Ohjaaja Susanna Airaksinen haluaa tehdä Neljäntienristeyksestä  yhteisöllisen kokemuksen.
Ohjaaja Susanna Airaksinen haluaa tehdä Neljäntienristeyksestä yhteisöllisen kokemuksen.

Neljäntienristeys-näytelmän ohjannut Susanna Airaksinen ei tehnyt näytelmästä romaanin kopiota. 

Tommi Kinnusen menestysromaani Neljäntienristeys kertoo kolmen sukupolven kautta tarinan koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Viimeksi samaan suomalaisuusanalyysiin taisi pystyä Väinö Linna Pohjantähti-trilogiallaan.

Hehkutettuhin romaaneihin jännittää aina tarttua pettymyksen pelossa, mutta vielä korkeampi kynnys on mennä katsomaan niiden uutta tulkintaa – kuten nyt vaikka Turun kaupunginteatterin näytelmäversiota. Näytelmästä on kirjoitettu muun muassa täällä.

”Romaani ja näytelmä ovat niin erilaisia muotoja, että en usko katsojien juuri vertailevan niitä”, näytelmän ohjaaja Susanna Airaksinen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Neljäntienristeys oli ohjaajalle jo valmiiksi läpeensä tuttu teos. Hän oli Kinnusen ateljeekriitikko koko kirjoitusprosessin ajan. Näytelmässä on kirjasta tuttu tarina, samat henkilöt ja samaa dialogia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Romaanin fanit ovat antaneet Susanna Airaksiselle työrauhan. Yhteen kirjaa koskevaan kysymykseen hän on kuitenkin saanut vastailla.

”On kysytty sitä, voiko näytelmän katsoa, vaikka kirjaa ei olisi lukenut. Kyllä voi, ehdottomasti.”

Neljäntienristeys pyörii parhaillaan Turun Kaupunginteatterin Logomo-teatterissa. Tommi Kinnusen toinen romaani Lopotti ilmestyi 13.2..

Sisältö jatkuu mainoksen alla