi, vaikka herkän puoleni näkevätkin vain harvat. Mutta aito voima tulee herkkyydestä.”

Ammuntaa ja metsärääkkiä

Reissaaminen tuli Miralle tutuksi jo nuorena, jolloin hän 13-vuotiaasta lähtien matkusti ratapyöräilyn takia 200 päivää vuodessa. Vaikka kilpaurheilijan urasta on jo reilut 15 vuotta, on urheilu hänelle edelleen paras tapa päästä irti työasioiden pyörittelystä.

”Urheilemalla pääsee hetkeksi irti jatkuvasta paineesta ja suunnittelusta.”

Mira juoksee ja kävelee, käy kuntopiireissä, golfaa ja rakastaa vaeltamista. Uusin harrastus on practical-ammunta, jossa häntä viehättää loputon kehittymisen mahdollisuus.

Kilpailuviettikin vielä vie: kesällä Mira osallistui ensimmäistä kertaa Lapissa Arctic Challengeen Levi-tunturissa.

”Se oli kunnon metsärääkki, vähän niin kuin vaellusta, mutta intensiivisempi ja vaikeampi.”

Mira toteaa, että yleissivistykseen kuuluu tietää, mitä urheilussa tapahtuu, ja hän seuraa urheilua televisiosta laajalla skaalalla.

 

Urheilijan opeilla

Kilpaurheilijauransa aikana saamiaan oppeja Mira ammentaa nykyiseen työhönsä.

”Myös yrittäjän pitää olla intohimoinen, määrätietoinen, kurinalainen ja sitkeä. Ja tulosta täytyy tehdä koko ajan, vaikka välillä joutuukin tarpomaan suossa.”

Ja niin kuin urheiluaikoinaan, on Mira nykyisinkin töissä 24/7.

”Miehille menestys on sallittua, mutta kunnianhimoinen nainen on bitch.”

”Samalla tavalla kuin urheilu oli, haluan että työni on minulle elämäntapa.”

Mira sanoo olevansa äärimmäisen kunnianhimoinen ja halunneensa aina menestyä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

”Toisin sanoen en pyri suututtamaan ihmisiä matkan varrella. Mutta monet provosoituvat helposti, ja kateus on ihme juttu. Miehille menestys on sallittua, mutta kunnianhimoinen nainen on bitch.”

Kunnianhimo näkyy uran jatkuvana suunnitteluna ja päivittämisenä: seuraavan viiden vuoden strategia on Miralla aina mietittynä, ja tekemisessä pitää olla punainen lanka.

Kasvunpaikkoja yrittäjällä tulee eteen jatkuvasti. Mira sanoo henkilöstön johtamisen olleen hänelle suurin sellainen. On pitänyt opetella, etteivät kaikki ole samanlaisia kuin hän.

”Tulen maailmasta, jossa ihmiset ovat älykkäitä ja tekevät homman kerrasta. Kaikki eivät kuitenkaan ole sellaisia, joten emme ole yrityksenä kasvaneet siihen tahtiin kuin olisin halunnut.”

Miran mukaan monille on myös muodostunut kiinteistönvälitysalasta ennakkokäsitys.

”Ja sitten he yllättyvät alan rankkuudesta. Ei tämä ala ole pelkkää skumpan juontia – vaikka joskus sitäkin.”

”Tulen maailmasta, jossa ihmiset ovat älykkäitä ja tekevät homman kerrasta. Kaikki eivät kuitenkaan ole sellaisia, joten emme ole yrityksenä kasvaneet siihen tahtiin kuin olisin halunnut.”

Epämiellyttävä totuus

Kilpapyöräilijäaikoinaan Miralla oli tukenaan valmentaja, yrittäjä-Miraa sparraavat mentorit. Mentoreita hänellä on useita, monet tuttuja pitkän ajan takaa.

”Sellaisia ihmisiä, jotka näkevät kuoreni sisälle, ja joiden neuvoja eivät johdattele omat intressit.”

