Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Törkeää on esim. afrikkalaisten harjoittama eurooppalaisen kulttuurin appropriointi esim. baletin tanssimista ja eurooppalaisen musiikin esittämistä jäljittelemällä.

Joonas Ranta

Onpas paksua. Samalla logiikalla valkoiset eivät saisi pitää lökäpöksyjä ja kultakoruja tai mustat ajaa autoa koska valkoisten keksintö ja oleellinen osa kulttuuria tai muu maailma syödä riisiä koska iso osa Aasian kulttuuria jossa paikoittain riisillä mielletään jopa oleva henki. On syrjivää olkaa omimaan kulttuurielementtejä.

Punikki

Ei unohdu kirjoitti:
Musta Mannerheim oli tämmöinen törkeä teko, jossa kehitysmaalaiset nöyryytti suomalaisia arvoja ymmärtämättä niitä.

Eivät kaikki suomalaiset palvo Mannerheimiä jumalanaan eivätkä puhu "kehitysmaalaisista" rasistiseen, halventavaan sävyyn.

ER

Jos itse en olisi pikkutyttönä leikkinyt intiaania (mies)intiaanipäällikön päähinettä muistuttavassa lelukaupan sulkapäähineessä, en varmasti olisi kiinnostunut intiaanikulttuureista. Se leikki oli eläytymistä toisen ihmisen elämään ja asemaan. Ostaessani esim. Afrikkaan viittaavan vaatteen mielessäni käy tuo kulttuuri johon vaate viittaa - kaikki se vähä jota siitä tiedän. Jos tällaisia eläytymisen hetkiä ei olisi ollenkaan, millainen olisi maailmamme? Oltaisiinko ehkä yhä kolonialismissa, jossa ne joilla on tehokkaimmat aseet käyttävät häikäilemättä muita orjina ja vievät kaikki siirtomaiden arvokkaat resurssit ominaan emämaihin? Koska ne toiset olisivat noita toisia, erilaisia, sellaisia joita ei millään lailla ajatella?

Toisaalta vaatetuotanto ym. tienaa rahaa käyttäen hyväkseen jonkin kulttuurin luomia symboleita ja tyyliä. Tässä voi ajatella olevan tekijänoikeusrikkomus ja tekijänoikeudet omistaa tuo kansa. Jos ajatellaan, että näitä käyttäessään yritysten tulisi maksaa oikeuksista, mentäisiin todella hankalaan rajanvetoon. Milloin jokin leikkaus vaatteessa tai väriyhdistelmä viittaa johonkin etniseen tyyliin? Eikö olisi parempi, jos päästäisiin sellaiseen asenneilmapiiriin, jossa asiakkaat vaativat vaatevalmistajilta eettistä toimintaa, vaikkapa alkuperäiskansa mukaan ottamista tuotemallistojen suunnitteluun.

Rastaa Hatuttaa

Koko Hubara taitaa olla jyrkin monikulttuurisuuden vastustaja suomessa. Hänen maailmassaan kaikkien pitäisi pysyä omissa lokeroissaan keskittyen vain omaan "kulttuuriinsa".

Idioottimaisin kulttuurin omimis esimerkki oli kun Hubara sanoi ettei valkonen voi pitää rastatukkaa. Rastatukka eli dreadlocks kuuluu rasta uskontoon eikä liity mitenkään ihonväriin. Jos kenialainen kristitty laittaa dreadlockit hän syyllistyy ihan samaan kulttuurin omimiseen kuin satunnainen suomalainen. Jos taas suomalainen on uskonnoltaan rasta hän ei omi kulttuuria oli hän kuinka lumivalkoinen tahansa.

Vierailija

Miksi ihmeessä näissä kulttuurin omimis paasauksissa aina nostetaan esille myös kimonot? Kyseisellä vaatteella/tyylillä ei ole mitään uskonnollista erityisarvoa, ja niiden nostaminen uskonnollisten rituaalivaatteiden rinnalle kertoo kenties enemmän näiden mielensäpahoittajien omista motiiveista ja todellisesta kulttuuritietoisuudesta.

Vierailija

Selvä, minä olen valkoihoisena länsimaalaisen kulttuurin edustajana erittäin loukkaantunut kun joku toisen rotuinen ja kulttuurinen ajaa autoa, käyttää puhelinta tai tietokonetta, katsoo länsimaisia elokuvia tai lukee länsimaista kirjallisuutta tai kuuntelee länsimaista musiikkia tai käyttää länsimaisen tieteen saavutuksia hyväkseen tai käyttää länsimaalaisia vaatteita, saa rokotuksen tai jotain muuta länsimaisen lääketieteen hoitomuotoa... jne.

Miten kehtaavatkin.

Siis hä

En oikeasti tiedä, milloin on hyväksyttävää ostaa esim lapista matkamuisto ja milloin ei. Teksti ei auttanut, nyt tiedän vain että se on joskus todella väärin, mutta että "hyvässä mielessä tehtyjä" kannattaa ehdottomasti ostaa. Mitä ihmettä?

