Joko olet kolunnut Suomen kotimuseot? – nappaa vinkit kotimaanmatkalle!

Taiteilijan elämäntyö

Naantali. Taidemaalari Axel Haartman suhtautui kotinsa Casa Haartmanin sisustamiseen intohimoisesti. Hän teki itse seinä- ja kattomaalauksia, suunnitteli osan huonekaluista ja jopa vierashuoneen tapetin. Myös Axelin vaimo Hedvig oli taitava käsistään, ja monet talon tekstiileistä ovat hänen kutomiaan tai ompelemiaan.
Vuonna 1926 valmistunut Casa Haartman oli pariskunnan koti 40 vuoden ajan. Alkuperäisessä asussaan säilyneen kodin seinillä voi ihailla tunnettujen taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin, Fanny Churbergin ja Wäinö Aaltosen teoksia. Kotimuseo on ollut avoinna yleisölle vuodesta 2018 alkaen.
Avautuu kesäksi. casahaartman.fi.

Mannerheimin mielestä karu, kokoontaittava kenttävuode oli paras selälle. Vuoteen vierellä on teline, jolla sai nahkasaappaat jalasta käsin koskematta. Kuva Matti Pietola.

Marsalkan muistoksi

Helsinki. Carl Gustaf Mannerheimin (1867–1951) kotimuseo avautui vihdoin remontin jälkeen Helsingin Kaivopuistoon. Tarvittiin yli sata käsityöläistä ja asiantuntijaa, jotta asunto saatiin entisöityä 1940-luvun tyyliseksi.
Selvästi Mannerheim piti sisustamisesta. Kalusteet ovat laadukkaita, ja taidetta on paljon. Nepal oli harvinainen matkakohde 1930-luvulla, ja sieltä marsalkka toi metsästämänsä tiikerin taljan salin lattialle ja kora-miekat, joita voi katsella vitriinissä.

Varaa vierailu etukäteen, avoinna pe–su klo 11–17. mannerheim-museo.fi

Aschanin talossa toimii myös museokauppa ja -kahvila. Lääninkivalteri Aschan oli oman lääninsä poliisimestari.

Vieraile 1700-luvulla

Heinola. Jos olet kiinnostunut perinnerakentamisesta tai pidät rokokoosta ja kustavilaistyylistä, tee aikamatka Aschanin taloon.
1780-luvulla valmistunut lääninkivalteri Lars Adolf Aschanin koti on sisäpuolelta lähes alkuperäisessä asussaan. Kustavilaiset paperitapetit, marmoroidut rintapaneelit ja alkuperäiset katot ja lattiat kertovat tarinoita 200 vuoden takaa. Puutarhassa kasvatetaan 1700-luvun tyyliin aikakauden hyöty- ja koristekasveja. Julkisivua on uudistettu 1840-luvulla, mutta alkuperäisen mallinen mansardikatto on onneksi jäljellä.
Katso aukioloajat heinola.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/museot/laaninkivalteri-aschanin-talo

Virkin kotimuseo esittelee 1940-1960-lukujen asumista ja muotoilua.

Arjen estetiikkaa

Helsinki. Moni on käynyt Töölössä Taidekoti Kirpilässä ja Reitzin säätiön museossa, mutta Taivallahden rannalla sijaitseva Virkin koti jää helposti huomaamatta.
Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkki asui Elsi Borgin suunnittelemassa kerrostalossa sen valmistumisesta kuolemaansa asti, 1952–2000. Virkki työskenteli Omin käsin -lehden päätoimittajana ja antoi lukijoilleen käsityöohjeita ja tietoa sisustamisesta. Omassa kodissaan hän luotti johtavien suunnittelijoiden, kuten Paavo Tynellin, Tapio Wirkkalan, Lisa Johansson-Papen ja Rut Brykin suunnitteluun.
Opastuksia kuukauden ensimmäisenä perjantaina ja viimeisenä keskiviikkona, virkkimuseo.com.

Duunarimuseossa näkee, miten suurenkin perheen elämä saatiin mahtumaan yhteen huoneeseen.

Työväen tarinoita

Helsinki. Entinen Työväenasuntomuseo on nyt nimeltään Duunarimuseo. Yhdeksän huonetta saavat eläytymään 1910–1980-luvuilla eläneiden tavallisten ihmisen iloihin ja huoliin. Onko naapuri salakuljettanut viinaa? Montako lasta mahtuu nukkumaan kodin ainoaan huoneeseen? Linnanmäen juurella sijaitseva talo on vuodelta 1909. Rakennuttaja oli Helsingin kaupunki, joka halusi tarjota asuntoja työväelle, erityisesti suurille perheille. Vuokra oli kallis, mutta asuntoja arvostettiin. Siitä kertoo kotien sisustus. Rahaa oli vähän, mutta kekseliäisyyttä sitäkin enemmän.
Avautuu kesäksi 15.4. tyovaenasuntomuseo.fi

Eemil Aaltosen kokoelmassa on teoksia suomalaisilta 1800-luvun mestareilta sekä vanhempaa ulkomaista taidetta.

Liikemiehen linna

Tampere. Satavuotiaan Pyynikinlinnan osti 1930-luvulla kodikseen kenkätehtailija Emil Aaltonen (1869–1949). Hän ryhtyi 13-vuotiaana suutarin oppipojaksi mutta nousi sitkeällä työllä suurliikemieheksi.
Vuonna 2004 Pyynikinlinnaan avattiin teollisuus- ja taidemuseo, joka esittelee Emil Aaltosen kodin ja osan hänen 250 teoksen taidekokoelmastaan. Kiinnostavia ovat myös kenkätehtailijan omat nahkakengät, silinterihattu ja kaukoputki. Taiteen ja maanviljelyn lisäksi tehtailija harrasti tähtitiedettä. Historiaa elävöittää draamaopastus, jossa Aaltosta esittää näyttelijä Auvo Vihro.
Avoinna ke, la ja su. pyynikinlinna.fi

Lönnströmien kotimuseo avautui viime toukokuussa uudelleen peruskorjauksen jäljiltä.

Taiteen tukija

Rauma. Muotialaa ja ranskaa opiskellut Teresia Lönnström oli nelikymppinen, kun hänen miehensä Rafael kuoli vuonna 1943. Surusta huolimatta piti alkaa johtaa perheen metalliyritystä, joka oli tärkeä sotateollisuudelle. Mielenrauhaa Teresia löysi meren rannalta kodistaan, jossa esineet ja taideteokset ovat yhä paikoilla, joille Teresia ne aikoinaan asetti. Testamentissaan menestynyt yrittäjä määräsi kotinsa museoksi. Omia lapsia hänellä ei ollut, mutta talossa asui sisarentytär. Kodin taidekokoelmaan kuuluu 350 teosta, muun muassa maalauksia Ferdinand von Wrightilta ja Pekka Haloselta. Lönnströmin säätiö tukee yhä kiinnostavia taidehankkeita.
lonnstromintaidemuseo.fi

Juttu on julkaistu Glorian Kodissa 1/2026.