He myös uskaltavat sanoa Miralle epämiellyttäviä totuuksia.

”Ja minulla pitää olla halu ottaa ne vastaan. Kasvu tapahtuu usein epämukavuusalueella.”

Kyky ottaa vastaan kritiikkiä erottaa Miran mielestä ne, jotka menestyvät niistä, jotka eivät. Hän on huomannut, että monesti juuri nuorten on vaikea ottaa vastaan muuta kuin kehuja.

”Mieli pitää pitää puhtaana, ettei päätöksiä ohjaa pelko tai huoli.”

Vaikka lähipiiristä satelee neuvoja, päätökset pitää tehdä itse.

”Mieli pitää pitää puhtaana, ettei päätöksiä ohjaa pelko tai huoli. Mutta aina intuition erottaminen esimerkiksi pelosta ei ole helppoa. Silloin yritän tarkastella asiaa mahdollisimman monelta kantilta.”

Avokadoja ja herbamarea

On aika lounastaa. Mira hakee pöytään tomaatteja, avokadoja, ruisleipää ja herbamarea ja pyyhkäisee ohimennen vesiroiskeet tiskipöydältä.

”Mun oma ruoka on usein tätä tasoa, mutta lapsille kokkaan sitten paremmin.”

Mira käy myös usein ulkona syömässä, hänen suosikkejaan Helsingissä ovat Strindberg, Kämp ja Bronda. Ystävien kanssa hän viettää iltaa mieluiten juuri hyvän ruuan äärellä, iltabileet sen sijaan liittyvät melkein aina työhön ja verkostoitumiseen.

Kotonaan musiikkia ahkerasti kuunteleva Mira käy mielellään myös keikoilla.

”Kesällä piti ehdottomasti nähdä Seal Pori Jazzeilla, viimeksi on tullut tsekattua myös Elastisen keikka sekä Coldplay Dublinissa”, Mira kertoo ja vaihtaa kännykällä stereoissa soivan biisin.

 

Juttu on alun perin julkaistu syyskuun 2016 Gloriassa.

"Kirjoitan, koska en osaa olla kirjoittamatta", Leena Lehtolainen kiteyttää kutsumustyönsä Glorian haastattelussa.

”Jos en kirjoittaisi, keksisin kuitenkin koko ajan tarinoita päässäni. Olen tehnyt niin lapsesta saakka”, Leena Lehtolainen uskoo. 27 romaania kirjoittanut menestyskirjailija kertoo Glorian videolla kirjoittamisensa motiiveista ja siitä, millaista työ on.

Kirjaa kirjoittaessa työ vie hänet aina mukanaan.

”Kun kirjoitan kirjaa, fiktiivinen todellisuus on minulle paljon todellisempaa kuin tämä”, Lehtolainen kertoo.

 

Miksi Leena Lehtolainen ei muiden menestyskirjailijoiden tavoin ole tv:n vakiokasvoja? Miksei hän käytä sosiaalista mediaa? Entä miten hän suhtautuu romaanien tuomiin tuloihin? Lehtolaisen haastattelun löydät 2.3. ilmestyneestä maaliskuun Gloriasta.

Meitä naistenlehtien lukijoita syytetään joskus hattarapäisiksi haihattelijoiksi. Pakenemme kuulemma mieluummin todellisuutta hömppään kuin kohtaamme maailman sellaisena kuin se on. Höpö höpö, sanon minä.

Me ihmiset olemme monipuolisia. On ihan mahdollista rakastaa yhtä aikaa sekä kevyitä että syvempiä asioita – Beyoncéa ja Beethovenia, Hello-lehteä ja Hegeliä, Titanicia ja Tarkovskia, Chanelia ja Cézannea.

Niin ajattelemme Gloriassakin ja tarjoamme samassa paketissa silmänilon lisäksi myös ajatuksia herättäviä henkilöhaastatteluja ja naisjohtajien näkemyksiä. Niiden painoarvo ei vähene lainkaan siksi, että paketti on kaunis.