Mistä tiedän mikä hiustyyli on mistäkin, okei afro on lueteltu eli sitä en voi hankkia. Enkä todellakaan nyt piruile tai koita olla nokkela, mutta väitetäänkö tässä nyt tosiaan että ennen kuin hankin mitään, täytyy perehtyä sen historiaan? Jos ostan ikeasta bambuisen ruokailusetin, täytyykö ihan oikeasti alkaa selvittämään että eikai bambua käytetä jonkun uskonnon pyhässä ruokaan liittyvässä rituaalissa? Vai missä menee raja? Ymmärrän ettei esim saamelaisia voi kuvata elokuvissa vain stereotypisesti, samoin kuin ei vaikkapa afrikkalaisia tai ketään muitakaan.

Kärppä

Toimittaja on onnistunut kirjoittamaan asiaan perehtymättömälle järkevän, maanläheisen ja valaisevan artikkelin jossa lähteinä on käytetty varteenotettavia asiantuntijoita kertomaan mistä kulttuurisessa omimisessa on kyse! Mielestäni on tärkeää, että Glorian kaltainen eturivin muotilehti ottaa kantaa ilmiöön ja toivottavasti pyrkii myös vaikuttamaan sisällössään tähän asiaan. On totta, että rajanveto on hankalaa, muttei väärinymmärryksissä tule sortua idiotismiin! On meidän kaikkien kannalta arvokasta, että kulttuurit säilyttävät elinvoimaisuutensa ja niiden alkuperäisyyttä suojellaan tarvittaessa lakisäädöksillä.

Kärppä

Neuvoisin tarkistamaan lukeeko Lapista ostetussa matkamuistoesineessä "Made in China". Jos tuote on paikallisesti valmistettu, sen valmistanut henkilö saa tuotteesta tuloja ja elinkeino on kannattavaa. Omimista on jos vaikka hotelliketju myy putiikissaan Kiinassa valmistettuja matkamuistoja jotka näyttävät "saamelaisilta" mutta ovat tehdasvalmiteisia. Tämä mielestäni vesittää koko matkamuiston idean, mutta tuntuu olevan monille se ja sama.

Vierailija

Eikö aikana jolloin monikulttuurisuutta tuotiin suuren yleisön tietoisuuteen nimenomaan painotettu, että tässä kulttuurit jakavat parhaimmat asiat toistensa kanssa ja näin luodaan rikkaampi kulttuuri?

Missasinko jotain vai oliko em. aina synti?

Vierailija

Jos nyt ei edes oteta huomioon sitä, että kulttuurillisessa omimisessa ongelmallista on nimenomaan valtasuhteiden epätasapaino, ja ettei eurooppalainen kulttuuri ole alisteisessa asemassa mitään muuta kulttuuria kohtaan, niin on melkoista valkopesua väittää teknologista kehitystä yksinomaan valkoisesti tai länsimaalaiseksi asiaksi. Teknologinen kehitys on tapahtunut aikojen alusta nykypäivään asti joka puolella maailmaa. Esimerkiksi kirjoitustaito, matematiikka, tähtitiede ja ruuti ovat saaneet alkunsa tai kehittyneet huomattavasti muualla kuin Euroopassa tai länsimaissa, ja nykytiedettä on tehty kaikkialla maailmassa, jokaisella mantereella, kaikenväristen ja -kielisten ihmisten toimesta.

Maija

Vierailija kirjoitti:
Eikö aikana jolloin monikulttuurisuutta tuotiin suuren yleisön tietoisuuteen nimenomaan painotettu, että tässä kulttuurit jakavat parhaimmat asiat toistensa kanssa ja näin luodaan rikkaampi kulttuuri?

Missasinko jotain vai oliko em. aina synti?


Yleensä, erityisesti historiallisesti mutta nykyäänkin, ongelma on juuri se että länsimaiset tuovat kulttuuriinsa niitä eksoottisia, kivoja ja hienoja juttuja muista kulttuureista noiden muiden kulttuurien edustajilta kyselemättä. Siksi tätä ei edes aiemmin ole nähty ongelmanakaan niin laajasti, koska muiden kulttuurien edustajia ei ole kuunneltu senkään vertaa kuin tällä vuosituhannella.

Samalla "kulttuurituonnin" mukana jätetään tuomatta tietoa symbolien taustasta ja historiasta. Lisäksi juuri tuo, että kuka saa hyödyn noista siisteistä muista kulttuureista tulevista jutuista. Ja myöskin artikkelissa mainittu tärkeä pointti, että onko esim se muusta kulttuurista lainattu vaate tai hiustyyli jotain, minkä valkoihoinen voi vetäistä päälleen halutessaan olla siisti ja cool ja jättää valitsematta niin halutessaan, samalla kun muulla ihonvärillä varustettu henkilö ei tuota valintaa voi tehdä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat