Kun teimme tätä uudistunutta Gloriaa, meillä oli selvä toimeksianto. Lisää elämää! Lisää särmää! Lisää herkkua! te lukijat huusitte kuin yhdestä suusta. Ja siihen huutoon me vastasimme.

Keskustelin uudistuksesta Glorian ensimmäisen päätoimittajan, legendaarisen Riitta Lindegrenin kanssa. Sain nähdäkseni alkuperäisen Gloria-käsikirjan. Koska sen sisältö on käytännössä valtiosalaisuus, kerron vain, että se on nerokas. Uudistuksessa me kaivoimme esiin Glorian alkuperäisen intohimoisen, humoristisenkin särmän.

Taiteilija Rauha Mäkilä loi meille uutta linjaamme kuvaavan joie de vivre -värin, tälläkin sivulla hehkuvan smaragdinvihreän. Rauha löytyy myös sivulta 40, sillä palautimme lehteen rakastetun Työhuone-taiteilijapalstan.

Me myös reissasimme, niin Inariin kuin Milanoonkin. Lapin kylmyydestä ja kaamoksesta tuli upean värikkäitä muotikuvia, ihanasta Italiasta puolestaan Kiira Korven ja Arthur Borgesin hurmaava rakkaustarina. Fellinimäisen eleganteista kuvista ei voi päätellä, että kuvauspäivänä Milanossa oli melkein yhtä kylmää kuin Inarissa.

Glorian fantastinen ydintiimi on uurastanut hiki hatussa ja nauru herkässä. Muistan esimerkiksi, kun eräänä päivänä toimituspäällikkö Annaleena Jalava editoi Minna Parikka -juttuamme parikat jalassaan. Tai kun AD Sanna Vauhkonen keskusteli intohimoisesti kuvaajan kanssa siitä, miten rohkeus kerrotaan katsojalle valokuvassa. Tuottaja Kristiina Raitala nakutteli juttuja ja ideoi palstojen nimiä, graafikko Tonja Gjolaj etsi maksimaalisen tyylikkäitä kuvia.

Minä kävin Pariisissa. No, tein ehkä vähän jotain muutakin. Mutta ilo ja nautinto à la parisienne, se pitää kiireen keskelläkin aina muistaa.

Nautinnollisia hetkiä!