Kauneus pitää kiinni elämässä ja muistuttaa kovinakin aikoina, että maailmassa on paljon hyvää.

Kauneus pitää kiinni elämässä, antaa toivoa ja muistuttaa kovinakin aikoina, että maailmassa on myös paljon hyvää. Musiikin kauneus on pitänyt ihmisiä jopa hengissä ihmiskunnan synkimpinä aikoina. Keskitysleireiltä musiikin avulla selvinneistä kertoo koskettavasti esimerkiksi James A. Grymesin Violins of Hope -kirja.

Maailmanpoliittinen tilanne on tällä hetkellä epävarma, jopa pelottava. Siksipä juuri joie de vivreä, elämäniloa, tarvitaan nyt isolla kädellä annosteltuna. Se ei ole pakoa todellisuudesta vaan toivon ylläpitämistä. Kuten klassinen ranskalainen sanonta kuuluu: “L’heure est à l’optimisme, laissons le pessimisme pour des temps meilleurs” eli vapaasti käännettynä ”Nyt tarvitaan optimismia, säästetään pessimismi parempiin aikoihin”.

Ei siis vaivuta epätoivoon.

Anssi Kela ei ole tehnyt b-suunnitelmaa eikä jatkanut frisbeegolfin pelaamista. Elämässä on kannattanut panna kaikki yhden kortin varaan.

A Arvaamattomuus. Ihanne, jonka toivon saavuttavani artistina. Haluaisin, että minulta odotettaisiin aina odottamatonta. Siksi olen pyrkinyt vuosien varrella kokeilemaan uudenlaisia juttuja. Vain elämää -talo oli esimerkki musiikillisesta yllätyksellisyydestä, jota yritän vaalia.

B B-suunnitelma. Ei ole. Olen aina panostanut rajusti yhden kortin varaan. Se, mitä teen nyt, oli haaveeni ja tavoitteeni nuoresta saakka. Tavallaan olin myös tyhmä, että en tehnyt varasuunnitelmaa, koska mitään turvaverkkoa ei ollut. Kaikki olisi voinut mennä hyvin eri tavalla. Mukana oli myös puhdasta tuuria.

C C-duuri. Haluaisin osata soittaa kosketinsoittimia paremmin. Se on kohta, johon aion muusikkona panostaa.

D Duuni. Viime vuonna tein enemmän hommia kuin koskaan, ilmassa oli monia palloja. Kalenterissani oli myös keikkoja runsaammin kuin ikinä. Loppuvuodesta huomasin, että olin rehkinyt. Uuvuin fyysisesti. Toisaalta se ei haitannut, koska tykkään työstäni niin paljon.

E Epäsyvä. Suomen kielestä puuttuva sana. Huomasin tämän keikoilla, kun puhuin esiintymislavasta, joka voi olla leveä, kapea, korkea, matala tai syvä, mutta mitä se on silloin, kun se ei ole syvä?

F Frisbeegolf. Yritin muutama vuosi sitten aloittaa uuden harrastuksen. Kävin jonkin aikaa aktiivisesti heittämässä, mutta pian huomasin, että aikani ei riitä. Harrastukseni käynnistyi lupaavasti, mutta tyrehtyi omaan mahdottomuuteensa.

G Game of Thrones. Tulen jälkijunassa, koska olen vasta nyt Game of Thrones -koukussa. Tällä hetkellä päiväni päättyy siihen, että katson puolilta öin yhden jakson. Nykyaika on mahtavaa, koska televisio ei enää annostele sitä, mitä katsotaan ja koska.

H Herkuttelu. Olen monessa mielessä nuhteeton. En käytä alkoholia, en polta tupakkaa enkä juo kahvia, mutta herkuttelu lähtee käsistä. Päivittäinen karkkien ja leivonnaisten syönti kuljettaa minua kovaa kyytiä kohti diabetesta. Olen makean syönnissä kyltymätön. Voin helposti syödä kerralla laatikollisen Vihreitä kuulia.

