Asukkaat halusivat säilyttää remontissa niin paljon alkuperäistä kuin mahdollista. Olohuoneessa on alkuperäinen Billnäsin ruutuparketti, joka valkokuultolakattiin. Seinät on maalattu Tikkurilan Briesävyllä. Seinällä on asunnon pintaremontista vastanneen suunnittelijan Sebastian Sandelinin maalaus Golden Sunset. Lepakkotuoli, messinkiset Nattlight-kynttilänjalat ja ikat-kuvioiset tyynyt ovat Zarrosta.

Vielä pari vuotta sitten helsinkiläiskodin eteisessä oli metrikaupalla naulakkoa, jossa riippui rivissä kymmeniä kurahousuja ja sadetakkeja. Entisestä päiväkodista kehkeytyi vuoden mittaisen remontin myötä oikea koti. Helsingin ydinkeskustaan juurtunut perhe oli etsinyt itselleen pitkään uutta asuntoa, kun 230-neliöinen huoneisto tuli myyntiin heidän toivomaltaan alueelta, Punavuoresta.

1900-luvun alun talossa oli juuri sitä tunnelmaa, jota he olivat kaivanneet: reilusti huonekorkeutta, valoa tulvivat suuret ikkunat ja puhuttelevia yksityiskohtia. Alkuperäiset peiliovet ja parketit olivat paikoillaan, mutta oli selvää, että päiväkodin palauttaminen kodiksi vaati suurta remonttia ja ammattilaisten apua. Huoneisto oli perheelle liian suuri, mutta rakennusarkkitehti jakoi tilan kolmeksi erilliseksi asunnoksi. Kun oman, 127-neliöisen kodin karkeimmat raamit oli saatu paikoilleen, urakka alkoi.

Kun pohjapiirros oli valmis, asukkaat palkkasivat rakennusarkkitehdin rinnalle tila-, materiaali- ja sisustussuunnittelijan, joka vastasi kodin pintamateriaalivalinnoista. Sebastian Sandelin tunsi pariskunnan tyylin jo entuudestaan, joten yhteistyö sujui saumattomasti. Suunnittelijan vaativin tehtävä oli saada asunnon uusi ja vanha parketti yhdistetyksi visuaalisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä
Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä

Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.
Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin kesäkuun numerossa 2016 julkaistusta jutusta.
Visiitti-sarjassa kurkistetaan lehdessä esiteltäviin koteihin.

Väljyys, vaaleat seinät ja mintunvihreä kylpyhuone olivat ratkaisut, joilla helsinkiläispari loi kodistaan rauhallisen. Kylpyhuoneremontin lisäksi kaikki kodin seinät maalattiin. Väreiksi ei valittu puhdasta valkoista, vaan maanläheisiä sävyjä, jotka tuovat pehmeyttä asuntoon. Keittiön siisteyden takaavat tarpeeksi runsaat säilytystilat.

Harmonisen kylpyhuoneen suunnitteli ja toimitti asukkaiden toiveiden mukaan Opdeco. Kylpylämäistä tunnelmaa luodaan huonetuoksulla ja laadukkailla saippuoilla.
Harmonisen kylpyhuoneen suunnitteli ja toimitti asukkaiden toiveiden mukaan Opdeco. Kylpylämäistä tunnelmaa luodaan huonetuoksulla ja laadukkailla saippuoilla.

Pihanpuoleisessa oleskeluhuoneessa katsellaan televisiota. Vanha keinutuoli on peritty. Herman Millerin Eames Lounge Chair ja Ottoman ovat hankintoja Berliinistä. Jalkavalaisin on kirpputorilöytö Norjasta.
Pihanpuoleisessa oleskeluhuoneessa katsellaan televisiota. Vanha keinutuoli on peritty. Herman Millerin Eames Lounge Chair ja Ottoman ovat hankintoja Berliinistä. Jalkavalaisin on kirpputorilöytö Norjasta.

