Hirsitalo Hämeenlinnassa kuului aikoinaan vanginvartijalle – vanha ja uusi kohtaavat remontoidussa kodissa

Kolmisen vuotta sitten hämeenlinnalaiset Piia Heikkilä ja hänen puolisonsa Aapo Roinevirta alkoivat etsiä uutta kotia. Tärkeimpinä kriteereinä olivat koirien takia iso tontti ja työmatkojen vuoksi sijainti lähellä Hämeenlinnan keskustaa. Myynnissä ei ollut oikein mitään sopivaa, joten he tiputtivat "halutaan ostaa" -laput muutaman mielenkiintoisen talon postilaatikkoon. Yhdestä talosta otettiinkin yllättäen yhteyttä.

Vanha hirsitalo sijaitsee lähellä Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa. Alueella on synkkä, mutta mielenkiintoinen historia. Kaupunginpuisto sijaitsee Vanajaveden rannassa Hämeen linnan ja Linnankasarmien lähellä, ja Kaupunginpuisto rakennettiin aikoinaan linnan vankien työnä.

Remontti kesti vuoden ja sinä aikana nykyaikaistettiin myös satavuotiaan talon lämmitys vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi maalämmöllä. Talo sai myös uuden komean katon ja näyttävän leveällä mustalla kuusipaneelilla toteutetun julkisivun.

Komea hirsitalo rakennettiin alun perin sotilasvirkataloksi. Talon osti 1940-luvulla vanginvartija, jonka suvussa talo pysyi aina lokakuuhun 2020 saakka, jolloin Piia ja Aapo tekivät kaupat talosta.

-Kunnioittaakseen talon tarinaa nimesimme sen Villa Vartijaksi. Remonttivaiheessa talon vintiltä löytyi muun muassa rynnäkkökiväärin patruunoita, paljon vanhoja lehtiä ja pulloja sekä vanha senkki, joka pääsi osaksi olohuoneen sisustusta, Piia Heikkilä kertoo.

Koko pohja uusiksi

Pariskunta on remontoinut talonsa täydellisesti lattiasta kattoon nykyaikaiseksi. Kylmä vintti otettiin samalla asuinkäyttöön. Talo oli alun perin muodostunut kahdesta asunnosta, jotka oli myöhemmin yhdistetty toisiinsa.

-Talossa oli tehty vain vähän remontteja, mutta pintoja peittäviä muovi- ja tapettikerroksia löytyi useita. Remontti alkoi purkamalla kaikki pinnat ja rakenteet hirsirunkoon asti.

Koko talon pohjapiirros, tilat ja toiminnot suunniteltiin uudestaan alusta asti. Tiloja avarrettiin poistamalla väliseiniä.

-Talossa ei ollut ollenkaan kylpyhuonetta, edellisillä asukkailla oli ollut käytössään vain pihasauna ja pieni sisävessa.

Pienemmän asunnon eteiskäytävästä tehtiin uusi kylpyhuone, jonka yhteyteen tuli vanhan keittiön tilalle sauna ja tekninen tila. Vanhan keittiön puuhellan paikalle sijoittui kätevästi puukiuas. Vanhat lattiat purettiin, ja ala- sekä välipohjan turve-eristeet imettiin pois. Eristeiden alta paljastuneet alapohjan pehmenneet laudat sekä tukihirret poistettiin ja alapohja tehtiin kokonaan uusiksi. Komean kivijalan ja hirsikehikon lisäksi vanhat kakluunit ja yläkerran kattorakenteet säästettiin.

Lisää valoa tupaan

Jättiremontti kesti vuoden verran. Talon ikkunajako pidettiin samana, mutta olohuoneen päädyn ikkunan paikalle vaihdettiin pariovet, joista pääsee kulkemaan isolle terassialueelle. Alakerran makuuhuoneeseen lisättiin yksi ikkuna vanhan palvelijan sisäänkäynnin tilalle. Uusille asukkaille oli tärkeää saada kaikista tiloista mahdollisimman valoisia.

-Rakastan talon vanhoja lasikuistin ikkunoita. Rakensimme sisäpihan puolelle uuden lisäosan, jonne saimme wc:n ja kodinhoitohuoneen omalla uudella sisäänkäynnillä pihalle päin. Vanhat ristikkoikkunat kunnostettiin ja ne saatiin hyödynnettyä lisäosan sekä yläkerran kylpyhuoneen ikkunoina. Tämä talo tulee nyt kestämään toivottavasti seuraavat sata vuotta näin, Piia kertoo.

Talon sisäpuoli sai kokonaan uuden ilmeen taitavan ja visuaalisen Piian toimesta. Asukkaat muuttivat talon alakertaan elokuussa 2021. Sen jälkeen syksyllä valmistui yläkerta ja viimeiseksi loppuvuodesta uusi lisäosa.

-Sisustusmakumme on onneksi hyvin samankaltainen. Tähän taloon syntyi oma tyylinsä, jossa olemme yhdistelleet vanhaa ja uutta. Tyylimme on muuttunut vuosien varrella, ja mukaan on tullut edullisempien merkkien lisäksi myös designtuotteita. Etenkin designvalaisimet ovat alkaneet kiinnostaa, ja tänne hankittiinkin niitä useampi, Piia ja Aapo kertovat.

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 11/2023.