Päivittäinen karkkien ja leivonnaisten syönti kuljettaa minua kovaa kyytiä kohti diabetesta.

I Ilme. Minulle on syntynyt urani varrella tietty ilme, jolla esiinnyn kameralle. Se on hieman vino, arvoituksellinen, monalisamainen hymy. Tällöin kuvasta tulee suht onnistunut. Urani alussa kameran eteen joutuminen oli vaikeaa. Kuvaukset ovat kuitenkin osa duuniani, ja haluan hoitaa myös ne mahdollisimman hyvin.

J Jargon. Menen usein autopilotille haastatteluissa ja tuotan promootiojargonia. Saatan puhua jopa samoilla sanoilla kuin edellisessä haastattelussa. Tällöin saan palautetta faneiltani, että he ovat kuunnelleet peräkkäin kaksi samanlaista haastattelua.

K Kuumotus. Haluan nostaa rimani niin korkealle, että se jopa hirvittää. Kuusi vuotta sitten jännitti, kun lämmittelin Eric Claptonia Hartwall Arenalla. Ajattelin, että ketään ei kiinnosta lämppäri eli mies ja kitara, mutta kun astuin lavalle, minua odotti 12 000 ihmistä. Tilanne kuumotti, mutta meni hyvin. Saan keikasta edelleen palautetta. Riskejä kannattaa ottaa. Sitä saattaa lentää naamalleen mämmiin, mutta uskallus voi myös palkita.

Haluan nostaa rimani niin korkealle, että se jopa hirvittää.

L Legot. Kävin muutama päivä sitten hoitamassa takahampaani kuntoon. Se halkesi yli vuosi sitten, kun söin karkkia. Se ei ollut kipeä, ja filosofiani on, että jos hampaaseen ei satu, kaikki on hyvin. Kun hammasta rupesi jomottamaan, menin hammaslääkäriin. Sillä on puolensa, että purukalusto on kunnossa. Voin taas syödä normaalisti.

M Musta. Univormuni ja suojavärini, johon olen pukeutunut yläkoulusta asti. Reilu vuosi sitten panin Snapchatiini haasteen, että jos seuraajamääräni ylittää tietyn rajan tietyssä ajassa, pukeudun kolmen päivän ajan väreihin. Kun raja ylittyi, soitin JVG-yhtyeen VilleGallelle, että tulen lainaamaan vaatteita. Kolmen päivän ajan voimassani oli häiriö.

N Noilea. Opin sanan vuosia sitten Sipe Santapukilta. Noilea tarkoittaa esimerkiksi henkilöä, joka näyttää vittuuntuneelta. .

O Ohjelma. Yksi hienoimmista jutuista, jonka olen urallani tehnyt. Helmikuussa alkava Anssi Kela ja isot biisit -ohjelmani on kahdeksan jakson musiikkiohjelma, jossa teen vieraani kanssa uuden version suomalaisesta klassikkobiisistä.

P Pieru. Jos pieru ei naurata, ihmisessä on vikaa. Pieruhuumori on inhimillisyyden ja ihmisyyden ytimessä. Pieru yhdistää. Olen varma, että pieru nauratti jo silloin, kun ihmiskunta eli vielä puissa ja luolissa.

Jos pieru ei naurata, ihmisessä on vikaa.

Q Queen. Näin livenä viime kesänä Kaisaniemessä, vaikka kyseessä ei ollutkaan ihan oikea Queen. Lavaesiintyjänä Freddie Mercury on ollut suuri innoittajani. Minulla on esiintymistakki, joka on kopio Mercuryn vuoden 1986 kiertuerotsista. Omani on luonnollisesti musta.

R Rotta. Helsingissä on satojatuhansia rottia, mutta en ole koskaan nähnyt ainuttakaan. Minulla ei ole aavistustakaan, missä ne majailevat. Olen usein miettinyt, miksi rotta on niin halveksittu ja pelätty. Miksi esimerkiksi oravista tykätään, mutta rotista ei.