Menopeli seinällä säästää tilaa. Lipasto on hankittu Antiikkiliike Fasaanista. Pirkka-tuolille on kätevä laskea laukku kotiin tultaessa.
Menopeli seinällä säästää tilaa. Lipasto on hankittu Antiikkiliike Fasaanista. Pirkka-tuolille on kätevä laskea laukku kotiin tultaessa.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodissa syyskuussa 2016 julkaistusta jutusta Tilaa hengittää. Visiitti-sarjassa kurkistetaan lehdessä esiteltäviin koteihin.

Helsinkiläisen tekstiilitaiteilijan 105-vuotiaan asunnon ikä saa näkyä. Asukas on suunnitellut nelihuoneiseen kerrostalokotiin vain pieniä muutoksia ja on varonut tuhoamasta alkuperäisiä helmiä kuten keittiötä. Niiltä paikoin kuin kotia on maalattu, se on tehty perinnemaalein ja ajan kanssa. Perinnevärikartan rajallisesta valikoimasta oli helpompi valita kuin kaikista maalikaupan väreistä, asukas kertoo.

Makuuhuoneen seinäpinta paljastaa kerrostumia ja elää valon kulun mukaan. Vaatekaappi on peritty.  Vanhan hääjakkaran pinta on käsin kirjottu. Talonpoikaistuoli toimii pikkupöytänä. Metallikehyksinen peili on aina ollut asunnossa.
Makuuhuoneen seinäpinta paljastaa kerrostumia ja elää valon kulun mukaan. Vaatekaappi on peritty. Vanhan hääjakkaran pinta on käsin kirjottu. Talonpoikaistuoli toimii pikkupöytänä. Metallikehyksinen peili on aina ollut asunnossa.

Perheen koira viihtyy Artekin sohvalla, joka on verhoiltu kirjavilla, vanhoilla matoilla. Kirjahylly on Billnäsin.
Perheen koira viihtyy Artekin sohvalla, joka on verhoiltu kirjavilla, vanhoilla matoilla. Kirjahylly on Billnäsin.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodissa marraskuussa 2016 julkaistusta jutusta Syviä sävyjä.
Visiitti-sarjassa kurkistetaan lehdessä esiteltäviin koteihin.

Sisustusarkkitehti Laura Räihä:

Pyöreä vai suorakaide? Lasia vai puuta? Tässä parhaat vinkit ruokapöydän valintaan.

1. Katso pöydän alle

Pöydän valintaa ohjaa eniten se, kuinka monta sen äärellä syö. Yksi ruokailija vie noin 60 senttiä pöydän pituutta. Esimerkiksi kahdeksan hengen pöytä, jonka yhdellä sivulla istuu kolme ihmistä, vaatii huoneelta pituutta yli neljä metriä. Jotta istujan takaa mahtuu kulkemaan, tulee pöydän reunasta seinään olla 110 senttiä.

Katso myös pöydän alle. Jalkarakenne määrittää yllättävän paljon, kuinka monta pöydän ääreen todellisuudessa mahtuu.

2. Pinnalla on väliä

Jos haluat aikaa ja kulutusta kestävän pinnan, puu on silloin hyvä valinta. Sen voi tarvittaessa hioa ja pintakäsitellä uudelleen.

Lasipintainen pöytä näyttää ke­veältä ja toimii siksi pienessä tilassa. Marmori- ja kivipinnat ovat tyylikkäitä ja kestäviä. Melamiini- ja laminaattipinnat on taas helppo pitää puhtaina, mutta kolhuja ne eivät kestä.

3. Suorakaide on luottomuoto

Suorakaiteen muotoinen ruokapöytä istuu useimpiin huoneisiin. Se on helppo sijoittaa seinän vierustalle tai keskelle huonetta.

Myös pyöreä pöytä sopii moniin tiloihin. Esimerkiksi epämääräisen mallinen tila, jossa on useita oviaukkoja, saa ryhtiä jämäkästä pyöreästä pöydästä. Pyöreä, trumpettijalallinen pöytä sopii hyvin pieniin tiloihin.

Isolle joukolla pyöreä, jatkettava pöytä, josta muodostuu soikio, on oivallinen valinta. Kaarevaan päätyyn mahtuu useampi kuin suoraan.