S Suihku. Paikka, jossa saan ideoita. Pitkien suihkujen ottaminen ei ole ekologista, mutta suihkussa tavoitan flow-tilan. Jos painiskelen biisin ongelmakohdan kanssa, menen suihkuun. Luulen, että minun kannattaisi käydä suihkussa useammin.

T Tähdet ja avaruus -lehti. Tähdet ja avaruus kiinnostavat, vaikka minulla ei olekaan kaukoputkea. Tykkään katsoa aiheeseen liittyviä dokumentteja. Omat pullistelut asettuvat tällöin jämäkkään perspektiiviin. Lisäksi tilaan Soundia.

Jos painiskelen biisin ongelmakohdan kanssa, menen suihkuun.

U Urpo. Yksi voimavaroistani on itseironia ja sen hyväksyminen, että loppujen lopuksi olen aikamoinen urpo. Asiat pitää tehdä tosissaan, mutta itseään ei pidä ottaa vakavasti. Säälin ihmisiä, jotka eivät kykene nauramaan itselleen.

V Vitkastelu. Tyypillistä varsinkin silloin, kun mietin hoidettavia asioita, jotka eivät kiinnosta. Yksinkertaisen puhelun soittamiseen saattaa upota päiviä. Ajatus, että hoitaisin puhelun heti, on mahdoton.

Wappu. Ärsyttää suunnattomasti, jos vappu tai vanha kirjoitetaan w-kirjaimella. Se ei ole hauskaa, lopettakaa.

Ärsyttää suunnattomasti, jos vappu tai vanha kirjoitetaan w-kirjaimella.

X X-ray. Kun lennän, käsimatkatavaroissani on usein musiikkivempeleitä. Viime vuonna Berliinissä minut vedettiin turvatarkastuksessa sivuun, ja laukustani kaivettiin huuliharppu. Minun piti todistaa, että se on musiikki-instrumentti, joten soitin pätkän.

Y Yrittäjä. Työllistän seitsemän henkilöä. Tunnen vastuuta. Haluan hoitaa asiat niin, että tarjoan elantoa myös heille.

Z Zombie. Nousee aamuisin haudan levosta. En ole aamuihminen ja vanhemmiten zombie-vaiheeni kestää pidempään ja pidempään. Zombius ei liity pelkkään ajatuksenjuoksuun, vaan myös fysiikkaan.

Å Pyhimys. Kun å-kirjaimen piirtää paperille, se on tavallinen a, jolla on sädekehä.

Kun å-kirjaimen piirtää paperille, se on tavallinen a, jolla on sädekehä.

Ä Ääni. Jos minun pitäisi valita, olisinko kuuro vai sokea, valitsisin hetkeäkään epäröimättä sokeuden. Kuurous olisi pahempaa, tuntisin olevani eristyksissä.

Ö Öylätti. Olen perso pitsalle. Yksi herkkuruokani on iso öylätti eli margherita rucolalla. Olen ollut kasvissyöjä kaksikymmentä vuotta. Kun olin vielä lihaani, pitsafantasiani oli jauheliha, kinkku, salami ja pekoni. Olen tullut toisesta ääripäästä. G

Anssi Kela, 44. Laulaja-lauluntekijä, joka on julkaissut kuusi albumia. Kirjoittanut kolme kirjaa.

Oli mukana Vain elämää -sarjassa toissa vuonna.

Isännöi Anssi Kela ja isot biisit -viihdeohjelmaa.

Asuu Helsingissä perheensä kanssa.

Matkailualan ammattilainen Minna Haatainen-Cutler ihastui Lontooseen nuorena tyttönä ensinäkemältä. Nyt hän pyörittää siellä menestyvää yritystä ja nauttii aikuisiällä syttyneestä uudesta rakkaudesta.

Matkailualan konkari

Minna Haatainen-Cutler, 52, nauttii aamun toista kahvikupillista Lontoon tyylikkäässä ytimessä Cityssä, hallinnon ja etenkin finanssialan keskuksessa. Kirkas syysaurinko tulvii sisään kuuluisan Royal Exchange -rakennuksen sisäpihan kattoikkunoista Grand Cafe’hen.

”Alkuperäinen Royal Exchange rakennettiin vuonna 1571, mutta Lontoon palo vuonna 1666 tuhosi rakennuksen. Tämän rakennuksen avasi kuningatar Viktoria vuonna 1844”, Minna kertoo.

Historia ovat hallussa, sillä Minna on työskennellyt kahden vuosikymmenen ajan johtotehtävissä yrityksissä, jotka myyvät Suomea ja Skandinavian maita Britannian matkailumarkkinoille. Hän on myös hankkinut virallisen oppaan pätevyyden ja tekee edelleen vip-opaskeikkoja.

Aamukahvin äärellä Minna hoitaa työasioitaan sähköpostitse. Kymmenisen vuotta sitten hän perusti oman Thames Partner -yrityksen.

”Konttorini kulkee aina mukanani. Autan matkailualan yrityksiä aloittamaan liiketoimintaa Britannian ja Lähi-idän markkinoilla.”

Lontoo sytytti heti

Kajaanissa syntynyt Minna lähti Lontooseen vuonna 1987, kun matkailualan vaikuttaja Veikko Kokkila valitsi Porvoon matkailuopiston opiskelijoista kuusi työharjoitteluun Scancoming-yritykseensä Lontooseen.

”Lontoo iski minuun heti. Palkka oli sivuseikka, kun diiliin kuului työlupa ja asunto. Jäin vuoden harjoittelujakson jälkeen Lontooseen, elämänharjoittelijaksi.”

Lontoosta löytyi brittipuoliso, ja Minna loi menestyksekästä uraa matkailualalla. Tehtyään pari vuotta pätkätöitä matkaoppaana Minna valittiin incoming-toimiston johtajaksi Finnairille, ja kymmenen Finnairin-vuoden jälkeen hän palasi entiseen työharjoittelupaikkaansa toimitusjohtajaksi. Tytär Victoria syntyi vuonna 1992 ja poika Sebastian kolme vuotta myöhemmin. Avioliitto päättyi myöhemmin eroon.

”Olen kiitollinen siitä, että molemmilla lapsillani on hyvä koulutus ja hyvät työpaikat. Koulutustausta on Britanniassa erittäin tärkeä.”

Sebastian opiskeli kuuluisassa Cambridgen yliopistossa ja työskentelee analyytikkona investointipankissa. Chicagon yliopistosta valmistunut Victoria luo uraa kansainvälisen politiikan asiantuntijana.

”Lapseni ymmärtävät, että menestymisen ja vaurastumisen eteen on tehtävä kovasti töitä. Olen korostanut heille myös hyväntekeväisyyden tärkeyttä. Lontoossa hyväntekeväisyys on parempiosaisille myös moraalinen velvollisuus.”

Elämänjano kasvaa

Minna tapaa pankkialalla työskentelevän puolisonsa Thor Andersenin lounaalla tämän työpaikan lähellä sijaitsevassa, vuodesta 1757 toimineessa The Simpsonsissa, jonne naiset pääsivät asiakkaiksi vasta 1920-luvulla.

Kohtaaminen on lämmin, vaikka pariskunta on tavannut toisensa viimeksi vain muutamaa tuntia aikaisemmin, aamukahvilla Lontoon Richmondin-kodissaan.

”Elän nyt elämäni onnellisinta aikaa. On suuri onni löytää uusi hyvä parisuhde aikuisena”, Minna sanoo ja silittää Thorin poskea.

”Elän nyt elämäni onnellisinta aikaa. On suuri onni löytää uusi hyvä parisuhde aikuisena. Suhteemme on vakaalla pohjalla, ja nautimme yhdessäolosta”, Minna sanoo ja silittää Thorin poskea.

Pariskunta on kokenut koviakin. Välillä Minnan silmiin kohoavat liikutuksen kyyneleet.