4. Valitse erityyliset tuolit

Täysin toisiinsa sopivat pöytä ja tuolit saattavat näyttää persoonattomilta. Valitse siksi tuolit hieman eri maailmasta. Jos esimerkiksi puinen pöytä on raskas muotoilultaan, kokeile siroja metallijalkaisia tuoleja. Mustajalkaisina ne ovat nyt trendikkäitä.

Päätyihin voi hankkia erilaiset, kookkaammat tai käsinojalliset tuolit. Antiikkisissa pöydissä korkeus saattaa vaihdella standardista (75 cm), ja silloin tuolien löytyminen voi olla haastavaa.

5. Tarkkana koon kanssa

Huoneeseen valitaan usein liian iso pöytä. Teippaa malliksi pöydän ulkomitat lattiaan, ja saat käsityksen siitä, minkä kokoinen pöytä tilaan todellisuudessa mahtuu.

Joihinkin tiloihin sopii vain hyvin kapea pöytä, huomioi silloin että lautaset eivät välttämättä mahdu kunnolla vastakkain.

Jos haluat klassisen ruokapöydän valitse Alvar Aallon Artekille suunnitteleman pöytä 86A tai Knollin ajaton, pyöreä Platner, lasikannella ja kromisella jalkaosalla.

Sisustustoimittaja Laura Räihä paljastaa ammattilaisten parhaat sisustussalaisuudet.

Kun ystäväni erosi ja alkoi etsiä uutta asuntoa, hän kertoi ensin kolmelle teini-ikäiselle lapselleen, että uudessa kodissa ei olisi omia huoneita.

Ei haittaa äiti, sanoi hänen poikansa, minä voin nukkua olohuoneessa.

Minunkin sydämeni pikkuisen pakahtui.

Useinhan eroissa käy niin, että uudet kodit ovat vanhaa pienempiä ja nukkumisjärjestelyt luovia. Välillä tulee sänky seinästä, joku nukkuu sohvalla. Mutta usein näissä kodeissa asustaa entistä onnellisempia porukoita.

Yksikään olohuoneessa nukkuneista tuttavistani ei kuitenkaan ole pitänyt yhdentekevänä sitä, millainen sänky on ollut. Se ei koskaan ole ollut ”punkka”. Jokainen on halunnut, että sänky (tai sohva) olisi houkutteleva, turvallinen, kaunis, vaikka se sitten siirrettäisiinkin päiväksi sivuun.

Pelkkä kaunis sängynpeitto voi tehdä vähän onnelliseksi, vaikka sydän olisikin karrella.

Meilläkin nukkumista on mietitty viime aikoina. Rakensin kotoa pois muuttaneen tyttären huoneesta työhuoneen, mutta sinne tarvitaan sänky.

Minä ja tytär haluamme, että hänellä on paikka missä nukkua, jos hän sattuisi yöpymään lapsuudenkodissa. Eikä mitään puhallettavaa patjaa. Haluan hänelle rakkaudellisen sängyn.

Syntyi haaste. Haaveenanihan on rakentaa työhuoneesta buduaarihenkinen huone, jossa on punaiset, pitkät silkkiverhot ja antiikkinen työpöytä, mutta millainen (edullinen) sänky sinne sopisi? Lähetin sisustamisesta ymmärtäville ystävilleni avunhuudon.

Vastaus tuli minuuteissa. Ei daybedejä, jotka eivät ole tarkoitettu nukkumiseen. Ei myöskään tyylittömiä puulavoja. Ehkäpä rautasänky?

Aloimme googlata tahoillamme. Löysimme muutaman sadan euron rautasohvan, jonka saa levitettyä sängyksi.

”Kun vielä päällystät patjan grafiitinharmaalla sametilla ja kokoat sen päälle eri harmaan sävyisiä tyynyjä, barokkihuoneesi on valmis”, he kirjoittivat.

Ja jotta muistaisin että elämässä on monenlaisia sävyjä, sain vielä loppuvinkin:

”Yksi tyynyistä voi olla eri kuosista, jossa on kuitenkin hitusen punaista.”

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni on julkaistu Glorian Kodissa 11/2016.