”Kaksi vuotta sitten sain aivoveritulpan. Selvisin hengissä, koska se tapahtui aamulla ja Thor hälytti apua. Toivuin täysin, mutta mikään ei silti palannut ennalleen. Nyt tulevaisuusperspektiivini on noin yksi minuutti, ja elän todellakin kuin jokainen päivä olisi viimeinen. Elämänjano vain kasvaa.”

Muutos tarkoittaa muun muassa sitä, että vapaa-ajan merkitys on kasvanut.

”Teemme Thorin kanssa asioita, jotka tekevät meidät onnelliseksi. Yhteinen aika, yhteiset harrastukset ja hetket ystävien kanssa ovat tärkeitä, ja voimme ottaa lomaa ja lähteä matkalle silloin, kun siltä tuntuu.”

Raha antaa vapautta

Minna on elänyt aikuisiällään myös taloudellisesti vaikeita aikoja erityisesti ensimmäisinä Lontoon-vuosinaan pätkätöissä. Lasten kouluttaminen maailman huippuyliopistoissa oli iso taloudellinen panostus. Nyt taloudellinen tilanne on vakaalla ja vauraalla pohjalla.

”Toki raha tuo mahdollisuuksia ja valinnanvapautta, mutta onni tulee kokonaisvaltaisesta tyytyväisyydestä elämään”, Minna tiivistää.

Sotahistoriaa harrastavan puolison myötä Minnan elämään on tullut tärkeäksi osaksi hyväntekeväisyys veteraanijärjestöjen varainkeruussa.

”Toisin kuin Suomessa, Britanniassa on nuoria nykyisten sotien veteraaneja, jotka perheineen tarvitsevat paljon apua ja tukea.”

 

Pubeja ja klubeja

Minna osallistuu Lontoon seurapiiritilaisuuksiin viikoittain niin hyväntekeväisyystapahtumien, puolisonsa työn kuin oman yrityksensäkin vuoksi.

”Jonkin aika sitten järjestin Jordanian matkailuministerille tapaamisen Britannian matkailuministerin kanssa. Haluan tukea maita, joilla ei ole isoja resursseja.”

”Eniten nautin siitä, että olemme Thorin kanssa kotona kahdestaan vaikka sohvalla katsomassa televisiota”, Minna miettii siemaillessaan vuosikertasamppanjaa ylellisessä klubitilassa.

Minnan ja Thorin iltapäivä jatkuu yksityisellä Carlton-klubilla, jonka baarissa myös entinen pääministeri David Cameron usein piipahtaa.

”Tykkään toki samppanjasta, mutta pubin rento tunnelma voittaa samppanjabaarit. Eniten nautin siitä, että olemme Thorin kanssa kotona kahdestaan vaikka sohvalla katsomassa televisiota”, Minna miettii siemaillessaan vuosikertasamppanjaa ylellisessä klubitilassa, jonka seinän yhdessä muotokuvassa hymyilee Englannin Kuningataräiti.

Edellisenä viikonloppuna Minna ja Thor olivat hyvin toisenlaisissa maisemissa tarpomassa rankkasateessa savisella pellolla Kentin kreivikunnassa fasaanijahdissa.

”Metsästys tuli elämääni Thorin myötä. Ammun itse vain savikiekkoja, mutta nautin siitä, että meillä on hauskaa yhdessä. Se on todellista rikkautta.”

Juttu on alun perin julkaistu helmikuun 2017 Gloriassa.

Minna Haatainen-Cutler, 52, matkailualan ammattilainen Lontoossa.

Oma The Thames Partners -yritys toimii agenttina ja edustajana suomalaisille yrityksille, jotka haluavat päästä Britannian tai Lähi-idän markkinoille. Perhe:

Aviomies Thor Andersen, tytär Victoria, 24, ja poika Sebastian, 21.

Parasta Lontoossa: Kansainvälinen ilmapiiri, historia, huomaavaiset ihmiset ja erityisesti taidegalleriat kuten Royal Academy of Arts, The Courtauld Institut of Art sekä Leighton House -museo.